Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Löytyihän se viimein upotusmittauspaikka, mittaportti uittopuille ja jätkän kontrollipuille.
Jätkä puhuu täällä asiaa, mutta myös puolitotuuksia ja suoranaista potaskaa. Saahan sitä uskotella, mutta ei se näin mene. Taitaa olla tehtaan mittausporteilta aika pitkä matka sinne tarkoittamaasi avoveteen ja väittää, että lumi ja jää vaikuttaa ilmapunnituksessa, mutta ei enää vedessä punnittaessa. Mitäs upotusmittausta tai mittaustarkkuutta se tällainen punnitseminen on?
Jätkä: Kyllä se kelpaa Päijännekin, mutta tiedämmehän me myös sen, että ei se upotusmittauskaan ole täysin oikea. Se ei ota huomioon esim. lunta ei jäätä eikä muutakaan ylimääräistä mitä kuormassa on. Miinustaa kyllä kuoren puuttumiset, puun halkeamat, korot tai muuta vastaavaa, huomioi oksan tyngät jne. Ja on näin omalla tavallaan absoluuttinen mittaustapa, mutta ei kuitenkaan jostain syystä ole yleistynyt käytännössä. Massatehtaiden mittausaltaissa on usein esim. uppopuita on pohjan saostumia jne. Tarkkuutta se vaatii tämäkin mittaustapa. On kyllä mittaustapana riittävän tarkka tämäkin, mutta vaatii kyllä huomioon ottamista eritavalla kuin motomittaus, joka tarkka on sekin.
Siinäpä se ongelma onkin, että niitä sopimuksia on aikoinaan tehty ja kun saavutetuista ei luovuta. Pidetään tiukasti tehdyistä sopimuksista ja lain antamasta turvasta kiinni. Ammattiyhdistysliike toimii tämän tyyppisissä asioissa selvästi itseään vastaan. Vastustetaan, vaikka yhteinen etu vaatii toista. Samoin toimii päättäjät, mieluummin luovutetaan, kuin vaaditaan enemmän. Se on tallainen edustuksellinen demokratia tavallaan esteellinen toimimaan ja yksinkertaisesti siitä syystä, että sitä yksimielisyyttä ei ole.
Toista on tuolla ison veden takana. Siellä vaaditaan, mutta todetaan myös hurjuuden olevan huipussaan…. No, voisi tehdä ihan hyvää meilläkin, hieman ravistella.
Saadaan selville punnitsemalla (Arkhimedes), mutta myös allasmittauksena, niin kuin tuolla aiemmin on kerrottu. Ei siihen Saimaata tarvita.
Visakallo: Eihän euromääräinen myynti, olkoon vaikka pinta-ala perusteinen, tarkoita tukkiprosentteja tai runkojen mittaamista etukäteen, ei myöskään jälkikäteen, vaan ostajan, siinä kuin myyjänkin mittauksia tai arviota kaupan kohteesta, että sopimukseen päästään, jos päästään.
Epäilen myöskin puukauppoja tehtävän metsään.fi ohjelman perusteella, mutta kyllä metsään.fi ohjelma on, ainakin minun mielestäni, riittävä ohjelma metsätalouden asioiden hoitamista varten. Miksi tehdä kalliita metsätaloussuunnitelmia, kun mittauksia ja suunnitelmia voi tehdä itsekin ja päivittää metsään.fi ohjelmaan. Ohjelma toimii kaksisuuntaisesti ja on tarkoitettu nimen omaan myös metsänomistajien toiminta-alustaksi ja päivityksiä varten.
