Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Eihän metsän peitteisenä kasvattaminen tarkoita sitä, että taimistoja ja avohakkuita ei ole. Niitä on, mutta onhan tämä hieman ristiriitaista ainakin näillä hirvitiheyksillä, sillä paine taimistoihin joita on vähemmän on suurempi.
Metsän peitteisenä kasvattamiseen montakin hyvää syytä, joista tämä hirvikysymys on vain yksi. Olisiko tilanne jotenkin paremmin hallittavissa, jos näiden herkkusuiden laiduntamista rajoitettaisiin. Ovathan hirvet selvästi hyötyneet avohakkuista.
Ei epäilystäkään, hirvet ovat hyvin ravittuja ja yltäkylläisiä. Viljakärrillinen olisi täyteen kymmenen kuutiota, luomua.
Veromuutoksen siirtymäaika päättyi vuoden 2005 lopussa. Siihen päättyivät myös myyrien massaesiintymät. Metsänhoidossa siirryttiin enemmän harvennuksille.
Ravintotilanne se on joka säätelee. Sama koskee myös hirviä. Väitän myös hirvien hyötyneen avohakkuualueiden laiduntamisesta. Kesälaitumet kaikkine herkkuineen, onhan se hirville hyvä kattaus. Toki talvella paineet kohdistuvat myös hoidettuihin taimistoihin ja se kuusettaminen, jolla ongelmaa on torjuttu.
Peitteinen metsänkasvatus olisi yksi keino ja tietenkin hirvikannan rajoittaminen.
Hirvet ovat paikallisia mutta myös vaeltavat. On monia syitä vaeltamiseen, kuten ravinto, pedot, luonnon olosuhteet, uhkat, kuten suurten maastopalojen savut, jopa hirvikärpänen. Hirvet vaeltavat ja nämä vaellukset tutkitusti ovat jopa satoja kilometrejä. Yllättävästi hirviä onkin pakkautunut alueelle enemmän kuin tiedettiin.
Ravinnon osalta esitän väittämän, johon ei nyt kuitenkaan tarvitse sen kummemmin reagoida. Aikoinaan väiteltiin ”myyräinvaasiosta”, metsäveropohjan muutoksen siirtymäajan 13 v. aiheuttamasta (avohakkuut) myyrien räjähdysmäisestä lisääntymisestä. Väitän tällä tapahtumalla olleen ja olevan edelleen vaikutuksensa myös hirvikantoihin ja hirvien aiheuttamiin tuhoihin metsässä.
Kyllä mm. saksanhirvimarkkinat ovat olemassa. Salametsästys ei kuitenkaan ole hyväksyttävää. Metsänhoidon kannalta 1/1000 tulee saavuttaa muulla tavoin. Kyllä vahinkojen torjuntaan, emmalta ehkäisyyn tulee kiinnittää huomiota, jos hirviä on liikaa. Oikeastaan se on välttämätöntä ja kuuluu hirviseurueiden toimintaan. Ainakin arkojen taimistojen osalta, talkoilla muutamina viikonloppuja käytetään siihen tarkoitukseen. Torjuntakeinoista se ei ole kiinni, on enemmänkin tahdosta. Jospa vaikka ensimmäiseksi vietäisiin ne nuolukivet ja muut houkuttimet hevon kuuseen.
Jessen näkemys: Ehkä luonto itsessäänkin pystyy pitämään kannan kohtuullisena. Uskoakseni siinä on paljon perää. En tiedä mitä Jesse ajattelee, mutta onhan metsähoitotavoilla vaikutusta hirvikantoihin.
Ongelmaa voidaan lähestyä monellakin tavalla. Metsänomistajien tappioksi menee niin hirvien laiduntaminen kuin metsien hoitamattomuus, mutta myös hoidettunakin, sillä nollakatteella mennään. Niinköhän tuota halpuuttamalla saadaan aikaiseksi vähemmän halpuutettua. Halvasta menee, sillä myös kemera omalta osaltaan toimii halpuuttajana. Sillä myös pidetään toimintaa yllä.
On poikkeuksellista, että puulla ei ole hintaa ja samaan aikaan puun kysyntä on hyvää. Ja sehän näkyy toiminnassa, mutta ei kuitenkaan metsätalouden toiminnassa ja sen katteissa. Nyt on kuitenkin otollinen aika investoida. Raaka-aine on halpaa ja metsätilat ovat halpoja.
Suomi menee puujalka edellä, sanoisin kuitenkin poikkeuksellisella tavalla, sillä metsätalouden kustannusrakennetta ei ole ratkaistu. Halpuuttaminen kyllä toimii, mutta ei logistiikan tai metsänhoidon kustannusrakennetta edellyttävällä tavalla.
Etukasvuinen koivikko hoitamattomassa istutuskuusikossa on tyypillinen kohde ja tässä esimerkkitapauksessa erityisesti. Koivut ovat saavuttaneet jo kahdeksan metrin pituuden. Menisin metsän ehdoilla ja säästäisin koivut. Eihän siinä oikein ole mitään järkeä, että pelastetaan tallautuneet kuusen taimet elolle. On metsän hävittämistä, se vaan pitäisi pystyä tunnustamaan epäonnistuminen ja kyettävä ottamaan vastaan tili, joka on tuloillaan. Eikä se mikään huono tili olekaan, jos sitä verrataan niihin kuusen näivetyisiin. Kuusikko ehtii vielä.
Hieskoivikko MT pohjalla kehittynyt muutamaan vuoteen, kuusi tulee hitaammin. Taimikon hoito pitäisi tehdä syksyllä, ettei vesoitu, mutta noin sakeana raippana vaara lumituholle ja hirvet myös pitäisi ottaa huomioon.
Hyvää ja ansaittua Joulua kaikille palstalaisille. Ei kun puuta päin, toivoo Jovain.
Ei kait se trumppikaan niin hurja ole että söisi leipäpuunsa anhittomaksi?