Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Selvä tulonsiirto pystykaupan hyväksi. Sossut ovat täällä yhteisrintamassa puolustamassa etujaan. Väitetään jopa, että peritään lopputuotteen hinnasta.
Olen sisäistänyt korruption pystykaupan järjestelmään, niin kuin sitä on täällä kuvattu ja myös aloituksessa on kuvattu.
Kysymys on piilokorruptiosta. Korruptio on valtainstituutioita hyödyttävää, ymmärrän sen poliittisena ja muodostuu viralliseksi totuudeksi. Mielestäni tämä korruptiosta annettu kuvaus on hyvin paikkansa pitävä ja pätee Suomalaiseen puukauppaan.
Pystykaupassa mitataan etuutta toisaalta ja mitataan toisaalle. On olemassa voittajat ja häviäjät. Toiminta on salaista ja siitä ei ole tietoa julkisuudessa. Toiminta toteutuu monopoliasemassa. Metsänomistajat on suljettu toiminnan ulkopuolelle ja noudattavat toista kauppatapaa. Kysymys on siitä heikommasta kauppatavasta.
Se, mikä olisi tilanne talouden osalta pystykaupan lakkauttamisen jälkeen. Siihen ei ainakaan minulla ole antaa vastausta. Olisiko Lauri Vaaralla, onhan hän selvittänyt pystykauppaa tutkimuksissaan.
Tilanne olisi ainakin uusi ja talousasiat ohjautuisivat eri tavalla. En usko kuitenkaan, että ohjautuisivat korruptoituneesti, vaan vapaassa kilpailussa. Miten ne sitten järjestettäisiinkään?Kieltämättä on nöyryyttävää taistella, ei tuulimyllyjä, vaan palstan värittynyttä raatia vastaan. Nyt kun on tullut selväksi, että kustannukset vähennetään puun hinnasta, ei jalostuksen lopputuotteesta, niin kuin raati tarjoilee. On metsänomistajien kannalta nöyryyttävää vähentää ”toiskertaan” ja uskoa satuja myös siitä, että sitä vähennysoikeutta ei ole myönnetty.
Kieltämättä muutamia seikkoja on myönnettykin. Ainakin edellä mainittu vähennysoikeus pystykaupassa ja metsänomistajien oikeus motomittaan. On tässä kaksi isoa asiaa, jotka toteutuessaan muuttavat rakennetta oikeaan suuntaan. Vähennysoikeus siirtymistä tilitysmallista laskutusmalliin ja motomitta siirtymistä samoihin kaupan ehtoihin ja noudatettavaan logistiikkaan.
Varsinaisesta ongelmasta korruptiosta vaietaan, sen myöntämiseen raati ei puutu sanallakaan, vaikka korruptio-ongelmaa on eritelty näillä palstoilla juuria myöten jo vuosien ajan.
Väitän kysymyksessä olevan saman kokoluokan asian kuin puukartellissa. Ei sillä liene väliä, oliko kysymys jalostuksesta vai puun korjuusta, vai peräti puukauppaan sisältyvästä kartellista? Uskoisin, että lukijan kannatta hieman miettiä asioita, eikä tarjoilla ihan mitä sattuu.Anton! Jovain ei tunne myöskään Henttosta, emme ole yhteistoiminnassa keskenämme.
Kokemukseni myyrien massaesiintymisistä ja niiden päättymisestä perustui aivan omiin kokemuksiin ja havaintoihin.Metät kunnossa! Olet aivan oikeassa, vaikeaa on edetä ainakaan tässä asiassa.
Aihe on kuitenkin ajankohtainen monestakin syystä. Sossutkaan eivät enää jaksa hehkuttaa hyvinvointiyhteiskunnasta. Nyt keskitytään saavutettujen etujen puolustamiseen.
Mutta metsäsampo se vaan jaksaa jauhaa ja se jauhaa sossujen omaan laariin. Se ei vaan riitä enää entisen laiseen hyvinvointiin, hädin tuskin velan maksuun. (Mistähän johtunee, tuliko pääomat syödyksi?)
No, erehdys se vain oli, jaksaa se vielä jauhaa, potaskaa tarjoillaan ja ollaan sitä mieltä, että metsäomistajilta saa varastaa. Sellainen se on tämä sossujen lanseeraama ja puukauppaan kätkemä (piilotettu)metsäsampo.Mistä maksetaan? LV tutkimus: Toimitus- ja pystykauppapuun hintasuhteet ja puun korjuun rationaalisuus, sivu 117.
Pystykaupassa metsäosasto vuokraa metsän, teettää puun korjuun, valvoo korjuun ja maksaa korjuutyön, jonka perii puun hinnasta.Samassa luvussa mm. seuraavaa: MTK ei ole osoittanut kiinnostusta korjuukustannusten seurantaan. Se voi johtua pystymyyjien näennäisestä hyötymisestä, kun korjuutyötä myydään polkuhinnalla, liuutetaan kantohintoja ja siirretään tuloja toimitusmyyjiltä pystyyn myyjille.
