Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Niin se näyttää menevän, parhaita jk asiantuntijoita ovat jk asiantuntijat, joilla ei ole omakohtaista kokemusta jk metsänhoidosta. Huonosti täsmäävät myöskään käsitykset jk metsänhoidon toteuttamistavoista.
Mielestäni on kohtuutonta väittää ja laittaa paketiin, on esitetty myös muita vaihtoehtoja. Vakiintuneen jk metsän (puun) myynnissä ei ole tuloeroja, ainakaan jaksottaisen hyväksi. Väitetyllä jaksottaisen paremmalla tuloerolla ei voida hyvittää jaksottaisen tulosta. Ovat normaalia vertailua, myös jk:n arvokasvu tuottaa ja näkyy tuloksessa. Arvometsän vertailu lähtee nollatuloksesta ja päätyy nollatulokseen. Jk metsässä puustopääoman tuottoon ja jaksottaisessa metsän uudistamisen investointiin. Myös Arvometsän vaihtoehto on varteen otettava vaihtoehto ja antaa selkeän tuloksen. Niin myös, kun vertailua jatketaan seuraavalle kiertoajalle ja siitä eteenpäin.
Missä ovat,”viherpuniikkien politiikkaan sotkettu propaganda” tai ”jk firmojen huijaus”. Hyvin ovat loistaneet poissaolollaan, jos missään ovat olleetkaan. Paremminkin kuuluu palstan valtaapitävien keinovalikoimaan. Tuskin antaa aihetta suhtautumisessa jk metsänhoitoon.
Visalla olisi hyvät edellytykset kasvattaa metsää jatkuvasti. Näin siitäkin huolimatta, vaikka väitetään, että jaksottaisen kehitysluokkajakaumaan perustuva metsänkasvatus yltää samaan. Näin, vaikka kasvatusrytmit poikkeavat toisistaan. Jk tuottaa koko ajan ja jaksottainen vaihtoehto vain jaksottaiseen kasvatusrytmiin perustuen. Molemmissa puuta tuotetaan kuitenkin suunnilleen saman suuruisilla puustopääomilla. Poikkeamaa tulee metsän uudistamisen ja hoidon kustannuksissa ja myös puunhinnassa. Jaksottaisessa toinen puoli kiertoajasta menee alemman tuoton ja myös alemman puunhinnan kontolle. Jos vaikka puumäärissä päästäisiin samaan, jk tuottaa arvokasvua koko ajan.
Saahan sitä kuseksia omille kintuilleen ja kehua vaikka kohteen erinomaisuutta. Ei tule mieleen, että avohakkuuttaisin tuottavan jk metsän, laittaisin puut pinoon, jotka tuottavat. Ei kelpaa nekään hoitamattomat miljoona hehtaaria, kyllä ne kuuluvat heille, jotka täällä metsänhoidon erinomaisuutta kehuvat. Voihan se olla, että pikku hiljaa roolijaot, jotka askarruttavat, alkavat asettumaan kohdilleen.
Ei olla metsänhoidossa vielä päästy niin pitkälle, että jaksottainen metsänhoito olisi jk metsänhoitoa. Paljon on vielä sovellettavaa, mutta epäselväksi tuntuu jääneen esim. riittävät puustopääomat. Eiköhän Perko ole kertonut käyttämistään puustopääomista 2/3 osaa, on samat kuin Arvometsän ”tiimin” käyttämät. On hyvä vastine lain ja esim. Visan perään kuuluttaman vajeen ja myös niille ”palopuheille”, joita täällä tarjoillaan. On sitä myös talouden osalta. Arvometsän laskelma lähtee nolla tilanteesta ja päätyy nolla tilanteeseen ja antaa selkeän edun jatkuvalle kasvatukselle. Puukin olisi syytä uskoa jotain muutakin, ei vaan omia laskelmiaan.
Kasvatuksen jatkamista ei pidetä puhdasoppisena jatkuvana kasvatuksena. Voidaan hysyä, mikä sitten on puhdasoppista jatkuvaa kasvatusta. Jatkuvaan kasvatukseen on aina kuuluneet avohakkuut, ei siinä mitassa kuin jaksottaisessa metsänhoidossa, mutta aina kun metsän tila on sitä vaatinut. Kasvatuksen jatkaminen ei suinkaan tarkoita metsän kasvun hiipumista, vaan kasvatuksen jatkamista. Ja ei vaan kasvatuksen jatkamista, vaan myös metsän uusiutumista. Se pitää hyväksyä ja aina voidaan mennä avovaiheen kautta. Logistiikaltaan jk hakkuut eivät juurikaan poikkea jaksottaisen hakkuista.
Tämä nyt oli sellainen puolihuolimaton kannanotto ”puhdasoppisesta” jatkuvasta kasvatuksesta. Mitä se voisi olla, mitä oli ennen jk sulkua ja mitä se voisi olla sulun jälkeen. Jos alan gurut tämän vertailun tekisivät, voisi mennä puoleen jos toiseen. Myös Arvo Kettusella on vahvaa näyttöä.
Mehtäukko ja Visa ovat oikeassa siinä, että menetelmää käytetään hyväksi ja lain ja metsänhoidon suositusten turvin jk metsien puustopääomat putsataan. Olikohan tarkoituskaan, että jk metsät tuottaisivat ja tällaiset maisema ja suometsä viittaukset ovat kliseitä, joilla menetelmän käyttöä pyritään rajoittamaan. Arvometsän käyttämä 1/3 osan poistuma korjuussa on valinta, jonka metsä kestää ja jäävä puusto 2/3 osaa on puustopääoma joka tuottaa. 2/3 osan poistumat korjuussa, ainakin pystymetsään tehtynä, ovat usein metsän tuhoksi. Mallia (tuo putsaus) jk metsän hoitoon ei ole katsottu ainakaan jaksottaisesta metsänhoidosta, jossa puuta tuotetaan 2/3 osan puustopääomilla. Mitkä sitten ovat ne tarkemmat lukemat, mutta ainakin näin periaatteessa.
Onhan siitä jk:n uudistumisesta kannettu huolta, jopa siinä määrin, että puustopääomat on pudotettu liian alas. Vajaatuottoinen metsä ei tuota ja onhan vajaatuottoisuuden haitoista luetteloitu täällä melkein loputtomasti. Kasvun hiipuminen jk metsissä, oiskoon viimeisenä porttina, sitäkin on käytetty. Puustopääoman tuplaaminen auttaa metsänhoidossa, niin jk metsissäkin. Ei saanut metsäviranomainen kaikkia ”vajaatuotoisia” metsiä korjuuseen, vaikka sitä 40-50 vuoden ajan toteutettiin. Tällä hetkellä vieläkin, joskus 15 vuotta sitten metsäviranomaisen avohakattavaksi määräämä metsä tuottaa. Toinen korjuu on ajankohtainen lähiaikoina ja seuraava 15-20 vuoden kuluttua. Kasvun hiipumisesta ei ole merkkejä, metsä täyttyy seuraavaan korjuuseen ja edelleen seuraavaan kiertoon.
Onnittelut vaan Visalle hyvästä tuloksesta, joka on puhtaasti jaksottaisesta metsänhoidosta. Ei mistään tuloeroista, joita jopa laskennallisesti tarjoillaan tällä palstalla. Myös jk metsänhoidolla on tuloeronsa ja ne määritellään eri tavalla.