Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Metsuri motokuski. Kysymys ei ole väittämistä. En kuitenkaan lämpene malliesimerkistäsi, sillä tavallisena metsänomistajana minulla ei ole sellaista antaa. On enemmänkin tutkimuksen ja aiheesta tehtävien selvitysten asia. Toivottavasti kaipaamiasi tuloksia löytyy. Olen ymmärtänyt, että Lauri Vaaran tutkimustulokset sellaisenaan eivät sinulle kelpaa. En kuitenkaan epäile pyrkimyksiäsi, päinvastoin.
On totta, että puukaupassa mennään kaksilla rattailla ja että puukauppaan sisältyvät nämä korruption elementit, kuten kytkykauppa, pimeä perintä, tulon siirrot, kilpailun puuttuminen ja esim. metsänomistajien ulos sulkeminen. Malliesimerkistä tähän käy esitetty pystykaupan lakkauttaminen.
Metsänomistajana en kuitenkaan lämpene logistiikan ohjauksen ja jopa oston keskittämisestä urakoitsijoille.
Lähden siitä, että metsäosastot ostavat, hoitavat päävastuun logistiikasta, hakkuuttavat puut urakoitsijoilla ja jatkavat toimintaansa niin kuin ovat toimineet tähänkin asti.
Olen esittänyt metsänomistajien hyväksymistä tähän joukkoon ja siirtymistä yhteen puukauppatapaan. Tarvittavat muutokset eivät ole isoja, mutta ovat kyllä periaatteellisella tasolla sitäkin isompia.
Eiköhän kaikkien etu kuitenkin ole siirtyminen ns. normaaliin päiväjärjestykseen.Onhan tämä aika naurettavaa, että perustelet kielteistä kantaasi peräkylän mummolla ja papalla, niin kuin nämä nyt olisivat lähtemässä puitaan urakoimaan. Sanoisin kuitenkin periaatteessa kyllä, sillä on heillä siihen oikeus ja ilman, että olet asettelemassa kapuloita rattaisiin.
Ja näistä kusetusasioista, niistähän sinä et ole halukas keskustelemaan. Tietoa on kyllä annettu.Tämä on edelleen tätä. Katson kuitenkin tarpeelliseksi käydä tätä keskustekua.
Rane. Hyvähän se on monopolin edustajien ilakoida ajatuksella, ”ymmärtää väärin”, säilyttää asemansa ja maksattaa palvelunsa metsänomistajilla. Tilannehan on sikäli hyvä, että metsänomistajat katsovat vielä siihen pystyvänsä ja maksavat palveluistaan mukisematta.
Aikataulutuksen siirto metsäosastoilta urakoitsijoille heikentää kyllä metsänomistajien asemaa entisestään.
Mitä se aikataulutus yleensä vaikuttaa logistiikan toimivuuteen, jos metsäosasto hakkuuttaa urakoitsijan sijaan tai ohessa metsänomistajalla. Samalla tavalla se aikataulutus on hoidettavissa metsänomistajan kautta tai keskitetysti metsänomistajien kautta hoidettaessa.
Siitähän tässä ei ole kysymys ollenkaan, vaan kilpailijan torjumisesta. Metsäosastojen kytkökset ja konemiehet torjuvat kilpailun.
Onhan tämä metsänomistajien kannalta aika erikoinen tilanne?Tämä on tätä. Metsuri motokuski. Eipä ole vastaan tullut sellainenkaan asia, että puuhuolto oltaisiin vaatimassa metsänomistajien vastuulle. Kerro ihmeessä mistä sellaisen tiedon olet saanut?
Eiköhän esim. mittauslainsäädäntö sido molempia osapuolia ostajaa ja myyjää, samoin kuin urakoitsijaa. Olet kuitenkin sitä mieltä että ei sido. Sitoo vaan ostajaa ja urakoitsijaa.
No, näinhän sitä on menty, ei sido puun myyjää, vaikka samanlaisen mittauksen valvonnan pitäisi sitoa molempia osapuolia.
