Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mikä sitten on se virallinen jk:n markkinoinnin tarjous. Väittäisin, että avovaihe on aina kuulunut jk metsänhoitoon.
Valopuut kuuluvat myös jk metsänhoitoon ja niiden uudistaminen onnistuu avovaiheen kautta.
Suomessa jk metsänhoidon edellytykset ovat hyvät, tuskin siihen Euroopan jaloja lehtipuita tarvitaan. 2010-luvulla Gudrum myrsky Etelä-Ruotsissa ja myrskyt Eroopassa, lisäsivät laajoja kuoriaistuhoja ja olikohan Tsekinmaassa, kiellettiin kuusen viljely kokonaan.
Puustopääomilla metsiä on aina hoidettu ja hyvällä menestyksellä. Pilalle harsittuja kuitenkaan kaikki metsät eivät olleet, on niitä kuntoon hoidettu rauhoitettujakin. Tuskin näistä jää paljoa väiteltävää, kuten sanot, fakta kuitenkin on, että puustopääomilla sitä tulosta tehdään. (Hoitotavasta riippumatta)
Missä niitä Timpalla jk metsiä on? Tuskin on tulkittavissa, ainakaan omia ohjeistusta vastaan, kun ei riitä hyvän metsänhoidon ohjeetkaan. Välttäviä ja vajaatuottoisia metsiä (taimikot mukaan lukien), on valtakunnassa paljon. Ilmeiseti niitä pidetään jk metsinä, onhan laki muuttunut ja ovathan ne ikäänkuin nykyisen lain suositusten mukaisia. Ovat kuitenkin vajaatuottoisia ja siinä mielessä metsänhoidon harhaa. Vajaatuottoisilla metsillä ei tuloksiin päästä ja jos olisi olemassa Timpan kuvaamia harsinnalla tuottamattomiksi pilaamia metsiä (niitä on tänäkin päivänä paljon ja kuten aloituksessa kerrotaan). Onhan ne metsänhoidolla tuottavaksi saatava ja se onnistuu mainiosti myös jk metsänhoidon keinoin. Ei kuitenkaan valtamenetelmäksi, sitä ei ole myöskään jaksottainen metsänhoito. Väittäisin kuitenkin, että paljon on vielä metsänhoidossa vaihtoehtoja käyttämättä.
Hinta on kauppakirjassa ja sen jälkeen metsänomistajan puilla käydään uudet markkinat. Näitä on, on myös puunmyyjiä, jotka tekevät vain tienvarsi kauppaa.
Istuttamalla kuusta päästään hyviin tuloksiin, mutta ei kaikkialla metsänhoidossa, ei aina kuusellakaan. Jossain kerrottiin nuorista metsistä, joista 1.5 milj/ha on välttäviä tai vajaatuottoisia. Ilmeisesti kysymys oli jaksottaisen metsistä. Timppa väittää metsänhoidosta toisaalla: ”Puutaseen pieneminen vie Pukkalan systeemin aina miinukselle”. Väite ei kaikilta osiltaan pidä paikkaansa, sillä nimen omaan Pukkala/Arvometsä painottaa 2/3 osan puustopääomaa ja korjuun poistumaa 1/3 osaa, joka on kestävällä pohjalla. Metsänhoidossa epäonnistuminen tuottaa välttäviä ja vajaatuottoisia metsiä, mutta myös käsitys harvoista metsistä. Hakataan vajaatuottoisiksi, jopa lakirajoille, että se palvelisi jollain tavalla metsänhoitoa. Vajaatuottoinen metsä on aina vajaatuottoinen metsä ja jos sillä saadaan aikaiseksi esim. taimisto (joka usein on vajaatuottoinen), onhan metsänhoidolla hintansa.
Timppa se jaksaa yrittää, kustantaa metsänhoidon kustannukset kuvitteellisilla jk:n tuotoilla.
Se on valitettavaa, että tällaisilla Puukin ”laskentamalleilla” ja vastaavilla väittämillä hallitaan palstan metsänhoidosta käytävää keskustelua. Jk ei ole mikään ”reservaatti”, josta hyvitetään. Sillä myös tehdään tulosta ja lukuisat tutkimukset ovat sen osoittaneet.
Saahan sitä uskotella ”todellisista tuloeroista”, taidat uskotella lähinnä itsellesi. Hyvinkin 100 vuoden kierrolla tavan metsissä 50 vuotta antaa lähinnä nolla tulosta ja hoidon kulut siihen päälle. Se on aivan sama mistä vähennät, kun vakiintuneissa jk metsissä samaan aikaan sitä vähennettävää ei ole.