Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Timppa en minäkään ole huomannut että, ostaja maksaisi jostain ylimääräistä. Mutta sen olen huomannut, että ostaja kyllä estää ostamasta, eli rajoittaa puun ostoa, vaikka muuta väitätkin.
Ei puuta ostava klusteri niin hölmö ole, että ostaisi puut ja palvelut metsänomistajalta. Kyllä ne palvelut ovat klusterin omaa tuotantoa, jotka sitten maksatetaan metsänomistajalla ja ovat osa (hyvin) tuottavaa metsäklusteria, jossa metsänomistajien edunvalvonta on vähäistä. Mutta ompahan sitäkin enemmän vasemmiston ja järjestöjen edunvalvontaan ja etuuksien jakoon erikoistunut Sampo.
Timppa ei se OMT aukko jolle ei tehdä mitään ole jatkuvaa kasvatusta. Siinä on se sinun asiantuntemuksesi. On sitä ihannoimaasi jaksollista kasvatusta, jota perustelet ihmeellisellä tavalla? Tutkimuksen tuloksissa jatkuva kasvatus on todettu jopa tuottavammaksi tavaksi kasvattaa metsää. Siinä sinä olet oikeassa, että puun hinnoittelulla metsäklusteri (metsäsampo) torjuu jatkuvan kasvatuksen yleistymisen ja suosii jaksollista kasvatusta ja avohakkuita.
Ja ikään kuin edustamasi linjan vakuudeksi on todettava, että niin kauan kuin metsänomistajat pidetään esteellisinä pystykauppaan ja kantorahatuloon, ei myöskään edustamasi linjan toteuttamiselle ole olemassa esteitä.
Tuo sitolkan maitopurkki vertaus on hyvinkin ajankohtainen. Sos. dem. aktiivi tykkää siitä ja siitä, että niitä purkkeja jäisi jaettavaksi mahdollisimman vähän. Tykkää myös siitä, että (vanhojen) metsien illuusiosta on riittänyt jaettavaksi mahdollisimman paljon. Onhan Ay aktiiville aina sopinut, että jaettavaa riittää ja sen totisesti ovat tehneet.
Kyllä metsänomistajan pitäisi saada katetta toiminnalleen. Näin ei kuitenkaan ole, sillä metsätalouden tuotot menevät entistä enemmän jakoon. Myöskään kemera tai muut tukitoimet eivät auta tilanteeseen, niillä vain syvennetään vallitsevaa tilannetta. Eli pienillä tukitoimilla edesautetaan tappiollista toimintaa ja säilytetään jakoperusteet ennallaan.
Suomen globaali on aivan muuta kuin maailmalla, sillä Suomessa on omat toimintatapansa. Ne poikkeavat maailman globaalista ja syventävät alkutuottajan osaa entisestään. On paradoksaalinen valhe, kylläkin hyvää tarkoittava, mutta sillä ei saada muutosta aikaiseksi, on mentävä rakenteisiin.
Onhan se huolestuttavaa metsätalouden kehitys. Sitä ei ole syytä kyseenalaistaa, mutta sen kalleus, siinä on ongelma. Pitäisi sen näkyä muutenkin, ei vaan parempana metsänhoitona ja sitä kautta parempina tuottoina. Ei sekään, että ulosmitataan palvelut, mutta se, mitä jää jäljelle, alkaa olla jo hyvän tekeväisyyttä.
Ei se ole metsänhoitotavasta eikä yksittäisistä politikoista. Vihreiden puheenjohtajalla ja MMM ministerillä voi olla sanottavansa, mutta kun vastapuolella on etuuksien jakoon sitoutunut (palvelu) rakenne, eipä siihen yksittäisellä ministerilläkään ole paljoa sanomista. Yhteinen tahto rakenteiden muuttamiseen pitäisi olla.
On hurskastelua toivoa, että puun hinta lähtisi nousuun, tai metsänviljelyn velvoite tulisi täytettyä, tai taimistot tulisivat hoidetuksi. Metsäsampo jauhaa, mutta päinvastaiseen suuntaan ja tekee sen toisten edunsaajien hyväksi.
Painotus kohdasta uskossaan väkevät sopii myös poliittiseen ulottuvuuteen, jolle avohakkuut eivät suinkaan ole vierasta.
Vierasta ei myöskään ole kantohinnan kulut, jotka eivät ole tehtaan lopputuotteen kuluja. Kyllä ne ovat puuhuollon, korjuun kuljetuksen ja metsäosaston kuluja, jotka vähennetään etukäteen puun hinnasta.
Ainahan se on Ay liikkeelle sopinut luoda hyvätuottoista työtä ja väittää muuta. Puuhuolto sopii siihen tarkoitukseen oikein mainiosti. Metsäsampo jauhaa Ay liikkeen laariin ja tekee sen metsänomistajan kustannuksella.
Teollisuudelle se on aivan sama, mikä taho palvelut järjestää ja sopii oikein hyvin senkin puolesta, että saadaan pidettyä metsänomistajat kilpailun ulkopuolella.
Metsälaki ei kuitenkaan rajoita noudatetaanko jaksollista vai jatkuvaa ja se on hyvä asia. Kommenteista päätellen, nuoremmille metsänomistajille jatkuva kasvatus on kuitenkin vieras malli, jota eivät ole käytännössä kokeneet. Ei jatkuvaa tarvitse lähteä erikseen perustamaan. Kyllä ne metsät ovat jo olemassa, minne jatkuvaa voidaan soveltaa. Johan jaksollisessakin painopistettä ollaan siirtämässä yläharvennuksiin väljennyksiin jne. Toinen on tuo Ay liikkeen osuus ja sen vaikutus kantohintaan.
Sehän tiedetään, että pystykaupassa ei ole voitu edetä metsänomistajien toivomalla tavalla. Sitä hallinnoivat metsäosastot ja konemiehet. Ja koska hankintakaupassa metsänomistajan tavoitteet eivät ole voineet toteutua, olisi hyvinkin luontevaa, että hankintakauppa lakkautetaan ja siirrytään pystykauppaan. Saadaan aikaiseksi aito kilpailu ja metsäomistajat pääsevät tienaamaan korjuun kustannuksilla.
Ei se aikajana siitä miksikään muutu, olipa sitten pieni tai iso tila. Jaksollisessa tuotto jää sinne kierron loppupuolelle tai päätehakkuuseen. Siihen mennessä ei ole muodostunut muuta kuin kuluja.
Jatkuvassa puupääomaa (lähinnä tukkia) ja sen tuottoa voidaan käyttää hyväksi pitkin kiertoaikaa ja sen metsänhoidon työt ja kustannukset jäävät vähäisiksi. Se ei voi olla vaikuttamatta katteeseen.
Ongelma kuitenkin on puun hinta ja korjuun kustannukset, joka sekin ohjaa avohakkuille. Se on heti kymppi pois puun hinnasta (Ay vaatimus). Puhumattakaan hankinnasta, jolla saat korjuun tehdä ilmaiseksi.
