Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Minusta samasta asiasta on kysymys, oliko sääntelyn purkamisesta tai korruptoituneesta toiminnasta metsissä.
Tuotteen jalostustoimintaa ei kuitenkaan ole ulotettu maatiloille, niin kuin puukaupassa ja korjuussa jalostustoiminta on ulotettu metsiin. Ja sekin vain siitä syystä, että saatiin puukaupan ja korjuun korruptiosyytökset (kartelli?) torjutuksi. Eli korruptio on olemassa metsissä, mutta jalostustoiminnaksi osoitettuna sitä ei ole? Näin ole asian ymmärtänyt.
Jätkälle: Niin se on järjestys yhteiskunnassa päässyt tällä hetkellä, että vielä se yksi kunnon talonpoika lauman politrukkeja elättää, mutta tiukkaa se tekee.
Nykyisen hallituksen yksi kärkihankkeista on sääntelyn purkaminen. Metsätaloudessa siihen olisi tarvetta. Lieneekö miltään taholta esitetty pystykaupan sääntelyn purkamista?
Jos mikä, niin metsät palvelevat tällaista Tolopaisen esiin tuomaa palveluyhteiskuntaa. Eli niistä vähäisistä vielä jäljellä olevista metsätalouden tuotoista pyritään siirtämään vieläkin yhä enemmän yhteiseksi hyväksi. Eli yhteiskunnassa eräänlainen hölmöläisten automaatti (hyvävelijärjestelmä) tekee tehtävänsä, ja ilman että siihen metsänomistajalla on juurikaan mitään sanomista. AY-liikkeellä sitäkin enemmän. Vaikea on uskoa, että näin voisi jatkua, metsänomistajien on päästävä osalliseksi maksamistaan palveluista ja niiden tuotoista.
Ensin tarvittaisiin ratkaisu kauppatavasta. Sen jälkeen nähtäisiin mikä on puunhinta, paljonko korjuu maksaa ja minkälaista kalustoa käytetään.
Tietenkin logistiikka aikataulutuksenkin osalta on arvotekijä, mutta en oikein usko, että se riittää perusteluksi nykyiselle. Aina menetelmiä voidaan kehittää ja pitääkin kehittää, mutta aina muutoksen jälkeen myös toimintatavat ovat löytyneet.
Mehtäukko: Teet hyvää savottaa ja kirjoitat, sitä samaa täällä, mutta kirjoittamisesta en voi tietää, pian se taas nähdään?
Tuolla edellä todetaan, että ongelma ei ole koneissa, vaan muualla, olen samoilla linjoilla. Sinulla täytyy olla hyvät sopimukset ja paljousetu puolellasi.
Toki monet menestyvät hankinnalla, minikustannuksilla, harrastuksena ja jopa korkoa korolle, mutta se ei riitä perusteluksi sille, että mitalilla on myös toinen puolensa.
Jos kohde on myyntikelpoinen, saman saa pystykaupallakin, eli hankinnalla saa tehdä ilmaiseksi ja yhtiö kierrättää sen saman rahan näihin samoihin, heillekin tappiollisiin kohteisiin. Se, että tili saadaan joskus 15-20 vuoden kuluttua, ei oikein riitä perusteluksi sille, että teollisuus saa halpaa puuta. Myöskään pystykaupan tilitysmallia ja hankinnan hankintalisää ei voi verrata keskenään, ei ainakaan kilpailuttaa keskenään.
Metsänomistajien ei pidä hyväksyä hyväksikäyttöään, vaan vaatia samat edut kuin kilpailijalla. Teollisuus voi muuttaa kauppatapaa niin, että myös metsänomistajat pääsevät valitsemaan, korjaavatko itse tai edustajansa kautta, vai ottavatko palveluna ostajan, eli käytännössä metsäosaston kautta. Tällä ei nyt tarkoiteta nykyistä pystykauppaa, vaan toimituskauppaa, niin kuin Lauri Vaara on esittänyt.
Sori Jätkä: En kantohinnalla ollut viemässä. Tarkoitin, että ei ollut Suomalaisen korjuun tehokkuuden ansiota, vaan että korjuun kulujen vähentämisen jälkeen puun hinta on niin halpaa, että kannattaa viedä, eli puunhinta joustaa.
Psp. Suomalainen tyhmyys näkyy ihan Suomalaisissa metsissä, ei sitä tarvitse Ruotsista lähteä osoittamaan.
Tuskimpa kuitenkaan pihkatappi.
Kuusessa ollaan. ”Väität että Suomessa pystytään korjaamaan puuta niin tehokkaasti, että laivakuljetuskin sinne (Ruotsiin) kannattaa, ja että Suomalainen saa vielä paremman hinnan puistaan ruotsissa”.
Kyllä se sinun tehokkuutesi tarkoittaa sitä, että Suomessa puunhinta korjuun kustannusten vähentämisen jälkeen on niin halpaa, että sitä kannattaa viedä Ruotsiin ja kannattaa maksaa vielä laivakuljetuskin.
Paljonkohan tuohon jää vielä kantohintaa? Epäilen että ei paljoa jäänyt, kun kuidusta oli mitä vietiin?