Kerro ihmeessä mistä tällainenkin epäluottamus metsänomistajia kohtaan johtuu?A. Jalkanen. Kannattaisi ennemmin pohtia sitä, mistä syystä metsänomistajien logistiikka ei suju yhtä hyvin kuin ammattilaisilla. Olisiko sillä metsänomistajien ulos sulkemisella vaikutusta sille, mitä maksetaan, mikä on metsänomistajien tulotaso, luotetaanko katkonnassa, mitassa jne.
Eihän sitä teollisuuden logistiikkaan verrattavaa metsänomistajien ammattilaisuutta/ammattitaitoisuutta voi olla, sulkemalla metsänomistajat toiminnan ulkopuolelle. Nykyistä metsänomistajien osuutta (hankinta) voidaan pitää korkeintaan jonkin laisena saattohoitona, jonka jälkeen saavutettua etua, olkoon vaikka monopoli tai kartelli, voidaan pitää täydellisenä.Metsää on. Toki sahalle vastaanottajia on muuallakin ja tarkoittaa myös sitä, että hankintalisät ovat kohdallaan. Eivät ole niin kuin Timpalla ja Jessellä kompensoituja pystykauppiaan hyväksi. Metsänomistajille riittäisi samat hankintalisät, joilla metsäosastot ja koneyrittäjät pyörittävät puuhuoltoa.
Hupinsa kelläkin, niin teen minäkin, teen pystykauppaa ja nostan kaikki etuudet, mutta en kuitenkaan hyväksy… Lähden siitä, että myös metsänomistajat puun toimittajina tulee hyväksyä. Ei voi olla niin, että vain pystykauppa sopii ostajalle ja sekin kompensaatioilla (tulonsiirrot pystykaupan hyväksi) höystettyinä.
Olematon hankintalisä on yhtä kuin nämä kompensaatiot. Niillä pystykauppa tehdään edullisemmaksi ja niillä puukauppaa ohjataan pystykaupoille.
Olisihan se metsänomistajan kannalta eduksi, jos hankintalisä olisi riittävä. Se turvaisi toiminnan… tietenkin, jos metsänomistajat hyväksyttäisiin puun toimittajina ja jos esim. motomitta hyväksyttäisiin vastaanottomittana.Puuki. Esität runkohinnoittelua ja luottamuksen palauttamista. Ne ovat erinomaisia ehdotuksia ja todenperäisiäkin, mutta että ne voisivat toteutua, tarvitaan kauppatavan muutos, sillä ongelmaa kehittämällä ongelmat vain jatkuvat.
Pystykaupan järjestelmä itsessään on ongelma ja sitä kehittämällä on mahdollista päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään tulokseen.Ei epäilystäkään, maailman laajuisesta lamasta ja tuottojen tasaamisesta on kysymys, niin myös suomessa.
Keitele group on hyvin menestynyt yritys savossa ja keski-suomessa. Ei ole yllätys ollenkaan, jos laajensivat toimintaansa pohjanmaalle ja ennen muuta kemijärvelle. Se on kunnon sahureilla ja palkin tekijöillä vainu kohdillaan…
Sanoisin, että lapin puu on tulevaisuutta yritykselle, niin myös kainuun ja lapin taloudelle.
Kainuusta lappiin on puoli suomea varttumassa nuoria männiköitä, varttuvat muutamassa vuosikymmenessä tukkimetsiksi. Tällä hetkellä on vielä paljon kuitua, jossa mielessä sellutehdas on hyvinkin perusteltu. Eipä silti, sahattavaa riittää tälläkin hetkellä.Jätkä. Kauppatavan muutos ja metsänomistajien hyväksyminen mukaan täysivaltaisina toimijoina, ei vaikeuta logistiikan toimivuutta, päinvastoin. Samoilla ehdoilla ja logistiikalla siinä tapauksessa mennään.
Voidaan todeta myös, että tällä hetkellä noudatettavat kaksi erillistä kauppatapaa, kahdet erilliset kalustot ja kahdet erilliset kauppa- ja toimitusehdot, eivät voi olla lisäämässä logistiikan toimivuutta. Eikä muutenkaan toimintamallina ole järkeviä.
Tässä mielessä ”metsäkoneet saattavat olla maan talouselämän suurin talouspoliittinen virheratkaisu”, eli siinä, että on lähdetty eriyttämään ja sulkemaan toista osapuolta ja josta on vaikeat ja kauas kantoiset seuraukset olemassa.
