Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Hyvähän se on metsäkonemiesten pullistella osana teollisuuden metsäosastojen monopolia. Ekstrana vielä omista metsistä ja omalla kalustolla toteutettu puunhankinta kannolta tehtaalle. Ei epäilystäkään myöskään saadusta taloudellisesta hyödystä, tehtaan porttihinnasta. Tuskin siitäkään on tingitty ja se on logistiikan kulut huomioon ottava.
Näinköhän metsänomistajat joskus pääsisivät osallisiksi samoista eduista? No eipä metsänomistajilla ole motojakaan. Tämä vaan kertoo siitä, kuinka suvereenisti metsänomistajat on pidetty puukaupan ja puuhuollon ulkopuolella.
Hankintahakkuut ovat auttamattomasti mennyttä ja ei hankintakaupan 10 % markkinaosuudella ole mahdollista, joka sekin on alihinnoiteltua ja on sopimusehdoiltaan, mittaustavoiltaan jne, jäänne menneestä, kilpailla metsäosastojen metsäkonemiesten monopolia vastaan.Yksityismetsät eivät kuulu pörssiin. Se, että metsäomaisuuden arvo on säilynyt siitäkin huolimatta, vaikka sen arvoa nakertavat esim. puuhuollon (logistiikan) korkeat kustannukset ja esim. puukauppaan sisältyvä korruptio (pystykauppa). Kuin myös se, että metsäomaisuudella keinotellaan. Metsät parturoidaan ja pohjat myydään.
Tämä ei oikein kerro siitä metsäomaisuuden toisesta tulonmuodostuksesta, eli sen arvon noususta, muutoin kuin menettelytapoina, joita kyllä metsätaloudessa riittää.
Kertoo kuitenkin siitä, että onhan metsäomaisuudella ollut korkea arvonsa, ja että sitä on vieläkin jonkin verran jäljellä.
Kertoo tämä myös metsänomistajien tahdosta maksaa kaikesta. Ja onhan se ennen kuulumatonta, että metsäomistaja ei saa omistaa motoa ja vähiten, ettei metsänomistaja saa hakata puita omasta metsästään. Näinhän se on nykyisellä kulukuurilla ja opeilla onnistuttu järjestämään.Jees, niin se vaan on, että metsänomistajien kaluston hankinta ja puun tarjonta tulee lisääntymään. Se on tulevaisuutta. Yhdistyksissä, metsänomistajat itsenäisesti ja eri yhteistyömuodoissa, tekevät sitä jo tänä päivän ja toiminta tulee laajenemaan, näin veikkaisin.
Onhan se nähty, ettei puunhinta ole noussut nykyisellä ja vaikea on uskoa, että se tulisi nousemaan tulevaisuudessakaan, ellei kyetä uudistumaan.
Metsätalouden tuotot menevät päinvastaiseen suuntaan kuin yhteiskunnassa, samaan aikaan kun pääomien tuotot ja palkat ovat nousseet. Kysymys on yksityismetsissä vuosikymmeniä jatkuneesta muutoksesta.
Se on totta, että metsäomaisuus on säilyttänyt arvonsa pitemmällä aikavälillä, mutta että se vaikuttaisi pörssikursseihin lisäävästi, muutoin kuin tulonsiirtoina teollisuuden hyväksi?Valtakirjalla saa ja se heikentää entisestään metsänomistajan asemaa.
Metsuri motokuski on aivan oikeassa siinä, että metsänomistajat ovat hölmöjä, eikä vähiten siinä, että ovat luovuttaneet puuhuollon teollisuuden ja konemiesten monopoliksi.
Metsän alkuvaiheen kasvatus on edelleenkin tappiollista. Ensiharvennusten kemera puun hinnasta vastaa tällä hetkellä puusta maksettavaa kymmentä euroa ja energiapuusta ei sitäkään. Puun hinta on näin ollen nolla, eli korjuun kustannukset kattavat puun hinnan ja onhan metsän uudistamisesta aiheutunut kuluja jo aikaisemmin. Vähennettävä ne on nekin, eli tappiolla menee aika rankasti.
Markkinarako onkin tällä hertkellä korjuun kustannuksissa ja metsäomistajien aktiivisuudessa, miten aikovat metsätalouden ongelmat hoitaa.Lämmintä kesää on todellakin riittänyt ja kalansaaliitkin ovat olleet hyvät.
Se alkaa luomakunnan rieha olla tältä keväältä takana päin ja onhan sitä riehaa riittänyt. Käki kukkui parhaimmillaan kesäkuussa taukoamatta ja kukkui vielä juhannuksen jälkeen heinäkuussa. Sai nyt viimein kylmien tultua vihneen kurkkuun.
