Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Puuki. Esität runkohinnoittelua ja luottamuksen palauttamista. Ne ovat erinomaisia ehdotuksia ja todenperäisiäkin, mutta että ne voisivat toteutua, tarvitaan kauppatavan muutos, sillä ongelmaa kehittämällä ongelmat vain jatkuvat.
Pystykaupan järjestelmä itsessään on ongelma ja sitä kehittämällä on mahdollista päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään tulokseen.Ei epäilystäkään, maailman laajuisesta lamasta ja tuottojen tasaamisesta on kysymys, niin myös suomessa.
Keitele group on hyvin menestynyt yritys savossa ja keski-suomessa. Ei ole yllätys ollenkaan, jos laajensivat toimintaansa pohjanmaalle ja ennen muuta kemijärvelle. Se on kunnon sahureilla ja palkin tekijöillä vainu kohdillaan…
Sanoisin, että lapin puu on tulevaisuutta yritykselle, niin myös kainuun ja lapin taloudelle.
Kainuusta lappiin on puoli suomea varttumassa nuoria männiköitä, varttuvat muutamassa vuosikymmenessä tukkimetsiksi. Tällä hetkellä on vielä paljon kuitua, jossa mielessä sellutehdas on hyvinkin perusteltu. Eipä silti, sahattavaa riittää tälläkin hetkellä.Jätkä. Kauppatavan muutos ja metsänomistajien hyväksyminen mukaan täysivaltaisina toimijoina, ei vaikeuta logistiikan toimivuutta, päinvastoin. Samoilla ehdoilla ja logistiikalla siinä tapauksessa mennään.
Voidaan todeta myös, että tällä hetkellä noudatettavat kaksi erillistä kauppatapaa, kahdet erilliset kalustot ja kahdet erilliset kauppa- ja toimitusehdot, eivät voi olla lisäämässä logistiikan toimivuutta. Eikä muutenkaan toimintamallina ole järkeviä.
Tässä mielessä ”metsäkoneet saattavat olla maan talouselämän suurin talouspoliittinen virheratkaisu”, eli siinä, että on lähdetty eriyttämään ja sulkemaan toista osapuolta ja josta on vaikeat ja kauas kantoiset seuraukset olemassa.Jatkuvalla kasvatuksella menee heikosti, mutta korruptio se se rehottaa tälläkin keskustelupalstalla.
Todetaan siellä myös: Virallista totuutta ei kilpailu- ja kuluttajavirastokaan rohkene epäillä, vaikka pystykauppa on kaikkien aikojen vakavin kilpailun rajoitus.
A. Jalkanen. En tarkoita puuhuollon vaikeuttamista, päinvastoin. Hyväksymällä metsänomistajat ja muut vapaat toimijat metsäosastojen rinnalle, ei mielestäni tarkoita sitä.
A. Jalkanen. Kysymys ei ole tuotteesta vaan palvelusta. Palvelun ostajan, tässä tapauksessa maksajan, kuuluu saada tieto palvelun hinnasta. Tieto on tarpeellinen mm. maksajan oikeusturvan ja yksinkertaisesti pystykauppaan sisältyvän sääntelyn (korruption) purkamisen kannalta.
Myöskään todellista kilpailua metsäalalla korjuu-urakoista tai puun hinnasta ei ole. Urakoitsijat kilpailutetaan ja puun hintaa kilpailutetaan, mutta kysymys ei ole tästä kilpailusta, vaan siitä todellisesta kilpailusta, joka metsäalalta puuttuu. Metsäosastot/koneyrittäjät hallitsevat puukauppaa ja korjuuta monopoliasemassa. Todellista kilpailua ei ole ja se on tehty mahdolliseksi pystykauppaan sisältyvällä kytkykaupalla. Jonka seurauksena metsänomistajat ja muut vapaat toimijat on suljettu kilpailun ulkopuolelle.
On myös tärkeää, että logistiikkaketju ei ole yhtiöiden omissa käsissä. Kilpailukyvyn kannalta, hyväksymällä metsänomistajat ja muut vapaat toimijat metsäosastojen rinnalle puun toimittajiksi, tarkoittaisi se sitä, että logistiikkaketju ei ole uhattuna.Tuolla edellä MaalaisSeppo ja Puun takaa tiedustelevat mitä tarkoitan sääntelyllä. Kysymys on samasta asiasta kuin tuolla korruptiopalstalla.
Lähden siitä, että jatkuva kasvatus yleistyisi, jos metsänomistajat voitaisiin hyväksyä samaan sopimuspiiriin metsäosastojen kanssa. Eli samoilla kauppa ja sopimuehdoilla metsänomistajien kaluston hankinta ja puun toimitukset yleistyisivät ja tarkoittaa myös kilpailun lisääntymistä.
Täälä hetkellä teollisuus torjuu jatkuvan kasvatuksen jo yksin hinnoittelulla. JK puusta ei makseta ja sen ei katsota soveltuvan teollisuuden puuhuollon piiriin.Rane. Puun pystykauppa on korruptiota. Viittaus edelliseltä sivulta: laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi
Pystykaupan korruptiosta todetaan mm. seuraavaa: Pystykaupassa puuta ostetaan ehdolla, että puunmyyjä vastasuorituksena ostaa korjuutyön puunostajalta. Ehtoa ei havaita, sillä korjuutyön kauppa piilotetaan sitomalla se puun kauppaan. Korjuutyön hinta vähennetään pimeästi puun bruttohinnasta, tehdashinnasta. Puun myyjä ei tiedä bruttotuloaan eikä siitä vähennettyjä kustannuksia. Hän saa tietää vain jäännöksen, jota nimitetään kantohinnaksi. Yksityismetsien puusta korjataan tuntemattomalla hinnalla pimeästi 85 prosenttia.
Ja edelleen: Puunmyyjän bruttotulosta vähennettyjä puunhankinnan kuluja voidaan manipuloida rajattomasti, sillä vähennettyjen kustannusten ei tarvitse vastata todellisia kustannuksia. Kuusitukin kaupoissa kuluvähennys on yleisesti nollaa pienempi eli puun pystyhinta on tienvarsihintaa korkeampi. Kuluvähennykseen voidaan sisällyttää muitakin kuin korjuun kustannuksia.
Kuluvähennysten manipuloinnilla säädellään jäännöskantohintaa, jolla ohjataan puunmyyjiä haluttuun käyttäytymiseen puukapoissa….Todella halvasta menee MaalaisSeppo. Kerrot, että lisäselvennyksiä et enää kaipaa. Jospa kuitenkin vielä menisi nämä kaipaamasi perustelut pystykaupan korruptiosta. Tai, jos jostain syystä et niitä enää tarvitse, ovathan sitten toisten luettavissa, niitäkin vielä löytyy.
Puun pystykauppa on korruptiota:
”laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi”
Hänen oma viittauksensa tämän keskustelupalstan sivulta 23.