Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Nykyinen puukauppa sääntelee jatkuvaa kasvatusta tehokkaasti. Jos puusta maksettaisiin tilanne olisi toinen.
Myös JK hakkuusta saatava puutavara tulisi huomioida, se on avohakkuiden puutavaraan rinnastettavaa. Samoin, jos puuntoimittajana on metsänomistaja, hinnan pitäisi olla pystykauppatasoa ja korjuun kustannuksilla kompensoitua.
Nykyiset pystykauppa ilman kompensointia ja hankintakauppa jäävät auttamattomasti alehintaisiksi.
Jos puusta maksettaisiin normihintaa ja metsänomistajat voisivat toimia puun toimittajina, motohakkuut ja jatkuva kasvatus yleistyisivät.Jesse ei voi yleistää. Metsänomistajista suurin osa on kuitenkin tavallisia tallaajia. Suunta on kuitenkin oikea. Metsänomistajien laajemmin ja Metsähoitoyhdistysten on tartuttava haasteeseen. Pyrkiä eroon vanhasta ja tulla mukaan puuntoimittajina, yhtiöinä osuuskuntina ym. käytettävissä olevin keinoin.
Jäähän siihen aika iso ero pystykaupan ja hankintakaupan hintaeroksi. Pystykaupan kantohintaan kun lisätään metsäosaston puun hinnasta perimät hankintakulut ja verrataan sitä hankintahintaan. Onhan se hintaero paljon enemmän kuin taulukko hinnat ja pystykaupassa metsänomistajilta jää vielä saamatta korjuun vähennysoikeus.
Epäilen Mhy korjuupalvelua, saadaanko puulle niin paljon hintaa, että se kilpailisi pystykaupan kanssa.
Eikä se oikeastaan ole mahdollistakaan. Vaikka Mhy:n korjuupalvelu on avointa toimintaa ja puukauppaa, on sen vastaparina pystykauppa kaikkine manipulaatioineen. Hintasuhteet ovat pielessä jne. jne.
Siitä syystä pystykauppa tulisi lakkauttaa, että kantohinta ei ole sotkemassa puukauppaa ja päästäisiin yhtäläiseen hinnoitteluun.
jees h-valta! Hankintahakkuut ovat nykyisellään, olleet jo pitkään yhtiöiden torjuntavoitto. Eivät ne oikeastaan muuta voi olla, kuin sitä mitä kuvaat.
Kuusessa ollaan! Tarkoitin aikanaan tehtyjä sopimuksia (Teollisuus/MTK). En suinkaan ole mikään asiantuntija, oli vain sellainen kerettiläinen ajatus, mikä vaikutus on metsän vuokrauksella, kun tulkitaan pystykaupan nykyisin noudatettavia menettelytapoja.
Lauri Vaara on osoittanut pystykaupan olevan metsän vuokrausta.Savottamies! Hintaero on mielestäni korruptiota, sillä pystykauppaan sisältyy piiloperintää ja tulonsiirtoja esim. ja puun hinnat eivät ole todellisia, eivät hankintakaupassa, eivät pystykaupassa ja koskevat kaikkia metsänomistajia.
Hankintatukin hintaa on verrattava harvennushakkuun hintaan, sitähän hankintahakkuut pääasiassa ovat. Mutta on otettava huomioon myös se, että pystykaupassa puun hinnasta on jo vähennetty korjuun kustannukset, eli todellinen kantohinta on sen verran korkeampi.
Ja korjuun kustannusten piiloperintä heikentää entisestään pysty/hankinta hintasuhdetta. En usko, että kantohintaan sisältyvä metsänomistajien korjuun vähennysoikeus toteutuu tämän nykyisen korruptoituneen ja jopa kartellisoituneen menettelytavan aikana.
Mitä sitten vaikuttaa ns. metsän vuokraus tehtyihin sopimuksiin?Selvä tulonsiirto pystykaupan hyväksi. Sossut ovat täällä yhteisrintamassa puolustamassa etujaan. Väitetään jopa, että peritään lopputuotteen hinnasta.
Otan osaa! Koetapa nyt vaan tulla toimeen sen tyhmyytesi kanssa :).
Olen sisäistänyt korruption pystykaupan järjestelmään, niin kuin sitä on täällä kuvattu ja myös aloituksessa on kuvattu.
Kysymys on piilokorruptiosta. Korruptio on valtainstituutioita hyödyttävää, ymmärrän sen poliittisena ja muodostuu viralliseksi totuudeksi. Mielestäni tämä korruptiosta annettu kuvaus on hyvin paikkansa pitävä ja pätee Suomalaiseen puukauppaan.
Pystykaupassa mitataan etuutta toisaalta ja mitataan toisaalle. On olemassa voittajat ja häviäjät. Toiminta on salaista ja siitä ei ole tietoa julkisuudessa. Toiminta toteutuu monopoliasemassa. Metsänomistajat on suljettu toiminnan ulkopuolelle ja noudattavat toista kauppatapaa. Kysymys on siitä heikommasta kauppatavasta.
Se, mikä olisi tilanne talouden osalta pystykaupan lakkauttamisen jälkeen. Siihen ei ainakaan minulla ole antaa vastausta. Olisiko Lauri Vaaralla, onhan hän selvittänyt pystykauppaa tutkimuksissaan.
Tilanne olisi ainakin uusi ja talousasiat ohjautuisivat eri tavalla. En usko kuitenkaan, että ohjautuisivat korruptoituneesti, vaan vapaassa kilpailussa. Miten ne sitten järjestettäisiinkään?Kieltämättä on nöyryyttävää taistella, ei tuulimyllyjä, vaan palstan värittynyttä raatia vastaan. Nyt kun on tullut selväksi, että kustannukset vähennetään puun hinnasta, ei jalostuksen lopputuotteesta, niin kuin raati tarjoilee. On metsänomistajien kannalta nöyryyttävää vähentää ”toiskertaan” ja uskoa satuja myös siitä, että sitä vähennysoikeutta ei ole myönnetty.
Kieltämättä muutamia seikkoja on myönnettykin. Ainakin edellä mainittu vähennysoikeus pystykaupassa ja metsänomistajien oikeus motomittaan. On tässä kaksi isoa asiaa, jotka toteutuessaan muuttavat rakennetta oikeaan suuntaan. Vähennysoikeus siirtymistä tilitysmallista laskutusmalliin ja motomitta siirtymistä samoihin kaupan ehtoihin ja noudatettavaan logistiikkaan.
Varsinaisesta ongelmasta korruptiosta vaietaan, sen myöntämiseen raati ei puutu sanallakaan, vaikka korruptio-ongelmaa on eritelty näillä palstoilla juuria myöten jo vuosien ajan.
Väitän kysymyksessä olevan saman kokoluokan asian kuin puukartellissa. Ei sillä liene väliä, oliko kysymys jalostuksesta vai puun korjuusta, vai peräti puukauppaan sisältyvästä kartellista? Uskoisin, että lukijan kannatta hieman miettiä asioita, eikä tarjoilla ihan mitä sattuu.Niinhän sitä sanotaan: Siellä koira älähtää, missä kalikka kalahtaa!