Onhan tästä lämpimästä kesästä ollut myös haittapuolensa. Juotavaa metsässä on tarvittu reppukaupalla ja vastassa ovat olleet nämä luomakunnan vainoajat, kaiken karvaiset ötökät, joita on riittänyt ruhtinaallisesti. Itikoita on ollut enemmän kuin koskaan, samoin mäkäräisiä ja paarmoja. Paarmat aloittivat lentonsa jo kesäkuun alussa, eli kuukautta aikaisemmin kuin normaalisti ja niitä on ollut paljon. Parhaimmillaan karkuun on pitänyt lähteä.
Näistä vainoajista huolimatta, lakat ovat kypsymässä ja on siellä metsässä harvinaisuuksiakin ollut tavattavissa. Pyrstötiaiset, nuo luomakunnan hiljaiset tirskuttajat ovat ilmaisseet olemassa olostaan, mutta myös vähät välittäneet touhuistani.Onhan se kunniakasta kuulua renkipoikien joukkoon, jotka parempia tuottoja odotellessa tekevät vaikka talkoilla. Onhan sekin kunniakasta, että tuotto-odotuksia pidetään hyvinä, mutta metsäomistajalle niistä tuppaa jäämään vain nolla euroa. Ei siinä kemerat paljoa auta, jos metsän alkuvaiheen kasvatus on tappiollista ja mahdollisia tuottoja joudutaan odottamaan vuosikymmeniä. Ensiharvennukset eivät vielä tuota.
Kiky sopimus yhteiskunnassa oli oikean suuntainen sopimus, mutta se tuskin metsätalouden kustannusrakenteeseen auttaa. Sääntelyn purkaminen olisi se varsinainen toimenpide, jolla metsätalouden kustannusrakenteeseen voitaisiin puuttua.
Metsäomistajien tulisi vastata haasteisiin, osoittaa sääntely ja osoittaa oikeutensa puun tuottajina omalla puun tarjonnalla.Teollisuuden pitäisi osallistua kustannuksiin edes sen verran, että maksaisivat metsänomistajille tukea metsänkasvatuksesta. Ja aivan siitä syystä, että teollisuudelle pääasiallinen hyöty tuen maksatuksesta menee. Toisaalta ei siitäkään mitään hyötyä olisi, sillä puunhinnasta tuet joka tapauksessa maksatetaan ulos.
Konemiehet ovat hyvinkin avain asemassa tässä, sillä jos puuhuolto ajatellaan tulevaisuudessa heidän järjestettäväkseen, on siinä pidättelemistä. Ruokahalu kasvaa syödessä ja kai se on niin ajateltava, pörssiin ovat seuraavaksi listautumassa.Kemera ei ole lobbauskeino. Metsäyhtiöt tuottavat ihan itsessään edullista puuta ja vielä tavalla, josta metsäomistajia maksatetaan.
Minkähän lainen älämölö nousisi, jos motoyrittäjä, metsänhoidon, tai muu puuhuollon yrittäjä, saisivat palkkansa vasta myöhemmässä vaiheessa? Kenties vuosikymmenien, tai siinä vaiheessa, kun metsä on muodostunut tuottavaksi?
Yrittäjät tänä päivänä voivat pitää itseään etuoikeutetussa asemassa. Sanoisin, että yrittäjien saama palkka, korvaus palveluista on riittävä, maksu tulee ajallaan ja maksaja on ehdottoman luotettava. Jos vaikka metsänomistajat eivät saa siitä itse päättää ja palvelujen kustannukset peritään etukäteen puun hinnasta.Onhan se Brittien päätös EU:ssa uudelleen arvioinnin paikka, löytyykö erohalukkuutta laajemminkin. Perimiltään asia on kansalaisten päätettävissä ja on vain hyväksi, jos selvitystyötä tehdään. Jäsenyys EU:ssakaan ei saa muodostua pakkopullaksi – paremminkin, uudistumaan pitää pystyä.
Näinhän se hölmöläisten automaatti toimii. Kierrätetään ja kierrätetään (tuetaan ja tuetaan) ja pian saadaan kannattavasta työstäkin kannattamatonta. Onhan sitä työtä tuettu ja sen hintaa nostettu, mutta pitäisi saada myös puulle hintaa. Siinähän se metsätalouden ongelma onkin.
Kemera tuet eivät ole kannattamattomia, mutta ne työt, joita kemeralla tuetaan ja joilla metsänomistajat yrittävät saada puulle hintaa, ovat kannattamattomia. Eli metsänkasvatuksen alkuvaiheen kustannukset ovat sietämättömät.
Jos ajatellaan kemeraa sitten kierrätyksenä, niin kemeralla voidaan jatkaa tätä hölmöläisten hommaa loputtomiin? Saadaanhan kuitenkin työn kustannukset katettua, mutta ei sille puulle edelleenkään juurikaan hintaa jää.