Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei kai Metsuri motokuski väitä, että maatalous tai kaivannaisteollisuus ovat elinkeinotoiminnan vuokrausta, niin kuin metsätalous on. Ja että tuotteen ostaja käy lypsämässä lehmät, teurastamassa karjan tai louhimassa kallion, niin kuin metsätaloudessa käydään. Eli hankkimassa edun, joka ostajalle ei normaali tilanteessa kuulu. Kysymys ei myöskään ole mistään liikesalaisuudesta, vaan pystykauppaan sisältyvästä korruptiosta.
Sitä pitää kaikella tavalla yrittää osoittaa musta valkeaksi ja pidättää edut itsellään tai edustamallaan taholla. (Tarkoitan tällä ideologisia tavotteita). Jätkä sentään tunnustaa, että ei kiinnosta, vaikka kysymys on toisen elinkeinon harjoittajan merkittävästä kuluerästä ja sen vähennysoikeudesta.Ei myöskään kannata tehdä epämääräisiä viittauksia. Tuolla edellä oli korjuukustannusten vähennysoikeudesta ja oli myös piilotuesta, halvasta hankintapuusta verrattuna kalliiseen pystykauppapuuhun ja siitä, että hintaeroilla piilotukea syntyy. Tulonsiirtoja, joilla maksatetaan korjuun kustannuksia toiskertaan. Ensin vähennysoikeuden puuttumisena, sitten tulonsiirtoina ja kun lähtökohtana on, että korjuun kustannukset on jo vähennetty puun hinnasta.
HALPAA, HALPAA! Ei tarvitse ihmetellä jos puu on HALPAA! Tämäkin sääntely siihen vaikuttaa.Kiitos vaan kohteliaisuudesta. Tämähän alkaa olla jo ylellisyyttä. Elähän huoli Jätkä.
Näinhän se on kuin Puun takaa esität. Kysymys on urakoitsijalle maksettavasta erästä, jonka puutavarayhtiö perii puun hinnasta.
Se, että maksaja laskua vastaan olisi metsänomistaja, totta kai puutavarayhtiö hyvittäisi sen puun hinnassa.
Kysymys on merkittävästä kuluerästä, jonka metsänomistaja saisi vähennykseksi verotuksessaan.
Se, että puutavarayhtiö pidättää vähennysoikeuden itsellään, tarkoittaa piilotukea metsänomistajilta puutavarayhtiölle.
Eipä silti, metsänomistajat maksavat piilotukea puutavarayhtiölle myös hankintakaupoista pystykauppojen hyväksi. Puhutaan miljardiluokan tulonsiirroista, eli ns. isännättömästä rahasta.
Mikä on sitten lahjontaa, kuka maksaa kenellekin ja millä perusteella, on lukijan pääteltävissä ja vaatii kyllä tarkemman perehtymisen.
Kauppatavan muuttaminen purkaisi näitä kantorahatulon loukkuja ja avaisi ansaintamahdollisuuden myös metsäomistajille, joka nykyisellä sääntelyllä on estetty. On kilpailuviraston asiaa.Jätkä puukauppajärjestelmän kehittämiseen on monenlaisia syitä. Jees kirjoittaa tuolla edellä. ”Tuo kyllä tuntuu aika hullulta ajatukselta, että ulkopuoleisen kuuluisi saada tai edes nähdä kuitti kahdenvälisestä kaupasta joka ilman muuta korjuuyrittäjän ja metsäyhtiön välinen on”.
Ensinnäkin tarvitaan lasku kuitti ei riitä ja onhan tämä aika pöyristyttävää että metsänomistaja ei saa edes nähdä ”kuittia” vaikka on korjuun kustannusten maksaja. Saatikka että saisi hyödyntää kulut verotuksessaan.
Näinhän se on tällä hetkellä, toiminta ei ole julkista ja kustannukset piilotetaan metsänomistajalta.Vaikea metsänomistajan on puolustautua, kun on tämä ylitarjonta tilanne, joka sekin rajoittaa kilpailua. Jatkuvasti täällä kuitenkin törmätään kilpailun toimimattomuuden muuriin. Se, että pystykaupassa kilpailu ei toimi, ei tarkoita puun kilpailuttamista tai urakoitsijoiden kilpailuttamista tmv., niin välttämättömiä kuin ne ovatkin, vaan puukauppatavan kilpailuttamista. Tarkoitetaan pystykaupan kilpailuttamista. Tällä hetkellä metsänomistajilla ei ole mitään mahdollisuuksia kilpailla teollisuuden monopolia vastaan, sillä metsänomistajien käyttämät puukauppatavat ovat täysin riittämättömiä kilpailla pystykauppaa vastaan. Tästä syystä myös metsänomistajia viedään kuin pässiä narussa.
MTK on ollut osallisena pystykauppatapaa hyväksymässä ja on siinä yhteydessä sahannut omaan jalkaansa metsäomistajien edunvalvojana. Toki teollisuus investoinnit lisäävät kilpailua ja puun hintaa, mutta se varsinainen kilpailu, eli kilpailun toimimattomuus, avautuisi vasta pystykaupan lakkauttamisen jälkeen. Kuten Reima Ranta toteaa. Nykymuotoisessa pystykauppamallissa kilpailu ei toimi…
Rane hyvä! Ei ole esitetty, että katkonta olisi korruptiota, ei myöskään ole esitetty lahjonnasta, että kuka lahjoo ketä. Korruptio voi olla myös oikeudettoman edun hankkimista, kuten aloituksessa todetaan: Pystykaupan korruption ydin on puunkorjuun kustannusten piilottaminen maksajalta. Ja edelleen, kustannusten piilottamisesta on tullut virallinen totuus. Puun myyjät eivät tiedä, että pystykaupassa he maksavat kaikki puunkorjuun kustannukset.
