Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Voi pyhä hattu. Miten metsäosaston ja urakoitsijoiden välinen kilpailutus liittyy metsänomistajien ulos sulkemiseen. Kysyn vaan? Eiköhän metsänomistajat ole suljettu kilpailun ja puunkorjuun ulkopuolelle siitäkin huolimatta.
Puhutaan eri asioista. Kysymys on pystykaupasta ja toisaalta jopa pystykaupan korruptiosta. Sieltä löytyvät vastaukset kysymyksiin. Siitäkään ei voida lähteä, että alan tutkimus kyseenalaistetaan. Korruptoitunut toiminta ei osoita kuitteja tai hinnastoja, ei myöskään normaalipoiminnan ja vapaan kilpailun edellyttämiä tuloja metsänomistajille ja vielä vähemmän oikeuksia, sillä metsänomistajat eristetään puunkorjuusta pystykaupalla, joka on metsänomistajien taloudellisen toiminnan ydin tässä keskustelussa. En minäkään ole nähnyt kuitteja tai hinnastoja kuleksimassa.
Tolopainen. Oleellista on, että metsänomistaja eristetään pystykaupalla puunkorjuusta, niin kuin aloituksessa todetaan.
Suomihan on hyvin toimeen tuleva maa. Varaa on ollut eriyttää maa- ja metsätalouden elinkeinot, vaatia kahdet resurssit koneille ja jakaa metsäpuoli kahteen haaraan teollisuuden pystykauppaan/metsäkoneet ja metsänomistajien hankintakauppoihin/traktorit ym. Mutta ei enää varaa hyvittää kustannuksia, jotka peritään suoraan tuottajilta. Ei tarvitse ihmetellä, jos pelloilla ja metsissä menee heikommin.
Ihmetellä täytyy myös sitä, että ”kustannusten perintä” on elinkeinotoimintaa, mutta puun tuottamista pidetään jo harrastuksena tai sivuelikeinona? Niin, ettei mitään uutta taivaan alla. Voi olla myös metsän vuokrausta tai kollektiivitoimintaa?
Visakallo. Sehän se jotain olisi, jos ihminen ilmastonmuutoksen pystyisi pysäyttämään. Eiköhän se ilmastonmuutos pysähdy ihan ilman ihmisen vaikutusta. Hyvänä lisänä tähän on edellä hiilidioksidikäyrästö, jonka rinnalle Wikipediassa on myös vastaavat lämpötilaa ja pölyn/noen vaikutusta kuvaavat käyrästöt ja sanallista tekstiä ilmastonmuutosmekanismeista ja niiden vaikutuksesta. Ilmastonmuutos-Wikipedia.
En tiedä mitä tuolla isossa maailmassa ajatellaan ilmaston muutoksesta, mutta suhtautumisesta päätellen, kaikesta ei kuitenkaan olla samaa mieltä, vai mennäänkö kansallisilla päätöksillä yhteisen edun edelle?
Kannattaa katsoa tuolta Wikipediasta ilmastonmuutoksesta. Siellä kerrotaan ihmisen vaikutuksesta, mutta myös ilmastonmuutosmekanismeista, jotka osoittavat kiistatta pitkällä aikavälillä vallitsevan tilanteen. Siellä osoitetaan, että sattuu maailman korkea lämpötila- ja hiilidioksidihuippu samaan aikaan ihmisen vaikutuksen kanssa. Ilmeisesti vaikutus on kuitenkin marginaalinen, mutta lisäävä kuitenkin.
Trollista tuolla edellä. Hyvin sopii ay aktiiville ja vihersossulle toimintatapa metsätaloudesta. Palvelusyhteiskunnasta, jota valitettavasti ainakin metsätaloudessa sovelletaan hyvin kapea-alaisena. Siihen eivät sossut lisävaihtoehtoja kaipaa ja jos vaihtoehtoja tarjotaan, ne torjutaan. Riittää kun maksaja on tiedossa ja etuudet ainakin heidän mielestään ovat riittävät. Tuottaja ja mahdollinen vaihtoehtojen tarjoaja voidaankin sitten jo unohtaa. Ettei vaan vaihtoehdottomana ilmaston muutoksessakin toimi itseään vastaan?
