Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Keskusteluissa on esitetty siirtymistä yhteen puukauppatapaan, eli toimituskauppaan. Se on iso neuvottelu ja sopimusasia, josta ovat päättämässä kaikki puukaupan ja korjuun osapuolet. Jos puukauppaa ja korjuuta yhdenmukaistetaan, se tuskin on sotkemassa puukaupan toimivuutta, tai että sillä olisi vaikutusta puuhuollon logistiikkaan.
Jesse myönnät kuitenkin, se on edistystä jo sekin.
Uskoisin Mhy:n toiminnassa puukaupan ja korjuun olevan näkyvässä roolissa tulevaisuudessa. Tällä hetkellä mennään vielä vääristyneessä kilpailutilanteessa, jossa kilpaillaan monopolin säilyttämisen ja saavutettujen etujen puolesta. Kilpaillaan vielä puukaupan ja korjuun markkinaosuuksista, kun vaihtoehtona olisi kilpailla alan kehittämisen puolesta.
Monopolin kannattajat, näilläkin palstoilla, ovat valmiit maksamaan jopa siitä, että saavat toimittaa puuta ilmaiseksi, tai tyytyvät siihen, että saavat puusta markkinahinnan, mutta luopuvat puun korjuukustannuksista ilmaiseksi.
Pystykaupan monopoli, jota myös korruptoituneeksi kutsutaan, moisen toimintamallin mahdollistaa. Puun markkinahintaa ja korjuun kustannuksia kyllä kilpailutetaan, mutta sillä ei tarkoiteta sitä kilpailua, jolla metsänomistajat suljetaan kilpailun ulkopuolelle.
Metsänomistajia ei kilpailuteta, vaan noudatetaan kahta puukauppatapaa, toinen metsänomistajille ja toinen teollisuudelle. Nämä puukauppatavat eivät kilpaile keskenään, eivät kilpaile puun hinnasta, eivätkä korjuun kustannuksista, eivätkä mistään muustakaan. Sisältävät kyllä monopolin vaatimuksen mm. tulonsiirroista.
Vaihtoehto näille puukauppatavoille on metsänomistajien vapaa puukauppa ja korjuupalvelu.Kuninkaita ovat kaikki jotka tekevät tätä pyyteetöntä metsänhoitotyötä ja tuskin hakkuut metsurityönä tulevat loppumaan.
Tulevaisuutta kuitenkin on. Puun toimittajina metsänomistajien tulee kehittää valmiuttaan. Mhy korjuupalvelu on siitä hyvä esimerkki. Tekevät sen puun välittäjinä toimintaansa laajentaen ja koulutusta lisäämällä. Kouluttamalla valmiutta on lisättävä esim. konemittauksessa, eli on hankittava pätevyyttä mittaustapojen hallintaan. Sitä kautta on mahdollista toimittaa puuta omalla kalustolla ja Mhy palvelutarjonnan kautta ja näin puun ostaja voi luotettavasti hyväksyä moton tai vastaavan konemittauksen tuloksen. Käsitykseni mukaan tähän astiset mittauspalvelut ja korjuu yli päätään, ovat olleet ostajan palvelujen varassa ja tässä mielessä vaatimus metsänomistajien oman kaluston käytöstä ei ole täyttynyt.Ensiharvennuksia pidetään tappiollisina, sillä puun hinta menee työn kustannuksiin, eikä puulle juurikaan kantohintaa jää. Se, että teollisuus maksaa kuidusta jotakin, on enemmänkin kompensaatiota. Hankinnalla on sama tilanne, puun hinta menee työn kustannuksiin ja puut firman tuottoihin. Kemeralla ja hankintatyön veroporkkanalla tuetaan sitten näitä metsänomistajien tappiollista toimintaa.
Voihan se suuri kanto syöttää jälkeläisilleen ravinteita kaadon jälkeen ja taimien kasvu tällaisessa vapautuneessa tilassa lähtee lentoon.
