Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Puukauppatapoja kehittämällä esim. on mahdollista päästä vanhoista rasitteista, ja voidaan kehittää uutta. Voihan se olla tulevaisuudessa, ollaan siirtymässä digitaalisiin puuston mittaustapoihin. Metsän vuokraustakin on esitetty. Olisihan se hyvä puukauppatapa pystyyn myyntikin. Könttäsummalla ja sopii hyvin rajatuille avohakkuualueille. Ei tarvitse mitata ollenkaan ja säästyyhän monelta jälkivaiheen vaivalta. Saa sahata puut vaikka sentin linteiksi. Tarvitaan kyllä hyvin konsoloitu häkki, pois kuljetusta varten.
Metsänomistajan motomitta oli panttauksesta ja liittyy pystykaupan korruption menettelytapoihin. En tiedä minkälaisesta panttauksesta tai löysästä tulkinnasta on kysymys puukaupan ennakkotiedoissa. Leimaus-seloste ei riitä perälaudaksi metsänomistajalle. Sitä pidetään arviona arvioiden joukossa ja sillä ei ole juridista painoarvoa. Metsänomistaja on tyhjän päällä tässä mielessä. Metsänomistaja voi kyllä turvautua käytettävissä oleviin keinoihin, mittauttaa puut etukäteen, turvautua kaupan ehtoihin, käyttää virallista mittaajaa jne. Näin ei kuitenkaan useinkaan tapahdu, vaan mennään ns. luottamuksella. Sen jälkeen ollaankin pulassa. Nykyinen sopimusmenettely on tässä mielessä painoarvoltaan ohut. Ellet onnistu puolustautumaan käytettävissä olevilla keinoilla, olet vaikeuksissa. Mennään asetelmassa moton mittaustulos vastaan lähtötilanne, joka ei ole tiedossa.
Kaupan ehdoilla voi ja pitääkin puolustautua, mutta se ei kuitenkaan saisi olla se ensisijainen keino. Puustotietojen pitää olla sillä tasolla, että puustotiedot lähtötilanteessa ovat juridisesti hyväksyttäviä ja joita voidaan pitää perälautana metsänomistajalle ja joihin voi turvautua tarvittaessa.Timppa haluaa mieluummin puhua aidanseipäistä kuin itse asiasta. Hänellä on siihen ilmeisesti omat syynsä ja voi olla yleisiä syitäkin, ideologisia tai tmv. .
Kysymys oli mittauksen oikeutuksesta, ei mistään kaupan ehdoista tai kauppasopimuksesta.
Onhan se Timpalla aika erikoinen mittauksen logiikka. Että metsänomistajalla ei ole oikeutta motoon, ei ainakaan sen mittaustulokseen. Minun mielestäni puukaupassa on kaksi mittausosapuolta ostaja ja myyjä. Onhan se aika erikoinen mittauslaki Timpalla, jos hyväksytään vain toisen mittausosapuolen mittaustulos. Mittauslaki sitoo molemmat osapuolet ja kun mittaus tehdään motolla, on sillä metsänomistajallakin oikeus mittaustulokseen. Täytyy sen luottamuksen toimia puolin jos toisinkin.
Kysymys kuului: Voidaanko metsänomistajan omasta metsästä ja omalla motolla tehdyt puut hyväksyä vastaanottomitaksi. Tähän asti ei ole voitu hyväksyä.Puutavarayhtiöt eivät toistaiseksi ole hyväksyneet metsänomistajan omalla motolla hakkaamien puiden mittaustulosta. Voihan niitä poikkeuksiakin olla, mutta linja on kuitenkin ollut tämä. Kysymys on isosta ja periaatteellisesta asiasta, voidaanko metsänomistajan motomitta omasta metsästä ja omalta koneelta hyväksyä vastaanottomitaksi.
Timppa! Pitää sen mittauksen luottamuksen toimia myös toiseen suuntaan. On sen metsänomistajan myös päästävä kontrolliomaan omaa mittaustulostaan. Tällä hetkellä se ei ole mahdollista, sillä toinen mittausosapuoli, eli ostaja torjuu metsänomistajan mittaustuloksen. Teollisuus ei hyväksy metsänomistajan tarjoamaa moton mittaustulosta. Voihan niitä poikkeuksiakin olla, enemmän tämä kertoo siitä luottamuksesta metsäomistajia kohtaan.
Mitä se sitten on ostajan savotoilla, voi olla epäluottamusta ja arpapeliä, joka päiväistäkin.
Tiettävästi ei ole ensimmäistäkään oikeuden ennakkopäätöstä siitä, että olisi todettu hakkuukoneen mitanneen väärin. Metsänomistajat ovat kyllä yrittäneet saada oikeutta tässä asiassa, mutta valitettavasti heidän edunvalvontansa ei ole kyennyt osoittamaan sitä. Se taas kertoo jostakin ja ennen muuta tämän asian vaikeudesta.
