Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Puun takaa! Kerrot tehneesi myös toimituskauppaa aika paljon, eikä se sen auvoisempaa ole ollut, näin kerrot.
Olen samaa mieltä, jos olisin ostaja ja jos niitä peräänkuuluttamiasi erotuksia syntyisi, niin pitäisin ne itselläni.
Yhtiöt eivät luovu voitoistaan, se kuuluu puusta käytävään kilpailuun, jos vaikka pystykaupassa ne yhtiön voitot muodostuvat kyseenalaisella tavalla.
Metsänomistajat ovat hajallaan, yksimielisyyttä ei ole olemassa. Löytyy joka ikisen organisaation kannattajiksi ja suurin osa jää vielä ulkopuolelle.Tämä keskustelu nivoutuu sen ympärille, kuka maksaa korjuun kustannukset ja kuka saa niistä vähennysoikeuden. Tuolla alussa Harrastelija toteaa, että se on urakoitsijan ja puun ostajan välinen asia ja yhtiö vähentää ne verotuksessaan. Näinhän se on.
Metsänomistaja on kuitenkin kustannusten maksaja, siinäkään ei ole mitään epäselvää, mutta metsänomistajalle ei kuitenkaan vähennysoikeutta ole myönnetty, vaikka olisivat siihen oikeutettuja.
Tällä kohtaa tullaan sitten näihin pystykaupan korruptio syytöksiin ja niiden ilmenemismuotoihin. Pystykaupan kytkykauppaan, maksajan eristämiseen, puunkorjuuseen isännättömällä rahalla jne.Edut tulevat avoimen kilpailun kautta.
Myyjä vastaa korjuun ja kuljetuksen kustannuksista tälläkin hetkellä, mutta vähennysoikeus tulee vasta puukauppatavan muuttamisen jälkeen. Siitähän täällä keskustellaan, avoimesta kilpailusta. Se edellyttää kuitenkin pystykaupan lakkauttamista.
Laitan tähän viestiketjun avaajan lausuman tuolta aikaisemmin keskustelupalstalta.
Kilpailu edellyttää pystykauppojen kieltämistä. Se ei estä yhtiöiden puunkorjuuta, sillä yhtiöt voivat tarjota korjuuta palveluyrityksinä. Yhtiöiden rinnalla korjuu- ja kuljetuspalveluja pääsevät tarjoamaan Mhy:set sekä maatila ym. yritykset.Puunmyyjän asialla ollaan. Suositteleisin meille puunmyyjille jatko-opintojen jatkamista.
Korjuun kustannusten vähentäminen toistamiseen puun hinnasta on jo huippua metsänomistajien alasajossa. Kieltämättä se ensimmäinenkin on jo liikaa, sillä se toteutuu ilman kilpailua, ennakkoon ja pimeästi puun hinnasta.
Puhutaan isännättömästä rahasta, joka on miljardi luokkaa vuodessa. Tarkoittaa n. 2.5 miljoonaa jokaiselle vuoden päivälle. Johan sillä rahalla muutamat ilmaiset taimet jeesaa.Tiedäthän sinä Jesse hyvä, että kysymys ei ollut vaihtoehdoista, vaan kilpailun puutteesta.
Metsänomistajat ovat maksaneet puun korjuun kustannukset niin kauan, kuin pystykauppa on ollut olemassa, saamatta kuitenkaan vähennysoikeutta. Minusta Jätkän loppulukema on reilusti miinuksella, ensin korjuun kustannukset ja sitten vähennysoikeuden menettäminen.
Siirtyminen tilitysmallista laskutusmalliin tarkoittaisi kytkykaupan lakkauttamista.Konemiesten kilpailuttamisella ei tarkoiteta puukaupasta ja puun korjuusta käytävää kilpailua. Myöskään pystykaupassa puusta ei makseta korjuukustannusten verran enemmän, vaan korjuukustannusten verran vähemmän. Pystykaupassa korjuukustannukset vähennetään pimeästi puun hinnasta ja yhtiö vähentää ne verotuksessaan. Korjuun kustannukset kuuluisivat metsänomistajan vähennettäväksi, onhan metsänomistaja niiden maksaja.
Metsäosastojen ja konemiesten välinen pimeä kytkykauppa sisältää myös kartellin ominaispiirteet. Kytkykaupalla (pystykauppa) hallitaan puukauppaa ja puunkorjuuta monopoliasemassa ilman kilpailua.
”Muan tavasta” on kysymys ja etuuksista. Onhan maan tavan oppimiseen tarvittu ohjausta ja etuuksien menettäminen tarkoittaa vastarintaa. Sitä sanotaan muutosvastarinnaksi. Tarkoitan myös sitä, että kilpailun vastainen toiminta nousee itseään vastaan ennen pitkää.
Juuri tätä metsäosastot toteuttavat, toimittavat puuta teollisuudelle, mutta kun siihen toimintaan sisältyy pimeä metsäosastojen ja konemiesten välinen kytkykauppa, jota myös korruptioksi kutsutaan. Sen seurauksena metsänomistajat menettävät oikeutensa mm. puunhankinnan kuluihin.Torppareista ollaan aika kaukana. Kuuluvathan konemiehet osaksi kartelleistakin tuomittujen yhtiöiden noudattamaa puuhuollon kytkykauppaa. Minusta kysymys on isoista asioista, onhan se nähtävissä tässä Keminkin tapauksessa. Luottamus puuttuu ja siinä mielessä metsäalalta on syytä purkaa korruptioon ja kilpailun vastaiseen toimintaan liittyvät toiminnot. Jälkikäteen seuraukset ovat monin verroin vaikeammat.