Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tuskin Mehtäukolla ja Visakallolla on mitään sitä vastaan, jos vaikka keskustelun aihetta vaihdettaisiin. Jaksottainen ei nyt houkuttele. Tuo Metkan aikaraja 10 vuodesta 5 vuoteen on hyvä päätös ja osoitus siitä, että metsät pyritään pitämään kunnossa. Se on kuitenkin iso urakka, työllistää ja sitoo paljon pääomia. Voidaan myös puolittaa, suosimalla enemmän peitteistä metsänhoitoa. Hoitotyöt ja kustannukset ovat huomattavasti vähäisemmät.
Perkon promillet jk metsänhoidosta osoittavat hyvinkin tämän hetkisestä tilanteesta. Hoidettavista rästeistä, joista 1.4 milj/ha on hoidettavia taimistoja, se on paljon. Kysymys ei kuitenkaan ole jk metsistä, niin kuin täällä ”mainostetaan”. Ovat jaksottaisen metsiä, sitä ovat myös hallisevan puukauppatavan pystykaupan tuotokset, niitäkin mainostetaan jk metsinä. Pystykauppa ei puolusta jk metsänhoitoa ja myöskään vaihtoehtoiset kauppatavat eivät ole suosiossa. Hankintakaupan osuus lienee alle 10 % ja mikä osuus niistä on sitten jk metsiä, kun ilastot osoittavat alle 3 % osuutta. Ryhtiliikettä tarvittaisiin ja metsäviranomaisen tarkempaa analyysiä siitä, mistä tässä ”pusikko” keskustelussa ja sen seurauksista, on kysymys?
Puuntuottajaan kohdistuvat tulonsiirrot metsänhoidossa ja puukaupassa ovat merkittävät. Oiskoon toinen mokoma kantorahatulosta. Tehdään vielä tuettuna, että saadaan tappiollinen nuorenmetsänhoito kannattavaksi. Onhan siellä pieni tuki pienaukoille, jos siellä nyt mitään tuettavaa onkaan. Saadaan myös jaksottaisen pienaukot tuen piiriin.
Nuorien metsien hoito ja korjuu ovat tappiollista toimintaa. Tuen maksamista on perusteltu sillä perusteella. Yhteiskunta maksaa tukea, että nuorien metsien hoito saadaan jollain tavalla kannattavaksi ja että nuoret metsät tulevat hoidetuiksi. Siitäkin huolimatta rästejä muodostuu. Se on tuo ”luukulta” maksaminen kansallinen tapa, sitoo yhteiskunnan voimavaroja kovasti ja siitä metsänhoidossakaan ei voida välttyä. Kieltämättä on otettu aika iso urakka metsänhoidossa, oliko se jk metsien osuus 2.7 %
Toveria ei jätetä metsänhoidossakaan. Sitä se teettää kun ajetaan kaksilla rattailla (suositus) . Uusiutumattomat jk metsät hyytyvät jo yhdestä kierrosta ja kestävät korkeintaan muutaman kierron. Hyytymiseen ei ole aihetta, jos käytetään uusiutuvia jk metsiä. Metsää voidaan kasvattaa jatkuvana ja ainakin huomattavasti pidempiä aikoja. Jaksottaisen luontaiset vaihtoehdot kuuluvat tähän pakettiin?
Euro se on vaihtoehtoisissa tavoissakin ja se euro voi olla monin kertainen. Tapoja on monia, se nähdään niin monessa alkutuotantoon liittyvässä markkinassa. Omat markkinat jättää monta ”tukkua” rahastamasta. Tietenkin, jos ei halua vaivaa nähdä, ostaa suoraan palvelun tukkuun ja maksaa kustannukset.
Tuskin kannattaa ehdottomia totuuksia väittää. Jos ei nähdä kuin yhtä hyvää, vaihtoehdot ovat vähissä. 200 m3 puustopääomasta 10 % on 20 m3 tai 1 euro 60 eurosta on 1.7 %. Tuo AJ:n hahmotelma on aika hyvä. Eihän tänne kenenkään tarvitse tulla kertomaan toiminta tapojaan. Niitä on monia, ei vain yhtä tapaa hoitaa metsiä ja tehdä puukauppaa. Se keskutelu ei johda mihinkään. On kerrottu näistä vaihtoehtoisista tavoista, mutta valuu kuin hanhen selästä. On puuntuottajia, jotka hoitavat metsänsä ja puukauppansa itse ja eivät ole riippuvaisia sanelusta, mitä täällä käydään.
Vaaditaan, että on kestettävä totuudessa, mutta sallittua tuntuu olevan muunneltu totuuskin. On kuitenkin seikkoja, joita on vaikea muuttaa, tarjoillaampa mitä hyvänsä. Jatkuva ja jaksottainen metsänhoito ovat eri asioita, ainakin vielä tällä hetkellä metsänhoidossa. Ei jaksottaisen avohakkuun jälkeistä tuottamatonta aikaa saada tuottavaksi, tarjoillaampa mitä hyvänsä. Siihen tarvitaan tuottava metsä. Jatkuvan tuotot ovat eri asioita, kuin jaksottaisen metsänhoidon tuotot. Visa tietenkin suurilla puumäärillään täyttää tämänkin aukon. Toinen ristiriitaa aiheuttava seikka tuntuu olevan korjuun tamppauskerrat. Korjuukäyntejä tulee jaksottaisessa metsänhoidossakin ja jos mennään pidenettyihin kiertoaikoihin, ei korjuukäynneiltä jaksottaisessa metsänhoidossakaan voida välttyä.
On kestetty totuudessa ja metsänhoidon luokituksessa. Mikä estää käyttämästä luontaista metsänhoitoa hyväksi laajemminkin ja ihan hoitotavasta riippumatta. Se on metsänhoidolle eduksi, mutta kannattaako kuitenkaan yleistää 40 vuoden kiertoaikaa. Kiertoajat ovat lyhentyneet, niin kuin huipputuotolla olet osoittanut. Ovat kuitenkin yleensä 60-100 vuotta. Sen sijaan Jk syklissä päästään jopa alle 10 vuoteen.
