Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Katkonta on kaukana korruptiosta. Toki katkonnalla on vaikutusta puukauppatiliin, mutta ei sillä ole mitään tekemistä puukaupan korruption kanssa.
Korkeintaan puun jalostamisen kautta, kuten aloituksessa todetaan. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan metsänomistaja ei ole asianosainen puun pystykaupassa, sillä puunkorjuu on puunjalostusta. Eli tulkinnan mukaan korruptio saa rehottaa pystykaupassa, metsänomistajat on suljettu sen ulkopuolelle ja tarkoittaa huonoa ratkaisua metsänomistajan kannalta.Ilmeisesti pystykaupan korruptio on jäänyt epäselväksi. Ei ole sisäistetty sen ilmenemismuotoja puukaupassa. Siitä syystä kehottaisin perehtymään Lauri Vaaran väitöstutkimukseen: Toimitus- ja pystykauppapuun hintasuhteet ja puunkorjuun rationaalisuus.
Vastaan samoin viereisen jatkuvan kasvatuksen viestiketjun osalta. Samasta asiasta on kysymys.
Onhan katkonnalla merkitystä puun myyjän kannalta, myydäänkö puut kappaletavarana, tukkiosuuksina tai kokorunkoina. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä pystykaupan korruption kanssa.
Korruptoituneessa puukaupassa, konemiehille sopii oikein hyvin säilyttää asemansa ja hallita puuhuoltoa monopoliasemassa ja sekin sopii, että pystykaupan korruptioon liittyvät kysymykset sivuutetaan. Eikä konemiehillä ole myöskään sitä vastaan, että metsänomistajat pidetään puuhuollon ulkopuolella. Pelätään nurkan valtausta tai vaikka isompaakin valtausta puun toimittajina.
Onhan se aika kornia Suomalaisessa puukaupassa, että metsänomistajat on onnistuttu pitämään ulkopuoleisina metsänomistajia itseään koskevissa asioissa.Harsinnan opetuksia ei voi yleistää jatkuvaan kasvatukseen, vaan korkeintaan metsän hävittämiseen, jota harsinta aikoinaan oli. Vanhat metsät, jotka nyt alkavat olla hakattuja, olivat pääasiallisesti luontaisesti uudistettuja, eli jatkuvaa kasvatusta Suomen metsissä on toteutettu edellisen puusukupolven ajan. Tämän vanhemmasta ilmiöstä ei ole kysymys ja ajanjakso sopii hyvin viime vuosisadan alun harsinnan kieltämisen jälkeiseen aikaan. Metsänviljely alkoi yleistyä vasta 60-luvulla ja 70-luvulle tultaessa.
Jatkuva kasvatus sopii edelleen osalle metsäkohteista ja jatkuva kasvatus on toteutettavissa nykyisin käytettävissä olevalla kalustolla. Kalustosta se ei ole kiinni, ei myöskään metsänomistajista, vaan sääntelystä, samasta asiasta, josta väännetään tuossa viereisellä palstalla.Näinhän se tuppaa olemaan. Puulle ei tahdo olla arvoa kuin teollisuudelle, metsänomistajalle se arvo on heikko. Nykyisillä kauppatavoilla metsänomistajat suljetaan puukaupan ulkopuolelle ja se on todellisuutta, että metsänomistajia holhotaan myymään puuta teollisuudelle edullisella tavalla ja hinnalla.
Tämä holhoaminen on mennyt niin pitkälle, että perinteisesti metsänomistajan tarjoamaa motomittaa ei ole hyväksytty vastaanottomitaksi ja toisekseen metsänomistajan tarjoamille puille ei ainakaan makseta täyttä hintaa ja kolmanneksi sellaisia kauppoja ei tehdä, jotka loukkaavat teollisuuden itsemääräämisoikeutta.
Esim. näin puukauppaa ohjataan pystykaupoille. Mitä tämä on muuta kuin sääntelyä. Metsänomistajille ei juurikaan jätetä mahdollisuuksia, eikä metsänomistajien nykyinen tarjonta pysty alkuunkaan kilpailemaan pystykauppaa vastaan.
