Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
50-luvulla ei enää määrämittaharsintaa toteutettu, oli metsänhoidollista harsintaa, jota tälläkin hetkellä tavoitellaan. Metsälaki sallii joustoja, eli metsänomistajat voivat toteuttaa laajojakin avohakkuita ihan tämän metsänhoidollisen harsinnan (jatkuva kasvatus) lähtökohdista.
Pienaukot myös kuuluvat harsintaan, joilta vanhoja puita poistetaan ja taimistoja vapautetaan (yleensä kuusta), mutta pienaukot valopuille ei oikein ole riittävä vaihtoehto. Siitä syystä, että saadaan valoa riittävästi, ja että vanhat kuusikot ovat huonoja taimettumaan, kannattaa uudistaa ja tehdä se valopuille.
Ei ollut tarkoitus puuttua motomittaan, se on ok. ja on tarkka mitta oikein toimittaessa. Oli tarkoitus hieman ravistella motomittaa sen johdosta, että mennään jo reilusti ulkopuolelle, eli mitattava puumäärä jää reilusti vajaaksi. Niitäkin tapauksia on ja näyttää suojaustoimenpiteistä huolimatta olevan mahdollista.
Ne jotka olivat 50-60-luvuilla metsänhoitotehtävissä, tietävät jatkuvan kasvatuksen periaatteet. Silloin ei juurikaan muuta hoitomuotoa metsissä tehty. Voisi olla muutamia periaatteita, joita tälläkin hetkellä tavoitellaan. Ensinnäkin on syytä mennä JK:n ehdoilla, toteuttaa siellä missä se on mahdollista ja on tuloillaan. Ei kannata lähteä perustamaan ja jäädä odottamaan. Vanhat kuusikot kannattaa hakata aukeaksi ja uudistaa. Voi myös suojuspuuasennon kautta yrittää luontaista uudistamista. Sen jälkeen aloitetaan valopuilla ja pitkässä kierrossa kuusettumisen jälkeen jälleen uudistetaan. Eihän JK tarkoita jatkuvasti peitteisenä kasvattamista, valopuut ovat pioneeripuita metsäpalojen, kaskeamisen, myrskyjen jne. luonnonkierrossa, niin kuin JK:sakin ja ovat yleensä sekametsiä….
Sotkevat klapimarkkinat pahemman kerran. Verottajan omaan käyttöön tarkoittamat puut ovat omaan käyttöön, ei myytäväksi tarkoitettuja. Jos myydään, ovat tuloutettavia ja jos toisin toimitaan, veronkierrosta tai pimeästä kaupasta on kysymys. Tiedossa on tällaisesta pimeästä kaupasta, että puoleen hintaan klapit vaihtavat omistajaa ja välttämättä ei ole edes omista puista, vaan on ”pinon pohjista”, niistetään motomitasta tai varastetaan laanista. Tällaisessa yleisessä klapikaupassa ei ole harvinaista, vaan väittäisin jopa maan tavasta olevan kysymys.
Ei liene soveliasta tuoda tällaisia asioita keskusteluun, mutta olkoon menneeksi. Onhan pystykaupan ja kantorahatulon yksi keskeinen tekijä motomitta ja sen valvonta. Sanoisin kysymyksessä olevan pelleilyn siinä mielessä, että tiettävästi ensimmäistäkään oikeuden ennakkopäätöstä ei ole, jossa olisi todettu moton mitanneen väärän mittaustuloksen? Pelleilynä minä tätä pidän?
Minusta samasta asiasta on kysymys, oliko sääntelyn purkamisesta tai korruptoituneesta toiminnasta metsissä.
Tuotteen jalostustoimintaa ei kuitenkaan ole ulotettu maatiloille, niin kuin puukaupassa ja korjuussa jalostustoiminta on ulotettu metsiin. Ja sekin vain siitä syystä, että saatiin puukaupan ja korjuun korruptiosyytökset (kartelli?) torjutuksi. Eli korruptio on olemassa metsissä, mutta jalostustoiminnaksi osoitettuna sitä ei ole? Näin ole asian ymmärtänyt.
