Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Jatkuva kasvatus sovellettuna metsänkasvatukseen on hyvä menetelmä. Se ei kuitenkaan sellaisenaan sovellu kaikkialle. Soveltuu reheville maille, mutta käsitettä laajentamalla soveltunee myös yleisemminkin ja on metsäomistaja lähtöisenä varteen otettava menetelmä hoitaa metsiä.
Luontaiseen metsän uudistamiseen kuuluu myös avohakkuut. Sen anti lähtee valopuista ja täydentyy kuuselle. Myöhemmin toistuvilla hakkuilla kiertoaikaa voidaan jatkaa.
Harsinta ei kuitenkaan ole jatkuvaa kasvatusta. Harsinta on harsintaa ja sillä tarkoitettaneen läpimittaluokkien poistamista.Tällä hetkellä lyhytkiertoa ja massatuotantoa, joka tukin tuottamiseen ei sovellu ja on siinä mielessä pidettävä metsän hävittämisenä.Ei kai täällä kukaan tosissaan väitä, etteikö puukauppaan ja ns. toimivaan logistiikkaan liity myös nurja puolensa. Se on totta, että hyvin ovat puunmyyjät edellä hoitaneet puukauppa-asiansa ja ovat menestyneet. Näinhän se täytyy ollakin, se on myönteistä ja että vielä löytyy auktoriteettia solmimaan hyviä kauppasuhteita puolin ja toisin. Puhutaan enemmistöstä, mutta on myös suuri joukko puunmyyjiä, joilla tätä valmiutta ei ole. Voi olla kokemattomuutta, voi olla tietämättömyyttä esim.
Väittäisin, että tähän rakoon sattuu ja tapahtuu. Kaikki ei mene käsikirjoituksen mukaan ja jos meneekin, käsikirjoitusta voidaan pitää huonona. Se ei ole rikos, mutta valitettavasti puuta kulkeutuu muuallekin kuin ”jalostukseen”.Mhy edustuston vaalit ovat syksyllä. Vaaleilla on merkitystä, sillä valituiksi tulleet edustajat valtuusto ja hallitus päättävät paikallisesti Mhy toiminnasta.
Vaalit ovat ajankohtaiset, sillä metsänomistajien edunvalvonta on heikossa hapessa, ollut jo pitkään. Se on sitä, vaikka edunvalvontaverkostoa on kehitetty ja samaan aikaan kilpailun rajoituksia on poistettu. Se ei kuitenkaan ole näkynyt muutoksina käytännön toiminnassa.
Tilanne on vaikea Mhy:n kannalta ja heijastelee yleistä yhteiskunnallista tilannetta. Vastakkainasettelu se on Metsänhoitoyhdistyksissäkin ja sillä on merkitystä, mihin leiriin kuulut?Niin hyvä asia kuin rahan arvon laskeminen onkin, sillä ei kuitenkaan ratkaista metsätalouden rakenteellisia ongelmia. Yhteiskunnassa meneillään oleva sopimisen kulttuuri toivottavasti, sääntelyn purkaminen ja nämä vapaan kilpailun rakenteisiin menevät toimet. Uskoisin niiden etenevän yhteiskunnassa nyt, kun avaukset on tehty ja ulottuvat myös metsätalouteen jossain vaiheessa. Sitä ennen on kuitenkin monet vaalit?
Puuki ei kuitenkaan tarkoita metsänomistajien kilpailuttamista, sillä metsänomistajat on jätetty tämän kilpailun ulkopuolelle. On aivan eri asia kilpailuttaa konemiehiä (pystykaupan kytkykauppa) ja jättää metsänomistajat kilpailun ulkopuolelle.
Kilpailutettu on, teollisuus kilpailuttaa ja tuotot menevät teollisuuden laariin, mutta kustannukset maksaa metsänomistaja puun hinnasta.
Myös konemiehet hyötyvät tästä ja myös konemiehille maksetaan palveluista, mutta myös puuhuollon kustannukset ovat nousseet rajusti. Mennään jo nuorien metsien nollatoleranssilla ja jopa miinuksella, joita sitten vanhojen metsien paremmilla tuotoilla kompensoidaan.
Tällainen epäkurantti kilpailutus liittyy myös yleiseen julkiseen ”kilpailutukseen” (instituutio instituutiossa), jossa julkisten sopimusten ja iltalypsyjen lisäksi etuutta kätketään ja ulosmitataan rakenteista.Teen itsekin puukauppaa, mutta eihän siinä, pystykaupalla Puun takanen maksat palveluista ja se on siinä. Vältyt maksumiehen roolista, joka hankinnalla ja nykyisillä puun hinnoilla on väistämätön.Toisaalta myös pystykaupassa olet maksumiehen roolissa?
