Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Instituutio instituutiossa. Onhan se aika erikoinen tilanne tämä Suomi nousuun. Taloudellinen valta onkin ammattiyhdistysliikkeellä ei eduskunnalla, niin kuin olemme tottuneet pitämään. Hallituksen tehtäväksi on jäänyt vain lisävelan ottaminen ja kustannusten leikkaaminen eri tavoin. On tehty pöyristyttävät leikkaukset kautta hallinnonalojen ja sekään kun ei riitä, on perälautana vaatimus ammattiyhdistysliikkeelle pakkolaista.
Ettei vaan ammattiyhdistysliike ole kaukaa viisas, antaa hallituksen tehdä nämä ikävät siivous hommat, leikkaukset ja sopeuttamistoimet ja tulee sitten oman etunsa mukaisesti pienellä siivulla vastaan ja on valmis tekemään sopimuksen. Lopputulos onkin riemastuttavan hyvä ja kaikki ovat jälleen kerran tyytyväisiä?Jovain 1.2.2016, 22:29Sopiihan se tämä kinastelukin. Niin tuohon Timpan faktaan. Asiahan on juurikin päin vastoin. Nykyisen korruptoituneen kauppatavan vallitessa Suomessa on vähemmän puuta ostavaa teollisuutta. On aika paljonkin vähemmän. Näissä vaikeuksissa Timppa on aivan oikeassa, sillä hyvin ovat muistissa vielä esim. paperiliiton sulkuvuodet.
Jovain 1.2.2016, 06:42Valitettavasti kaikki esillä olleet puukauppatavat pystykauppa, hankintakauppa ja niiden välimuodot, Mhy:n tarjoamat valtakirjakaupat ja korjuupalvelu, ovat osa tätä korruptoitunutta puukauppajärjestelmää. Valtakirjakaupat ovat pystykauppoja ja korjuupalvelua markkinoidaan eräänlaisena välimuodon kauppana eli pystykaupan johdannaisena. Eivät nämä metsänomistajien/Mhy tarjoamat vaihtoehdot asetelmaa miksikään muuta, vaan tarjotut kauppamuodot ovat osa pystykaupanjärjestelmää. Pystykaupalla teollisuus hallitsee puukauppaa ja korjuuta monopoli asemassa, ilman metsänomistajien tarjoamaa vaihtoehtoa ja pidättää oikeudet itsellään. Vaihtoehdoksi hankintakaupan n. 10 % osuus ei riitä.
Jovain 30.1.2016, 06:46Onhan tämä aika erikoista, että Vaaran ideologia, ennen muuta hänen parannus ehdotuksensa pystykaupan korruptiosta, väitetään aivan muuksi, mitä ne Vaaran väittämät ovat. Suosittelen perehtymään, eihän ne näytä avautuneen metsuri motokuskillekaan. Todennäköistä kuitenkin ovat nämä muut syyt, kans/sos. vastakkainasettelu, jolla nykyiseen tilanteeseen on tultu ja jolla alaa koskevat parannusehdotukset torjutaan.
Kysymys on käytännön ongelmasta, jota itsekin ikäni metsäalalla toimineena ja edelleen puukaupan ja korjuun parissa toimivana, olen todennut ja kokenut Ei ole mistään ideasta Vaarallakaan, vaan käytännön kokemuksista, siitä mikä mättää, esim. esille nostamassasi hankintakaupassa.Jovain 28.1.2016, 21:15Metsänomistajia sorsivasta pystykaupasta pitäisi päästä eroon. Väitän sen olevan eduksi metsäalalle. Onhan se aika uskomatonta että puun myyjä suljetaan järjestelmän ulkopuolelle.
Pystykauppa ja sen toimiva logistiikka, vaikka siihen sisältyykin tämä metsänomistajien syrjintä, lienee se oikea tapa, jonka varaan tarvittavat muutokset pitäisi tehdä.
Ongelmahan on metsänomistajien/Metsänhoitoyhdistyksen hyväksyminen pystykaupan piiriin ja kun näin ei ole voitu tehdä, on ilmeisesti pelätty Mhy:n saavan liian määräävän aseman puumarkkinoilla, joka on ilmennyt sitten luottamuksen puutteena.
Pystykauppa tulisi harmonisoida niin, että Mhy:set metsänomistajien puiden välittäjinä voisivat toimia yhdenvertaisina toimijoina teollisuuden metsäosastojen rinnalla. Niin kuin Lauri Vaara on esittänyt, että puukaupan ja korjuun kytkykauppa purettaisiin ja pidettäisiin ne erillään niin, ettei myöskään korjuun ja kytkykaupasta aiheutuvia (metsäosaston) kustannuksia sidota puun hintaan.
On toki muitakin puun välittäjä ja ostajaorganisaatioita, kuin tässä mainitut ja on palvelun tarjoajia, mutta että mentäisiin samoilla pelimerkeillä ja avoimessa kilpailutilanteessa. Tämä tarkoittaisi sitä, että kun tiedetään puiden välittäjä/toimitussopimukset, tiedetään myös kenen korjuutiimiin kuulutaan.
