Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Visakallo: Hankintakaupassa rahoitus tulee puun hinnassa. Tässä keskustelussa kysymys on pystykaupasta, jossa metsänomistajat eivät ole mukana puuntoimittajina. Sitä kuitenkin toivotaan ja samalla siirtymistä tilitysmallista laskutusmalliin. Rahoitus tulisi julkiseksi ja metsänomistajat saisivat, jos ottavat korjuun palveluna, vähennysoikeuden ja alvin palautuksen verotukseensa, niin kuin se heille kuuluu.
Vastaavasti jos metsänomistaja urakoi korjuun itse tai edustamansa tahon kautta, metsäosasto maksaa korjuusta metsänomistajalle, niin kuin maksaa tälläkin hetkellä urakoitsijalle. Siirryttäisiin laskutusmalliin.
Normiyhteiskunnassa on poikkeuksellista, että metsänomistajalla tätä mahdollisuutta ei ole ollut. Paineet tähän suuntaan ovat olemassa ja onhan metsäomaisuus keskittymässä joka tapauksessa.
Visakallo: Onhan se aika kornia, että puuhuolto on metsänomistajien rahoittama ja että metsänomistajat on saneerattu ulos puuntoimittajina. Kysymys on eräänlaisesta lisätuposta tämäkin, jolla puuhuoltoa pyöritetään metsänomistajien rahoilla ja etuutta peritään metsänomistajien rahoittamana. Kysymys on myös korruptoituneesta rahoituksesta. se raha olisi tarpeen myös metsänomistajien oman toiminnan kehittämisessä ja rahoittamisessa.
Erkki Lähdettä ei ole häveliäisyys vaivannut, eikä tule vaivaamaan. Uskoisin hänen tutkimustensa tuloksista olevan kysymys.
Timppa: Masokismi on huono vertaus pystykaupan ongelmista. Eihän tuollaista voi hyväksyä missään olosuhteissa, ei ainakaan metsätalouteen. Jos vaikka rankat ovat myös Lauri Vaaran perustelut kollektiivitalouden ylläpidosta.
Visakallo. Tiedät hyvin, että pystykaupalle on vaihtoehto. Se on pystykaupan lakkauttaminen nykymuodossaan tai sen muuttaminen niin, että metsänomistajat voitaisiin hyväksyä metsäkoneyritysten rinnalle puun toimittajina. Sehän on se asia, jota täällä on pyritty edistämään.
Kysymys ei ole mistään isosta muutoksesta, vaan enemmänkin periaatteellisesta asiasta. Ei ole aiheuttamassa muutoksia puuhuollon logistiikkaan, joka tulisi jatkumaan entisenlaisena, mutta tulisi kyllä sitomaan metsänomistajat (maa-/metsätilayrittäjät) tiukasti laadun ja ym. toimituskriteerien osalta järjestelmään.
Siirryttäisiin hallinnollisesti nykyisestä kollektiivitaloudesta metsätalouden yritystalouteen, niin kuin Lauri Vaara tuossa aloituksen linkissä (kaavio) on esittänyt ja muutoksen välttämättömyyttä usean sivun verran perustelee.
Onhan se nautinto, kun saa olla metsässä. Se on monellekin urbaanille luksusta ja kateuden aihe. Siitä kannattaa pitää kiinni, en minäkään kyllä vaihtaisi. Ja saahan pelastettua ne kympit, jos vaikka pystykaupalla saisi saman, mutta kulujen jälkeen myös nollatuloksen ja pilalle sotketut metsät, niin kuin tuolla aiemmin savottamies toteaa.
Mehtäukko: Kysymys on edelleen kuutiohinnasta ei kuutiotuotoksesta ja sen hinnasta. Asiahan on juurikin niin kuin esität, mutta kun se kuutiohinta muodostuu liian korkeaksi, on ongelma, jota ei ainakaan vielä ole ratkaistu. Eihän sille puulle ole jäämässä hintaa.
Asiaan vaikuttaa myös muut pystykaupan ja metsänhoidon ongelmat, joihin kannattaa perehtyä tuosta viereisestä viestiketjun linkeistä.
No jos et kerran sisäistänyt, niin lajitteleppa sitten ne oravannahkasi järjestykseen.
Metsäalalla lähes 60 vuotta. Toimihenkilönä ja metsänomistajana, ostometsät. Olen sisäistänyt LV sanoman, emme kuitenkaan ole yhteistoiminnassa. Kehoittaisin kuitenkin tutustumaan LV viestiin tuossa viereisellä palstalla.
Onhan tämä keskustelu ollut aika erikoista, puolustetaan kiusaajaansa, eli nousevia kustannuksia ja laskevia puunhintoja. Samoin sitä, että kustannusten maksaja metsänomistaja suljetaan kilpailun ulkopuolelle. Metsänomistajia ei ole hyväksytty puukaupan ja korjuun markkinoille, jolla olisi todellista merkitystä kustannusten hillinnässä ja puunhinnassa.
Kommarit ja sossut istuvat täällä kirstun päällä ja ulkoistavat metsänomistajaa!!! Helppoakin tuntuu olevan, ennen oli sentään kämppälaki. Mikäpä on ulkoistaessa, ei ole ylärajaa eikä hinnastoa, riittää kun maksaja on tiedossa ja tuhtaatakin voi laittaa mielen mukaan.
Taksan laskentakin tuntuu olevan kunnossa. Mitä enemmän kuutioita sitä suurempi tili. Metsänomistajalle se tietää, mitä korkeampi korjuun kustannus ja sitä alempi puun hinta. Ja eihän puunhinta ole noussut, se laskee vaan.
Kysymyshän oli kuutiokustannuksesta ei kuutiotuotoksesta.