Itse lähden puun hinnasta ja metsätalouden kannattavuudesta, olisiko sille mitään tehtävissä?
Ei todellakaan ole kiinni puun kasvatuksesta tai metsänhoidosta, ne ovat huippuluokkaa. Ei myöskään logistiikasta tai infrasta, puu kulkee mallikkaasta. Tehtaatkin ovat kunnossa.
Kysymys on kustannuksista ja yhteiskunnan tilanteesta metsätaloudessakin. Ei voida loputtomasti kuormittaa metsänomistajia ja puun hintaa. Asia on tiedostettu ja sitä on vuosi kymmeniä pyritty kehittämään, mutta muutosta ei ole saatu aikaiseksi, päin vastoin. Kustannusrakenne on mennyt päin vastaiseen suuntaan. Eikä sitä millään logistiikan tai menetelmien kehittämisellä saada oikaistua. On mentävä rakenteisiin.
Metsänomistajilla ja yleensä alkutuottajilla on tähän paljonkin sanottavaa. Alkutuottajien reservi tulisi vapauttaa. Kysymys on samasta asiasta kuin yhteiskunnassakin, eräänlaisesta pöhötystaudista ja ”holhouksesta”, johon pyritään löytämään ratkaisua.Menneeseen ei ole paluuta, toivottavasti siitä voimme olla yhtä mieltä. Lauri Vaara on kertonut tulevasta. Taloudesta nämä jutut ovat, kuten laskutusmallista. Toivottavasti jossain aikataulussa nämä tilitysmallit alkavat olla menneisyyttä.
A. Jalkanen. Jospa kauppatavoista voitaisiin sopia markkinataloudessa vapaasti. Olisihan se metsänomistajan kannalta iso asia.
Teollisuus on hallinnut puukauppaa pystykaupalla n. 90 prosentin ja hankintakauppaa n. 10 prosentin markkinaosuudella ja on voinut sanella monopoliasemassa puun hinnan ilman kilpailua, ja jota metsänomistajat (Mhy) ovat yrittäneet kompensoida valtakirja hankintapalvelu ym. vastatoimilla.
Väitän tämän tarkoittavan poliittisena manööverinä juuri sitä, mitä esität ja jota edustamasi tahot tarkoittavat. Kysymys on metsänomistuksen pääomien ulosmittaamisesta ja siitä, mitä toteutetaan mm. tehostamalla metsänhoitoa ja maksamalla siitä pientä tukea ja vastaavasti heikentämällä puukauppaa. Eli mitataan ulos etuutta puukaupasta (instituutio instituutiossa) ja jota toteutetaan näillä epäkuranteilla puukauppajärjestelyillä, joilla myös metsänomistajat on tarkoitushakuisesti suljettu puukaupan ja korjuun ulkopuolelle.Näin ne mielikuvat muuttuvat, väitetään metsäyhtiöiden lahjovan puunkorjuuyrittäjiä, puhutaan salatiitoista, pimeästä kaupasta jne.
Onhan se mahdollista toimia näinkin ja onhan se todennäköistäkin, mutta onhan se aika kaukana hyvän tavan puukaupasta.Suorittava porras. Puhumme eri asioista. Kysymys oli pystykaupan korruptiosta ja siihen liittyvästä metsäosaston ja koneurakoitsijoiden välisestä pimeästä kytkykaupasta, eli korjuun tilitysmallista ja siitä, että tilitysmallista luovuttaisiin ja siirryttäisiin julkiseen laskutusmalliin.
Puun takaa. En tunne maatalouden menettelytapoja ja sitä, ovatko kuljetus ja tuotteiden jatkotoimet julkisia. Sisältyykö niihin pimeää kytkykauppaa, niin kuin metsätaloudessa tapahtuu. Peritäänkö kytkykaupan kustannuksia pimeästi tuotteen hinnasta.
Jätkän malli sopii hyvin hankintakaupan periaatteisiin. Toimittamalla tuotteet itse, teet sen omalla kustannuksellasi ja saat vastineeksi hinnan, josta on jo vähennetty perittävät kustannukset.
Näin se menee yleisellä tasolla tuottajien osalta.
En ole vastaamassa, ennen kuin joskus seuraavalla viikolla.