Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Metsuri motokuski, ei pidä hermostua. Minua kiinnostaisi, missä kulkee rajasi sosialisoinnin ja tällaisen perin suomalaisen kansallistamisen osalta. Väität kysymyksessä olevan yleisen, jopa globaalin ilmiön, alkutuotannon ja luonnonvarojen haltuunotosta. Sitähän se onkin, mutta joko integrointia ja tällaista kansallista lipostelua tai pekkarointia on harjoitettu riittävästi, kun vaihtoehtona olisi ollut vapaa kilpailu ja seurauksena kilpailuedun menettäminen. Saatiinhan tilalle kartellit ja monopolit.
Sinua ei ilmeisesti huoleta myöskään aloituksen isännättömän rahan käyttäminen. Sen käytöllehän ei ole asetettu ylärajaa, ei sulkua, eikä ole olemassa edes sitä julkista hinnastoa, vaan se näkyvä osa on sitten meidän kaikkien luettavissa puunhinnasta.
Visakallo: Kumpiko se sinä olit? Minulle kyllä sopii sitten se toinen!
Kuusessa ollaan. Kyselet metsänomistajien ulosliputushintojen perään. Tiedäthän sinä sen, että niitä metsänomistajien ulosliputushintoja ei ole olemassa, sillä metsänomistajia ei ole hyväksytty ”tarjouskierrokselle”. Neuvottelut käydään teidän konemiesten ja metsäosaston välillä. Huolesi kartellista ja kartellin kartellista on kuitenkin aiheellinen, onhan korjuun kartelli todellinen tällä hetkellä ja jos metsänomistajat vaativat ”ulosliputushintansa” lunastettavaksi, jota monet toivovat, voihan siitäkin muodostua kartelli ajan oloon.
Voi pyhä hattu. Miten metsäosaston ja urakoitsijoiden välinen kilpailutus liittyy metsänomistajien ulos sulkemiseen. Kysyn vaan? Eiköhän metsänomistajat ole suljettu kilpailun ja puunkorjuun ulkopuolelle siitäkin huolimatta.
Puhutaan eri asioista. Kysymys on pystykaupasta ja toisaalta jopa pystykaupan korruptiosta. Sieltä löytyvät vastaukset kysymyksiin. Siitäkään ei voida lähteä, että alan tutkimus kyseenalaistetaan. Korruptoitunut toiminta ei osoita kuitteja tai hinnastoja, ei myöskään normaalipoiminnan ja vapaan kilpailun edellyttämiä tuloja metsänomistajille ja vielä vähemmän oikeuksia, sillä metsänomistajat eristetään puunkorjuusta pystykaupalla, joka on metsänomistajien taloudellisen toiminnan ydin tässä keskustelussa. En minäkään ole nähnyt kuitteja tai hinnastoja kuleksimassa.
Tolopainen. Oleellista on, että metsänomistaja eristetään pystykaupalla puunkorjuusta, niin kuin aloituksessa todetaan.
Suomihan on hyvin toimeen tuleva maa. Varaa on ollut eriyttää maa- ja metsätalouden elinkeinot, vaatia kahdet resurssit koneille ja jakaa metsäpuoli kahteen haaraan teollisuuden pystykauppaan/metsäkoneet ja metsänomistajien hankintakauppoihin/traktorit ym. Mutta ei enää varaa hyvittää kustannuksia, jotka peritään suoraan tuottajilta. Ei tarvitse ihmetellä, jos pelloilla ja metsissä menee heikommin.
Ihmetellä täytyy myös sitä, että ”kustannusten perintä” on elinkeinotoimintaa, mutta puun tuottamista pidetään jo harrastuksena tai sivuelikeinona? Niin, ettei mitään uutta taivaan alla. Voi olla myös metsän vuokrausta tai kollektiivitoimintaa?
Visakallo. Sehän se jotain olisi, jos ihminen ilmastonmuutoksen pystyisi pysäyttämään. Eiköhän se ilmastonmuutos pysähdy ihan ilman ihmisen vaikutusta. Hyvänä lisänä tähän on edellä hiilidioksidikäyrästö, jonka rinnalle Wikipediassa on myös vastaavat lämpötilaa ja pölyn/noen vaikutusta kuvaavat käyrästöt ja sanallista tekstiä ilmastonmuutosmekanismeista ja niiden vaikutuksesta. Ilmastonmuutos-Wikipedia.
En tiedä mitä tuolla isossa maailmassa ajatellaan ilmaston muutoksesta, mutta suhtautumisesta päätellen, kaikesta ei kuitenkaan olla samaa mieltä, vai mennäänkö kansallisilla päätöksillä yhteisen edun edelle?
Kannattaa katsoa tuolta Wikipediasta ilmastonmuutoksesta. Siellä kerrotaan ihmisen vaikutuksesta, mutta myös ilmastonmuutosmekanismeista, jotka osoittavat kiistatta pitkällä aikavälillä vallitsevan tilanteen. Siellä osoitetaan, että sattuu maailman korkea lämpötila- ja hiilidioksidihuippu samaan aikaan ihmisen vaikutuksen kanssa. Ilmeisesti vaikutus on kuitenkin marginaalinen, mutta lisäävä kuitenkin.
Trollista tuolla edellä. Hyvin sopii ay aktiiville ja vihersossulle toimintatapa metsätaloudesta. Palvelusyhteiskunnasta, jota valitettavasti ainakin metsätaloudessa sovelletaan hyvin kapea-alaisena. Siihen eivät sossut lisävaihtoehtoja kaipaa ja jos vaihtoehtoja tarjotaan, ne torjutaan. Riittää kun maksaja on tiedossa ja etuudet ainakin heidän mielestään ovat riittävät. Tuottaja ja mahdollinen vaihtoehtojen tarjoaja voidaankin sitten jo unohtaa. Ettei vaan vaihtoehdottomana ilmaston muutoksessakin toimi itseään vastaan?
Paljon käytetään rahaa luonnon mekanismien purkamiseen. Oikein kohdistetuilla toimenpiteillä saavutetaan kyllä hyviä tuloksia, mutta myös raskaita tappioita. Tuhonaiheuttajat ottavat vallan, jolloin niiden torjuminen onkin sitten jo vaikeaa ja tarvitaan hoivaa enemmän kuin oli odotettavissa. Kysymys voi olla myös hoidon laiminlyönnistä.
Luontaiseen pyrkivästä sanoisin että on turvallisempaa, tarvitsee hoivaa ja ohjausta sekin, mutta tuhouhkat ovat vähäisemmät ja puun tuottamisen kustannukset edullisemmat. Se, että nykyinen logistiikka torjuu, perustuu muihin lähtökohtiin, kuin esim. metsänomistajan elinkeinorakenteen tarpeeseen, vapaaseen puukauppaan tai korjuuseen. Sekään ei riitä, että on rajoittamattomat metsänkäsittelyohjeet.
Tarvitaan ja on vähän kuin tuolla edellä: Suomi ontuu puujalan varassa. Ei kuitenkaan oteta huomioon sitä, että myös puujalka ontuu. Jos ei ontuisi, ei niitä alijäämiäkään olisi. Puolustetaan mieluummin vaikka alihintaista puunhintaa?