Tällainen muutos on hallinnollinen ja korkeintaan oston ja korjuun järjestelyihin vaikuttava, mutta ei vaikuta puuhuollon logistiikkaan.
Tietenkin ihannetilanne olisi, jos myös metsänomistajien suorat kaupat voitaisiin sijoittaa tämän saman puukauppatavan ja logistiikan piiriin.Jovain 27.1.2016, 22:04Metsänomistajat edustamansa Mhy kautta sen päättävät, miten vastaavat kilpailuun. Timpan selitykset viittaavat tällaiseen sosiaalitalouteen, joskus 90-luvulla sos. päättäjät viestittivät osittaisesta kansallistamisesta. Niistä hedelmistä ja pystykauppaan pesiytyneestä korruptiosta nyt nautimme. Timpan sanoin: ”Yksityismetsänomistajan myynnit ovat vähäisiä, joten toiminta ajautuu väistämättä epätaloudelliseksi ja lisäksi aikataulullisesti epävarmaksi, koska metsänomistajalla ei ole hallinnassaan korjuukoneistoa”. Voiko tätä paremmin sanoa. Tuskin metsänomistajan hallintaan edes korjuukonetta uskotaan, omistuksessa on, mutta sillä ei ole käyttöä.
Jovain 27.1.2016, 08:10Sori Timppa, jouduin harhaan näin yksinkertaisessa asiassa kuin ”teollisuus”, sillä omassa kirjoittelussani tarkoitan teollisuudella aivan muuta. Tarkoitat puutavarayhtiöiden välistä kilpailua. Tottahan puutavarayhtiöt kilpailevat keskenään markkina osuuksista ja puun hinnasta, konemiehistä jne. Eihän pystykaupan järjestelmäkään toimi ilman kilpailua, mutta se kilpailu on osoitus myös siitä, miten korruptoitunut pystykaupan järjestelmä toimii tällä hetkellä. Järjestelmästä, jota kaikki teollisuuden puutavarayhtiöt noudattavat.
Pystykaupan korruptio tulee metsänomistajien sulkemisesta järjestelmän ulkopuolelle. Pystykauppa on teollisuuden lanseeraama puukauppatapa (kytkykauppa), jolla metsänomistajat (kilpailija) suljettiin järjestelmän ulkopuolelle. Nämä ovat vaikeasti hahmoteltavia asioita, mutta ovat pystykaupan korruption lähtökohta.Jovain 26.1.2016, 05:47Ettei vaan Timpalla ole lukihäiriö, vai oiskoon tuo yskä päässyt yllättämään? Voi se olla ne saavutetut etuudet myöskin, on se niissäkin pidättelemistä.
Jovain 25.1.2016, 19:30Jesse! Teollisuus hallitsee yksityismetsien puukauppaa n. 90 % osuudella ja korjuuta samoin n. 90 % osuudella ja loput n.10 % ovat metsänomistajien hankintakauppoja ja tekemiä korjuuta. Mhy:n valtakirjakaupat ovat pystykauppoja ja ovat teollisuuden korjuupalvelun alaisia.
Näin teollisuus hallitsee monopolin tavoin puukauppaa ja korjuuta. Se on valmis asetelma korruptiolle. Kilpailua ei ole ja metsänomistajat on pakotettu heikoille tässä teollisuuden hallitsemassa järjestelmässä lähes kaikessa.
Teollisuus ei hyväksy samaa kauppatapaa, ei samaa korjuun logistiikkaa, hinnoittelua puulle ei korjuulle, mittausta (motomitta) ei. Puiden vastaanotto on erilainen. Jo yksistään alhaisella puun hinnalla ohjataan (pakotetaan) metsänomistajat tekemään pystykauppoja.
Onhan se tämä hankintakauppa sellainen teollisuuden hylkykauppa jäännös, mutta edullinen teollisuudelle sekin, sillä saadaan ne hylkyleimikotkin vielä ja vielä metsänomistajien itsensä tekeminä?
Tarkoitan tällä sitä, metsänomistajat kuvittelevat olevansa (jopa) huipulla, mutta käytännössä olemattomasta se on metsänomistajien lähdettävä, jos aikovat oikeuksiansa puolustaa.Jovain 24.1.2016, 21:22Timppa hyvä huolesi on aiheellinen. Ei tässä olla puuttumassa puuhuollon kilpailuun, sen palveluihin, asiakassuhteisiin, organisaatioihin tai… Puuhuolto on toimiva systeemi. En ole toimivaa systeemiä minnekään hajottamassa tai purkamassa.
Kysymys on korruptoituneesta pystykaupan järjestelmästä ja sen kehittämisestä, josta keskustellaan.
Käsitykseni mukaan, muutokset pystykaupan järjestelmässä ovat hallinnollisia ja lähinnä puuta toimittavien organisaatioiden menettelytapoihin vaikuttavia, mutta eivät varsinaisesti ole muuttamassa puuhuoltoa ja se toimintatapoja miksikään.
Itsekin metsänomistajana olen pyrkinyt hahmottamaan Metsänhoitoyhdistysten osuutta tässä muutoksessa ja koen sen merkittävänä.