Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei se Timppakaan luota metsänomistajan moton mittaustulokseen, Timppa mittaa tehtaan portilla. Ei tässä ole mitään uutta.
Ps. Tarkoitan toisen mittausosapuolen, siis metsänomistajan motot pidetään toiminnan ulkopuolella.
Jees! Nykyinen Mhy:n rooli on juuri niin kuin kerrot, niin olen sen itsekin ymmärtänyt ja historia rajoituksista on Mhy laista ja tällä hetkellä yhdistyslaista. Kaupallinen toiminta on kuitenkin mahdollista osuuskunta tai yhtiö muodossa. Ilmeisesti sitä mahdollisuutta Mhy ei ole kuitenkaan käyttänyt.
Kysyt mikäköhän olisi se poikkeama nykyisestä toiminnasta? Hyvä kysymys, yritän siihen omalta osaltani vastata. Vastaukset ovat samoja mitä aiemmin on esitetty.
Niin kuin Lauri Vaara on todennut pystykaupasta metsänomistajat ulkopuolelle sulkevasta toiminnasta. Olen kokenut samoin. Teollisuuden lanseeraama pystykaupanjärjestelmä pitää sisällään metsänomistajat/mhy ulos sulkevia elementtejä kuten: Järjestelmään sisältyy teollisuuden ja konemiesten välinen kytkykauppa, joka sulkee metsänomistajat puukaupan ja korjuun ulkopuolelle. Siitä syystä myöskään kilpailua ei ole. Puusta maksetaan vähemmän ja korjuun kustannukset piilotetaan. Ne maksatetaan kuitenkin metsänomistajalla ja korjuun kustannusten vähennysoikeuden teollisuus pidättää itsellään. Myös mittauksen sekä puiden vastaanoton teollisuus pidättää itsellään. Sillä tarkoitetaan myös sitä, että toisen mittausosapuolen motot pidetään toiminnan ulkopuolella. Jo näillä esimerkeillä järjestelmä itsessään pitää metsänomistajat ulkopuolella.
Myös hankintapuusta maksetaan vähemmän ja puiden mittauksessa ja vastaanotossa noudatetaan eri sääntöjä. Näin
teollisuuden lanseeraama ja Lauri Vaaran lakkautettavaksi esittämä pystykauppa pitää sisällään kaksi erillistä puukaupan ja korjuun järjestelmää, toinen teollisuudelle pystykauppa ja toinen metsänomistajille hankintakauppa.
Vähänkään valveutuneen metsänomistajan pitäisi ymmärtää, ettei tällainen porsastelu pitäisi olla mahdollista enää tänä päivänä.Siirtyminen tilitysmallista laskutusmalliin avaisi jo tietä uuteen…
Kannattaa pohtia sitäkin, minkä takia Mhy toimii niin kuin toimii. Se, että Mhy:n kaupallinen toiminta, kuten puukauppa oli vuosikymmeniä kielletty lailla (Mhy laki) ja sallittiin vain rajoitetusti. On nykyinen toiminta ollut ja on edelleen tästä laista johtuvaa korvaavaa toimintaa valtakirjoilla, tarjous/katkonta vertailua ja korjuupalvelua ym. ym.
Varsinaisessa puukaupasta ja yhtiöihin verrattavasta korjuupalvelusta Mhy:set ovat olleet ulkona kuin… no. Vielä kun otetaan huomioon yhtiöiden ja konemiesten monopoli ja siihen liittyvä korruptio kytkykauppoineen ja se, että näilläkin palstoilla tämä asia on ollut esillä jo pitkään, korjausehdotuksineen, niin onhan se aika ihmeellistä tämä vastakkainasettelu. Tuntuu, että kysymys ei ole enää kenenkään edusta.Eiköhän Mhy:n rooli ole korjuupalvelussa ja puutavarayhtiöt, sekä muut puun tarvitsijat hoitavat sen ostopuolen ja puiden vastaanoton.