Jätkälle: Niin se on järjestys yhteiskunnassa päässyt tällä hetkellä, että vielä se yksi kunnon talonpoika lauman politrukkeja elättää, mutta tiukkaa se tekee.
Nykyisen hallituksen yksi kärkihankkeista on sääntelyn purkaminen. Metsätaloudessa siihen olisi tarvetta. Lieneekö miltään taholta esitetty pystykaupan sääntelyn purkamista?
Jos mikä, niin metsät palvelevat tällaista Tolopaisen esiin tuomaa palveluyhteiskuntaa. Eli niistä vähäisistä vielä jäljellä olevista metsätalouden tuotoista pyritään siirtämään vieläkin yhä enemmän yhteiseksi hyväksi. Eli yhteiskunnassa eräänlainen hölmöläisten automaatti (hyvävelijärjestelmä) tekee tehtävänsä, ja ilman että siihen metsänomistajalla on juurikaan mitään sanomista. AY-liikkeellä sitäkin enemmän. Vaikea on uskoa, että näin voisi jatkua, metsänomistajien on päästävä osalliseksi maksamistaan palveluista ja niiden tuotoista.
Ettei vaan politrukki tai peräti alikarkki ole järjestelemässä asioita. Olen aina uskonut vapaaseen Suomi AB:hen, mutta ainahan sitä voi olla väärässäkin. Että nyt ihan juhlavuoden kunniaksi ollaan kollektiivitalouteen siirtymässä. No, ettei vaan olla oltukin jo pitemmän aikaa.
Olen aina pitänyt että puulla on arvonsa (hintansa), ja että se hinta on vapaan kilpailun kautta aikaan saatua. Ei kuitenkaan nykyistä kilpailun ulkopuolelle suljettua rajoitettua hintaa.
Ensin tarvittaisiin ratkaisu kauppatavasta. Sen jälkeen nähtäisiin mikä on puunhinta, paljonko korjuu maksaa ja minkälaista kalustoa käytetään.
Tietenkin logistiikka aikataulutuksenkin osalta on arvotekijä, mutta en oikein usko, että se riittää perusteluksi nykyiselle. Aina menetelmiä voidaan kehittää ja pitääkin kehittää, mutta aina muutoksen jälkeen myös toimintatavat ovat löytyneet.
Mehtäukko: Teet hyvää savottaa ja kirjoitat, sitä samaa täällä, mutta kirjoittamisesta en voi tietää, pian se taas nähdään?
Tuolla edellä todetaan, että ongelma ei ole koneissa, vaan muualla, olen samoilla linjoilla. Sinulla täytyy olla hyvät sopimukset ja paljousetu puolellasi.
Toki monet menestyvät hankinnalla, minikustannuksilla, harrastuksena ja jopa korkoa korolle, mutta se ei riitä perusteluksi sille, että mitalilla on myös toinen puolensa.
Jos kohde on myyntikelpoinen, saman saa pystykaupallakin, eli hankinnalla saa tehdä ilmaiseksi ja yhtiö kierrättää sen saman rahan näihin samoihin, heillekin tappiollisiin kohteisiin. Se, että tili saadaan joskus 15-20 vuoden kuluttua, ei oikein riitä perusteluksi sille, että teollisuus saa halpaa puuta. Myöskään pystykaupan tilitysmallia ja hankinnan hankintalisää ei voi verrata keskenään, ei ainakaan kilpailuttaa keskenään.
Metsänomistajien ei pidä hyväksyä hyväksikäyttöään, vaan vaatia samat edut kuin kilpailijalla. Teollisuus voi muuttaa kauppatapaa niin, että myös metsänomistajat pääsevät valitsemaan, korjaavatko itse tai edustajansa kautta, vai ottavatko palveluna ostajan, eli käytännössä metsäosaston kautta. Tällä ei nyt tarkoiteta nykyistä pystykauppaa, vaan toimituskauppaa, niin kuin Lauri Vaara on esittänyt.