Rakenteissa se hyvinkin on työttömyyden hurja hinta, niin kuin MaalaisSeppo tuolla edellä esittää. Saavutetun edun purkaminen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi, kohdistuupa se sitten yksilöön tai yhteisöön. Oikeneehan se siitä vaikka kulumalla, mutta aikaa siihen menee. Päättäjillä on tahto oikaista kurjistuminen, mutta palkansaaja vastustaa. Pelätään etuuksien menettämistä, jota sitten vastustavat, vaikka kysymys on yhteisestä edusta. Lähtökohta on kuitenkin antaa periksi, että voidaan aidosti rikastua ja se on kaikkien lähtökohta. Olkoon sitten vaikka sääntelyn purkamisesta tai perkaamisesta, jota ns. lihavien vuosien jäljiltä riittää.
Onhan se tuo mittaus tehty turhan vaikeaksi. Vaikka mittaus on lain alaista, saadaan eri mittaustavoilla erilaisia mittaustuloksia. Ei myöskään luoteta toisiinsa, vaan vaaditaan samoille puille jopa useita mittaustuloksia.
Oeskoon siitä mitään hyötyä, jos mittausta yksinkertaistettaisiin. Otettaisiin käyttöön vaikka pinta-alamittaus. Se on helppo toteuttaa ja samalla voitaisiin mittausta halpuuttaa. Jäisivät ainakin mittaukseen ja sen valvontaan sitoutetut kustannukset pois puun myyjän kontolta.
Eihän se puumäärä ole oleellinen puukaupassa, vaan saatu rahamäärä. Puumäärien osalta puun myyjä kyllä tasan tarkkaan tietää mitä on myymässä ja mitä on saamassa. Ei kun tarjouksia kehiin ja päästäisiin aitoon pystykauppaan?
Sanoisin myös, että metsään.fi ohjelma on riittävän yksinkertainen, jollaiseksi se on myös tarkoitettu. Metsään.fi ohjelma riittää vallan mainiosti metsätalouden toiminta-alustaksi.
Aika vähän täällä on viitattu tulivuorten purkauksiin, eli vulkaaniseen toimintaan. Vapautuuhan hiilidioksidia myös niistä ja onhan osoitettu hiilidioksidin nousevan lämpötilan noustessa ja että ihmisen vaikutus olisi marginaalinen, ei ainakaan siinä mitassa lisäävä, mitä on esitetty.
Voihan asiaa lähestyä myös niin, että niitä tulivuoren purkauksia ei ole ollut. Ei ainakaan siinä mitassa viimeisinä aikoina, että voitaisiin osoittaa niiden vaikuttaneen maailman lämpötilaan alentavasti. Historiasta kuitenkin tiedetään vulkaanisen toiminnan vaikutukset, lähihistoriastakin aika paljon.
Aivan, eihän asetelma ole miksikään muuttunut. Herrat suosivat pystykauppaa ja palvelutuotantoa. Minulle se ei kuitenkaan ole sopinut, sanotaan että onhan hankintakauppa, käytä sitä. No sekään ei ole sopinut. Pidän hankintakauppaa sellaisena kauppamuodon jäänteenä, jolla ei ole tulevaisuutta, eikä se sellaiseksi ole tarkoitettukaan. On omat rajoituksensa logistiikalle moton käytölle mittaukselle jne.
No kehotetaan osta moto ja ala urakoimaan. Sehän se kyllä sopii, mutta miten on sen kumppanuuden kanssa? Löytyykö metsänomistajalle tasavertainen kauppamuoto että voin sen tehdä ja hyväksytäänkö metsänomistaja mittausosapuolena jne. Sitä epäilen?
Hyväksytään pystykaupassa mittausosapuoleksi puun myyjänä, mutta ei enää palvelun ostajana. Näin se on että teollisuus hyväksyy itsensä ja konemiehet mittausosapuoleksi, mutta metsänomistajia palvelun tuottajina ei enää hyväksytä.
Oiskoon perin kansallisella sääntelyllä jotain tekemistä tällaisen metsänomistajien kohtelun kanssa. Ay miehille se on aina sopinut, että etuutta ja etuuksia mitataan ulos metsätaloudesta. Näin ollen, on ollut pakko tyytyä nykyiseen, kun parempaakaan vaihtoehtoa ei ole olemassa?