Paljon käytetään rahaa luonnon mekanismien purkamiseen. Oikein kohdistetuilla toimenpiteillä saavutetaan kyllä hyviä tuloksia, mutta myös raskaita tappioita. Tuhonaiheuttajat ottavat vallan, jolloin niiden torjuminen onkin sitten jo vaikeaa ja tarvitaan hoivaa enemmän kuin oli odotettavissa. Kysymys voi olla myös hoidon laiminlyönnistä.
Luontaiseen pyrkivästä sanoisin että on turvallisempaa, tarvitsee hoivaa ja ohjausta sekin, mutta tuhouhkat ovat vähäisemmät ja puun tuottamisen kustannukset edullisemmat. Se, että nykyinen logistiikka torjuu, perustuu muihin lähtökohtiin, kuin esim. metsänomistajan elinkeinorakenteen tarpeeseen, vapaaseen puukauppaan tai korjuuseen. Sekään ei riitä, että on rajoittamattomat metsänkäsittelyohjeet.
Tarvitaan ja on vähän kuin tuolla edellä: Suomi ontuu puujalan varassa. Ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että myös puujalka ontuu. Jos ei ontuisi, ei niitä alijäämiäkään olisi. Puolustetaan mieluummin vaikka alihintaista puunhintaa?
Se ei riitä, että metsänomistajilta on elinkeino viety, nyt viedään vielä metsätkin. Taitaa jäädä haaveeksi isot puut toistaiseksi, sillä läpimittaluokat ja lakirajat keinottelijoiden ohella pitävät siitä huolen. Parturointia tapahtuu ja ovat niitä Jätkän ilmiteeraamia hävityshakkuita keskenkasvuiseen metsään.
Eri-ikäisen 11 on perusteltua, mutta jos sitä käytetään yleisesti kohteesta riippumatta, mennään jo keinottelun puolelle. Eli niistetään vanhoissa metsissä, jolla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä eri-ikäisen metsän kasvattamisen kanssa. Säästyyhän kemerat ja ei tule uudistamiskustannuksia? Erityisen vahingollista se on nuorissa metsissä, joissa niistetään kemeraehtojen täyttymisen puolesta.
Timppa, tuskin tilastot osoittavat (tarkoitat muuta), että nykyinen hakkuutyyli säästää isoja puita, sillä niitä isoja puita on kehittymässä vasta siellä kierron loppupäässä. On myös todennäköistä, että läpimittaluokkien poistamisen jälkeen, niitä isoja puita ei ole kehittymässä siellä kierron loppupäässäkään. Se, että nyt ollaan suosittelemassa yläharvennuksia ja toistuvia väljennyksiä, eli ollaan jatkamassa kiertoaikaa, on oikean suuntainen. Vielä kun saataisiin ohjattua mukaan metsän luontainen uudistaminen, kohteilla joilla se on mahdollista, oltaisiin jo aika pitkällä.
Tällainen käsite kuin eri-ikäisen metsän kasvattaminen, on käsitteenä aika häilyvä. Missä kulkee se raja luontaisen ja keinollisen metsänhoidon välillä? Sanoisin kuitenkin, että harmonisointi näiden kahden välillä on joka tapauksessa väistämätön.
Mitä tulee sitten kemeraan, se on tarkoitettu keinolliseen metsänhoitoon, luontaisessa sitä tuskin tarvittaisiin ja eihän se sinne edes soveltuisi.
Jossain se raja kulkee ahneudessakin. Ei taida halvimmat tuottajahinnat ja kallein ruoka olla ihan normaalia kehitystä, ettei vaan ole ihan kotimaista keksintöä. Sama se on metsätaloudessakin, puun hinta laahaa, mutta puun kokonaiskustannus on jo aivan muuta. Kannatta jopa venäläistä halpaa puuta tuoda maahan.