Elettiin sitä 50 luvullakin, valmista ei tullut, mutta nousukautta elettiin kuitenkin. Kekkosen ajasta: Hänen aikanaan tuskin olisi menty EU:hun, ei ainakaan rahaliittoon. Hyvät kauppasuhteet olisivat riittäneet, sen puolesta Kekkonen teki töitä. Pienellä tukemisella ja devalvaatioilla pidettiin rattaat pyörimässä ja kauppasuhteet kunnossa.
Vasemmiston murrettua Kekkosen vallan, päädyttiin siihen, että kannattamatonta työtä ei enää kannata tehdä. Oli Korpilammen seminaarit, jossa oikeiston tuella synnytettiin Suomalainen konsensus.Päämäärät olivat jalot, mutta aikaan saatiin päinvastaista. Loppu onkin sitten historiaa.Maaseututyöväen liitto, kuuluu nykyiseen Puuliittoon, tehtiin 60-luvun lopulla vielä 51 tuntista työviikkoa. Arkena 9 h ja lauantaina se 6 h.
Lauri Vaaran teeseissä erinomaisen hyvää on pystykaupan korruption purkaminen, siirtymällä tilitysmallista laskutusmalliin.
On myös erinomaisen hyvää, jos maa- ja metsätalouden kalusto voitaisiin hyväksyä puuhuollon piiriin. Se lisäisi metsänomistajien yrittäjyyttä ja toisi mukanaan metsäkonekaluston korjuuvälineiksi motoista lähtien. Se myös lisäisi välineitä kaluston kehittämiseksi.
Kaikki on kuitenkin kiinni noudatettavasta järjestelmästä.
Metsäomistajien kannalta ei kuitenkaan tunnu tarkoituksen mukaiselta suunnitelmat puunhankinnan (oston) ja korjuun keskittämisestä yrittäjille. Jolla tarkoitetaan metsäkoneyrityksiä alihankkijoina, yhtiöiden metsäosastojen rinnalla tai ilman sitä, niin kuin Lauri Vaara ohjeistaa.
Asetelma asettaa metsänomistajat yhä syvemmälle suohon, alamaisiksi puunhankinnassa ja korjuussa. Siitä syystä metsänomistajien on syytä säilyttää asemansa ja keskittyä puun tarjonnassa ja korjuussa omaehtoiseen toimintaan ja keskitettyyn toimintaan Mhy:n kautta.
Metsäosastot puolustavat paikkaansa oston, puiden vastaanoton ja niin myös perinteisen korjuun osalta. Samoin korjuu-urakoitsijat sopimusurakoitsijoina, niin kuin toimivat tälläkin hetkellä.Tarkoitin Metsänhoitoyhdistykset välittävät paljon metsänomistajien puita…
Jees, käsiteltävät asiatkin ovat olleet sellaisia, etteivät ole olleet Sinun mieleesi. Vastakkainasettelu se on näilläkin palstoilla.Ammatti Raivoojan visiot ovat ajankohtaisia, niissä vain on se huono puoli, että kustannukset lankeaa metsänomistajien maksettavaksi. Pystykaupan korruptio tuottaa hyvää juuri konemiehille ja metsäyhtiölle, joten on heillä varaa moiseen vedätykseen.
Metsätaloutta rasittaa vaikea kustannusrakenne. Sen suhteen ei ole tapahtunut mitään uutta. Päinvastoin, suunnitellaan puunhankinnan ja korjuun organisoinnin lisäämistä. Se ei ole metsänomistajille hyvä uutinen ja se lisää kustannuksia ja mahdollisesti myös lisää korruptiota.
Metsänomistajat välittävät paljon metsänomistajien puita, mutta se ei ole vielä ratkaisu näihin ongelmiin.A.Jalkanen ei puun välittäjänä, vaan korjuutyön tekijänä.