Puhutaan mm. katkontaedusta edellä ja hankintahakkaajan valinnaisista eduista, valtakirjoista ym., mutta se on metsänomistajan itsensä pettämistä, jos kuvitellaan tämän suuntaisilla eduilla kuitattavan puukauppaan pesiytyneet rakenteelliset heikkoudet.Nykyinen puukauppa sääntelee jatkuvaa kasvatusta tehokkaasti. Jos puusta maksettaisiin tilanne olisi toinen.
Myös JK hakkuusta saatava puutavara tulisi huomioida, se on avohakkuiden puutavaraan rinnastettavaa. Samoin, jos puuntoimittajana on metsänomistaja, hinnan pitäisi olla pystykauppatasoa ja korjuun kustannuksilla kompensoitua.
Nykyiset pystykauppa ilman kompensointia ja hankintakauppa jäävät auttamattomasti alehintaisiksi.
Jos puusta maksettaisiin normihintaa ja metsänomistajat voisivat toimia puun toimittajina, motohakkuut ja jatkuva kasvatus yleistyisivät.Jesse ei voi yleistää. Metsänomistajista suurin osa on kuitenkin tavallisia tallaajia. Suunta on kuitenkin oikea. Metsänomistajien laajemmin ja Metsähoitoyhdistysten on tartuttava haasteeseen. Pyrkiä eroon vanhasta ja tulla mukaan puuntoimittajina, yhtiöinä osuuskuntina ym. käytettävissä olevin keinoin.
Jäähän siihen aika iso ero pystykaupan ja hankintakaupan hintaeroksi. Pystykaupan kantohintaan kun lisätään metsäosaston puun hinnasta perimät hankintakulut ja verrataan sitä hankintahintaan. Onhan se hintaero paljon enemmän kuin taulukko hinnat ja pystykaupassa metsänomistajilta jää vielä saamatta korjuun vähennysoikeus.
Epäilen Mhy korjuupalvelua, saadaanko puulle niin paljon hintaa, että se kilpailisi pystykaupan kanssa.
Eikä se oikeastaan ole mahdollistakaan. Vaikka Mhy:n korjuupalvelu on avointa toimintaa ja puukauppaa, on sen vastaparina pystykauppa kaikkine manipulaatioineen. Hintasuhteet ovat pielessä jne. jne.
Siitä syystä pystykauppa tulisi lakkauttaa, että kantohinta ei ole sotkemassa puukauppaa ja päästäisiin yhtäläiseen hinnoitteluun.
jees h-valta! Hankintahakkuut ovat nykyisellään, olleet jo pitkään yhtiöiden torjuntavoitto. Eivät ne oikeastaan muuta voi olla, kuin sitä mitä kuvaat.
Kuusessa ollaan! Tarkoitin aikanaan tehtyjä sopimuksia (Teollisuus/MTK). En suinkaan ole mikään asiantuntija, oli vain sellainen kerettiläinen ajatus, mikä vaikutus on metsän vuokrauksella, kun tulkitaan pystykaupan nykyisin noudatettavia menettelytapoja.
Lauri Vaara on osoittanut pystykaupan olevan metsän vuokrausta.Savottamies! Hintaero on mielestäni korruptiota, sillä pystykauppaan sisältyy piiloperintää ja tulonsiirtoja esim. ja puun hinnat eivät ole todellisia, eivät hankintakaupassa, eivät pystykaupassa ja koskevat kaikkia metsänomistajia.
Hankintatukin hintaa on verrattava harvennushakkuun hintaan, sitähän hankintahakkuut pääasiassa ovat. Mutta on otettava huomioon myös se, että pystykaupassa puun hinnasta on jo vähennetty korjuun kustannukset, eli todellinen kantohinta on sen verran korkeampi.
Ja korjuun kustannusten piiloperintä heikentää entisestään pysty/hankinta hintasuhdetta. En usko, että kantohintaan sisältyvä metsänomistajien korjuun vähennysoikeus toteutuu tämän nykyisen korruptoituneen ja jopa kartellisoituneen menettelytavan aikana.
Mitä sitten vaikuttaa ns. metsän vuokraus tehtyihin sopimuksiin?