Miten se geneettinen perimä ja yhteys sukulaisiin sitten meneekin, mutta levinneisyydessä ainakin puulajien välillä on suuria eroja. Kuusen ja koivun siemenet leviävät laajalle alueelle, kun mänty on enemmän paikallinen. Siellä uudessa paikassa eivät lähisukulaiset ainakaan ole turvana, on alettava alusta?
Sen olen huomannut, että puulajien välisessä kilpailussa, lehtipuut etukasvuisina käyttävät röyhkeyttään törkeällä tavalla hyväkseen. Kummasti löytyy sen alta nousevan kuusen tai männyn taimen tai vielä isommankin puun alun, latvan yläpuolelle sen valtaa pitävän lehtipuun kasvattamat suuremmat oksat. Usein miten torjunta onnistuu ja kilpailijan latva tuhoutuu. Näkee myös lehtipuurunkojen latvusten nousevan sinne kilpailevan puun latvuksen yläpuolelle.Ei täällä tappiomielialoja ole koettu, vaikka aihe onkin altavastaajan lähtökohdista tuleva.
Ei ole tarkoitettu mitään traktori invaasiota tai metsänomistajien esiinmarssia, vaan palvelujen tarjonnasta tämä on edelleen. Niin se on yhtiöillä, metsähallituksella ja myös metsänhoitoyhdistyksellä. Yhteismyynneistä se on ja puun välittämisestä teollisuudelle. Niin ne tekevät metsäosastotkin, ostavat puuta ja välittävät teollisuudelle, vaikka ovatkin teollisuuden metsäosastoja.
Olen yrittänyt saada ajatusta siitä, että noudatettaisiin samoja pelimerkkejä, toiminta yhdenmukaistettaisiin ja harmonisoitaisiin niin, että myös metsänhoitoyhdistykset metsäomistajien puiden välittäjinä voisivat toimia yhdenvertaisina toimijoina metsäosastojen rinnalla.
Olen viitannut aikaisemmin, että ihanne tilanne olisi, jos myös metsänomistajien suorat kaupat voitaisiin sijoittaa saman puukauppatavan ja logistiikan piiriin. Olen tarkoittanut tällä hankintakauppoja. Edellä on myös todettu, että hankintakaupat säilytettäisiin.Hyvinkin korruptoituneeksi menee puheenvuorot täällä. Se ei kuitenkaan pystykaupan korruptiota miksikään muuta. Kehittämistarvetta on ja se tarve lähtee metsänomistajien lähtökohdista. Sossut jauhaa mitä jauhaa.
Onhan sitä sossujen ostovoimaa lisätty ja on uskottu, mutta ei se vaan Suomi ole lähtenyt nousuun. Hölmöläisten politiikkaa se on tällainen ostovoiman lisäys huonona aikana, ellei peräti hölmöläisten automaatiksi sitä voida kutsua. Uskotaan velkarahan tuottavan hyvää, kunhan vain kulutamme ja otamme lisää velkaa.
Metsuri motokuskin kysymys oli aiheellinen ja asiallinen.
Olen kirjoittanut puukaupan ja korjuun harmonisoinnista ja siitä että puun välittäjinä metsänomistajat/Mhy voitaisiin hyväksyä yhdenvertaisina toimijoina metsäosastojen rinnalle. Siinä toiminnassa Mhy:ten korjuupalvelu on oikean suuntaista toimintaa ja että siihen päästään, se edellyttää puun oston ja korjuun kytkykaupan (pystykaupan) purkamista ja sen jälkeen toteutuvien järjestelyjen kautta, pyrkimys on Mhy:ten korjuupalvelun näkyvään toimintaan, niin kuin esität.
Tällä kohtaa Lauri Vaara toteamuksin, perustuen hänen tutkimuksiinsa ja kokemukseen, kohdasta pystykaupan korruptio: Terveessä markkinataloudessa on vain yksi puukauppatapa: Puutavaroiden toimituskauppa käyttöpaikalle.
Ja edelleen: Näin….yhtiöiden rinnalla korjuu- ja kuljetuspalveluja pääsevät tarjoamaan Metsänhoitoyhdistykset sekä maatila- ym. yritykset.