Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tilaa myös Mhy, mutta hankintakauppana, joka ei tarkoita metsänomistajien tasavertaista asemaa koneyrittäjiin nähden. Siitä syystä pystykauppa on esteenä. Tarvitaan yhteinen kauppamuoto koneyrittäjille, jossa myös metsänomistajat voivat olla mukana. Se on totta, että logistiikan ja laadun vaatimukset on täytyttävä. En näe siinä esteitä.
Puunkorjuun tehokkuutta mitataan työtunnin kuutiometreillä kuutiometrin kustannusten sijasta. Maksaja – puun myyjä – eristetään puunkorjuusta ja sen taloudenpidosta puun pystykaupalla. Voiko tätä sen paremmin sanoa ja perustella, mitä se tuossa aloituksessa on sanottu.
Jätkä/Visakallo. Nimen omaan perusteluja ennemmin, kuin torjua tämäkin viestiketju tuollaisella hulvattomalla herjanheitolla?
Visakallo: Ei ole mitään salaliittoja olemassa, joita toistuvasti epäilet, omilla täällä mennään. Avoimeen keskusteluun täällä on ainakin pyritty. Tahtoo vaan olla, että ne haistattelut tulevat ensimmäisenä ja sitten tyhjät heitot. Eivät taida aiheetkaan olla sieltä helpommasta päästä. Siinä mielessä olisi hyvä että perusteltaisiin, jos jotain esitetään. Toivottavasti mehtäukko saat vastauksia tuossa edellä.
Se toinen lenkki on sihteerille. Ei tarvitse huolehtia, minä vaan kaadan puita.
Ei oikein tunnu todelliselta, sillä käsitykseni mukaan tutkijana Lauri Vaara on selvittänyt erilaisia vaihtoehtoja ja tullut ilmoittamaansa tulokseen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että metsätyöt on tehtävä traktorilla tai muutoinkaan tutkimuksen kriteerien ilmoittamalla tavalla. Päinvastoin, hän on ollut aikaansa edellä ja on tätä nykyistäkin aikaa edellä. Hän on päivittänyt tutkimuksensa tulokset ja esittää pystykaupan lakkauttamista ja vapaan kilpailun avaamista.
Eikös se rööri ole niin, että siitä puhe mistä puute.
Eipäs metsäukkokaan ota huomioon sitä, että metsätalous kansallistettiin, eriytettiin maataloudesta, eli otettiin sellaiseen (lue korruptoituneeseen) kollektiiviseen yhteiskäyttöön yhteiskunnassa. Siihen loppui maa- ja metsätalouden yhteiskäyttö, työt ja metsänomistajien ansaintamahdollisuus, joka on jatkunut muuttumattomana edelleen tänäkin päivänä. Eli ”tilattiin” tekijät maksua vastaan omaan metsään.
Maa-ja metsätalouden yhteiskäyttö olisi taannut metsänomistajille kaluston käytön, myös motojen käytön jo aikaa sitten. Teollisuushan ei ole hyväksynyt metsänomistajien moton käyttöä vielä tänäkään päivänä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehityskulku olisi päättynyt, vaan siitä, että metsänomistajat olisivat voineet olla asioista päättämässä ja päätöksiin vaikuttamassa.
Kysymys on sen kokoluokan asioista, että turha täällä on valittaa (oma moka), tai jopa kehua hankintakauppaa, joka jätettiin korvikkeeksi metsänomistajille. Haloo!
Saahan nähdä missä vaiheessa ne rajat tulevat vastaan?
Mitäs tämä muuta on kuin sosialisointia tai kansallistamista, joita pidän samana asiana. Esim. pystykaupan mandaatilla (80-90 %) toteutettava puuhuolto ilman, että siihen metsäomistajalla on mitään sanomista. Tai tukipolitiikka, jolla halpuutetaan. Maataloudessa halpa ruoka ja metsätaloudessa halpa energia. Näihinkään tuottajalla ei taida olla paljoa sanomista ja se halpuutus on syöty jo moneen kertaan, eli mennään tukien varassa, jota sitäkin halpuutetaan ja uhataan lopettaa kokonaan. Suurin osa tuista (maataloudessakin) taitaa olla kansallista tukea ja valuu muualle, minne se on tarkoitettu.
Vauu… sopimus mikä sopimus. Pääasia on kuitenkin, että keskustelu jatkuu ja että ei mentäisi henkilökohtaisuuksiin.