Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei niiden tyhmien kannata lähteä könttänä myymään, on parempi pitäytyä entisessä?
Tuosta kaupan räätälöinnistä, kysymyshän ei ole vaihtamisesta, vaan metsänomistajan puilla käytävästä kaupasta. Mitä vaihtoa se sellainen on, jos erikoispuut menevät niitä jalostaville ja tilalle ei tuoda mitään. Hyvitetään puun hinnasta, no todellakin, sitä samaa bulkkia ovat, ja räätälöidään 0-eurolla metsäosaston bisneksiä. Näinhän se yleinen käytäntö menee. Vaihtoehtona hyvä könttä aina kannattaa.
Sitolkka: Könttä olisi selkeä ratkaisu avohakkuualueille. Jäisi kaupan räätälöinti pois ja onhan se räätälöinti myös metsänomistajan puilla käytävää kauppaa, joten könttä vapauttaisi metsänomistajat oleelliseen. Se voisi olla vaikka korjuun urakointia.
Vielä kun korjuu muutettaisiin laskutusperusteiseksi, saataisiin harvennuspuutkin könttänä (motomitalla) tien varteen.
Metsuri motokuski: Sellaiset softat metsänomistajalle, jotka osoittavat että toiminta on sitä mitä sen kuuluukin olla.
Motomitta on erinomainen ratkaisu, ei se siitä ole, vaan luotettavuudesta tai paremminkin luottamuksesta. Jos vielä kehitettävää on, niin sieltä ne kehittämistarpeet löytyvät. Olisi urakoitsijalle ja metsäosastolle eduksi, jos ne dokumentit löytyisivät. Eli pystyttäisiin aukottomasti osoittamaan koneella tehdyt toimenpiteet niin, että tuloksen manipulointi ei ole mahdollista. Näin ei kuitenkaan ole, vaan luottamuksella mennään ja se ei vielä tarkoita luotettavaa mittaustulosta.
Aina löytyy tuon hyvän työn pilaajia, tahtomattaan tai tarkoituksella. Voi olla tarkkakin ennakkotieto puumäärästä, mutta niinkin voi käydä, että 300 kuution metsästä tuleekin 200 kuution metsää. Kysymyshän on säädettävästä laitteesta ja taltioinnistakaan ei ole tietoa, ainakin tulosteista jää uupumaan.
50-luvulla ei enää määrämittaharsintaa toteutettu, oli metsänhoidollista harsintaa, jota tälläkin hetkellä tavoitellaan. Metsälaki sallii joustoja, eli metsänomistajat voivat toteuttaa laajojakin avohakkuita ihan tämän metsänhoidollisen harsinnan (jatkuva kasvatus) lähtökohdista.
Pienaukot myös kuuluvat harsintaan, joilta vanhoja puita poistetaan ja taimistoja vapautetaan (yleensä kuusta), mutta pienaukot valopuille ei oikein ole riittävä vaihtoehto. Siitä syystä, että saadaan valoa riittävästi, ja että vanhat kuusikot ovat huonoja taimettumaan, kannattaa uudistaa ja tehdä se valopuille.
Ei ollut tarkoitus puuttua motomittaan, se on ok. ja on tarkka mitta oikein toimittaessa. Oli tarkoitus hieman ravistella motomittaa sen johdosta, että mennään jo reilusti ulkopuolelle, eli mitattava puumäärä jää reilusti vajaaksi. Niitäkin tapauksia on ja näyttää suojaustoimenpiteistä huolimatta olevan mahdollista.
Ne jotka olivat 50-60-luvuilla metsänhoitotehtävissä, tietävät jatkuvan kasvatuksen periaatteet. Silloin ei juurikaan muuta hoitomuotoa metsissä tehty. Voisi olla muutamia periaatteita, joita tälläkin hetkellä tavoitellaan. Ensinnäkin on syytä mennä JK:n ehdoilla, toteuttaa siellä missä se on mahdollista ja on tuloillaan. Ei kannata lähteä perustamaan ja jäädä odottamaan. Vanhat kuusikot kannattaa hakata aukeaksi ja uudistaa. Voi myös suojuspuuasennon kautta yrittää luontaista uudistamista. Sen jälkeen aloitetaan valopuilla ja pitkässä kierrossa kuusettumisen jälkeen jälleen uudistetaan. Eihän JK tarkoita jatkuvasti peitteisenä kasvattamista, valopuut ovat pioneeripuita metsäpalojen, kaskeamisen, myrskyjen jne. luonnonkierrossa, niin kuin JK:sakin ja ovat yleensä sekametsiä….
Sotkevat klapimarkkinat pahemman kerran. Verottajan omaan käyttöön tarkoittamat puut ovat omaan käyttöön, ei myytäväksi tarkoitettuja. Jos myydään, ovat tuloutettavia ja jos toisin toimitaan, veronkierrosta tai pimeästä kaupasta on kysymys. Tiedossa on tällaisesta pimeästä kaupasta, että puoleen hintaan klapit vaihtavat omistajaa ja välttämättä ei ole edes omista puista, vaan on ”pinon pohjista”, niistetään motomitasta tai varastetaan laanista. Tällaisessa yleisessä klapikaupassa ei ole harvinaista, vaan väittäisin jopa maan tavasta olevan kysymys.
Ei liene soveliasta tuoda tällaisia asioita keskusteluun, mutta olkoon menneeksi. Onhan pystykaupan ja kantorahatulon yksi keskeinen tekijä motomitta ja sen valvonta. Sanoisin kysymyksessä olevan pelleilyn siinä mielessä, että tiettävästi ensimmäistäkään oikeuden ennakkopäätöstä ei ole, jossa olisi todettu moton mitanneen väärän mittaustuloksen? Pelleilynä minä tätä pidän?
