Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tuli kirjoitusvirhe. Tarkoitin kantohintaan on lisättävä korjuun, tehdaskuljetuksen ja puunhankinnan, eli metsäosaston kustannukset.
Olen ymmärtänyt, että metsänhakkuusopimus kattaa myös tehdaskuljetuksen, maksumiehenä tietenkin, missä määrin näitä sitten vähennetään tehdashinnasta?
Jätkän arvaus seurannaisvaikutuksilla yli sata euroa Venäjän puusta tehtaan portilla, on hyvinkin valistunut arvaus. Kannattaisi ostaa kotimaista puuta.
Eipä niitä hintataulukoita tehdashinnoista ole, kysymys puun myyjälle on, ei julkista hintatietoa. Vertailemalla hintataulukoita saadaan jotain, mutta ei se riitä kattamaan tehdashinnan kustannuksia.
Tehdashinta olisi arvokas tieto, ei tarvitsisi arpoa puun hintaa ja tehdashinnasta vähennettyjen kustannusten osuutta. Selkeytyisi myös Venäläisen puun hinta. Vaan eipä sekään taida olla julkista kauppaa, niin kuin ei kotimainenkaan puukauppa ole.
Suomalainen kuitupuu ei ole halpaa, hintaa on verrattava tehdashintaan. Kantohintaan on lisättävä korjuun tehdaskuljetuksen ja puunhankinnan, eli metsäosaston kustannukset, jotka kaikkinensa ovat jopa moninkertaiset puusta maksettavaan hintaan nähden.
Uskoisin uusien tehdasinvestointien jälkeen, halvan Venäläisen puun tuonnin lisääntyvän.
Aika luontevaa on tuo Jätkän satujen kerronta. Kertoo aatteesta enemmän kuin mistään muusta. Siellä ne voittomarginaalit ovat työn ja kustannusten puolella. Metsänomistajat mielellään pyrkisivät samaan, mutta se vaan nyt sattuu olemaan heiltä estetty.
Niinhän siinä Heikki Haaviston (EU) aikakaudella kävi. Pelattiin isoilla panoksilla ja sanoisin vielä hänen kustannuksellaan. Pääomat ovat tulleet syödyksi, mutta onhan tuet, myös kansalliset tuet vielä jäljellä.
Kieltämättä MTK/Mhy ovat olleet jo pitkään altavastaajan asemassa. Ainakaan toistaiseksi organisaatiouudistus ja edunvalvonnan vahvistaminen ei ole tuottanut tulosta. Tarvitaan reformi (toivottavasti on tulossa), jolla metsänomistajat palauttavat asemansa puun tuottajina.
Keskustelussa demarit ja vasemmisto käyttävät omaa ”reformivaltaansa”, jonka ovat saavuttaneet. Eli mittaavat etuuksina metsätalouden tuottoja kohtuuttomasti. Työpanosten kustannus verrattuna puun tuottamiseen ei ole tasapainossa.
Puun tuottamisen kannattavuus on suoraan verrattavissa tapaan jolla sitä tuotetaan. Edelleenkin metsänhoidon töiden ja viljelyn kehityspolku on samanlainen kuin korjuussa ja on verrattavissa kytkösten osalta toisiinsa.
Metsänomistajien on syytä välttää korruptoitunutta toimintaa.
On samanlainen kehityspolku kuin tuolla ”korruptiopalstalla”, Tolopainen toteaa. Puunkorjuu on kannattavampaa kuin kasvatus ja kysyy, kauanko näin voi jatkua? Tietenkin niin kauan kuin rahastettavia riittää.
Valitettavasti metsänhoidon ja viljelyn töiden kehityspolku on samanlainen. Metsänhoidon työt ovat kannattavampia kuin kasvatus ja on myös korruptoituneena menettelytapana samanlainen kuin korjuussa. On kytkykauppaa on piiloperintää jne.
Metsänhoitomaksu poistettiin kilpailun vastaisena. Kilpailutilanne ei siitä ole kuitenkaan miksikään muuttunut. Puutavarayhtiöillä on mm. metsänomistajien puukauppatilit, joiden kylkiäisiksi palvelusopimukset liitetään ja joilla kustannuksia kompensoidaan?
Viranomaistoiminnat ovat sentään ilmaisia.
On vain eduksi metsäkeskusten ja metsänhoitoyhdistysten toimintojen eriyttäminen, sillä metsänomistajien on syytä keskittyä olennaiseen. Toivottavasti vuosikymmeniä jatkunut sekoilu on päättymässä. Yksinkertaisesti viranomaistoiminnat eivät kuulu metsänomistajille, sähköiset palvelut auttavat tässä ja yksin metsävaratietojen hyödyntäminen metsäsuunnittelussa (metsään.fi) pitäisi riittää metsänomistajille.
Uskoisin Mhy:n tehtävien olevan hoidossa ja korjuussa. Tehtävä tulisi kuitenkin lunastaa, sillä pitkään jatkuneen ylimenokauden aikana tehtävän hoito on lipsunut. Isännyys on siirtymässä yhä enemmän palvelun tarjoajille, joka on metsänomistajien kannalta huono asia. Sitäkö kollektiivista omistajaohjausta metsänomistajat tarvitsevat?Onhan näitä kokonaispaketin tarjoajia metsäosastojen lisäksi yrittäjiä. Yrittäjiä tarvitaan, mutta vaikea on yrittäjän menestyä, ainakaan yhtiöistä riippumattomana yrittäjänä, sillä vastassa on yhtiöiden muodostama monopoli, jota täydellä syyllä kartelliksi voidaan nimittää.
Tällaisessa epäterveessä kilpailutilanteessa, jossa noudatetaan mm. tilitysmallia, on ulkopuolisten toimijan vaikea menestyä. Tilitysmalli mahdollistaa kustannusten peittämisen ja salaamisen, jopa manipuloinnin ja on vapaassa kilpailutilanteessa tietenkin etu asettajalleen.Kiitos kysymästä? Eipä täällä kukaan ole kyseenalaistanut uskoanne. Korkeintaan monet ovat yrittäneet ravistella hereille pahimmista painajaisista. Se vanha totuus kuitenkin on. Riittävän kauan kun kiusataan, sitä alkaa puolustamaan kiusaajaansa.
Tällä hetkellä käydäänkin kovaa kilpailua metsänomistasieluista. Palvelusopimukset vastaan metsänomistajien (Mhy) omat palvelut. Jos metsänomistajat aikovat menestyä tässä kilpailussa, olisi aika osoittaa muutakin, ei vaan organisaation (MTK/Mhy) vahvistamiseen tähtäävät toimet.Kuusessa ollaan. Väität ihan tarkoituksella. ”Olisi varsin erikoista, jos määriteltäisiin, miten eri yritykset saavat hankkia raaka-aineensa”.
Et kuitenkaan huomaa, tai et ole huomaavinasi sitä, että juuri pystykauppa määrittelee tällaiset asiat ja tekee sen yhtiön eduksi.
Kysymys ei myöskään ole mistään yhtiön alistamisesta tai edes pyrkimyksestä yhtiön alistamiseen. Selkeästi kysymys on metsänomistajan alistamisesta, sillä vaihtoehtoja ei ole.