Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Metsuri motokuski: Kuutiohinnalla on tekemistä korjuun kustannusten kanssa. Korjuuhinta vähennetään kuutiohinnasta, eli kantohinnasta ja on näin puunhintaan sidottu.
Softasta, on myös sellaisia softia, jossa hyväksyttävästi säädetyllä motolla saadaan jopa kymmeniä prosentteja alempi tulos, enkä usko että on edes mistään harvinaisesta tapauksesta kysymys.
A. Jalkanen: Ei oikein käy yksiin, jos jk:lla tavoitellaan parempaa tuottoa ja alempia kustannuksia ja saavutettu etu koplataan puun hinnasta, niin kuin tällä hetkellä toimitaan. Ei ollutkaan puun tuottajan etu?
Entisetkin ovat vielä kärsimättä. En ole huomannut, että täällä olisi kukaan nykysysteemiä moittinut, en sitä ole tehnyt minäkään. Ainakin tähän asti ovat köntät sun muut asiat sopineet. Että ihan perinnönjakoa myöten täällä ruoditaan, ettei vaan kukaan pääse hyötymään. Ilmeisesti ollaan asian ytimessä, siitä onnittelut.
Toinen tuolla aiemmin esillä ollut seikka oli korjuun laskutus, joka sekään ei tunnu teille kelpaavan. Ei se kyllä kelpaa minullekaan, mutta vain siitä syystä, että muutakaan vaihtoehtoa ei ole. Korjuun kustannus on sidottu puun hintaan, jolla perusteella sitä tilitys ja hankintalisä periaatteilla hoidetaan. Ei ainakaan toistaiseksi toimita laskutusperiaatteella, ovat ilmeisen ylivoimaisia asioita, ja se, miten vahingollista on korruptoituneella tavalla korjuun kustannukset hoitaa.
Jätkä: Tuolla edellä toteat JK:sta/harsinnasta: Todelliset korjuukustannukset nousevat hurjiin lukemiin.
Niinhän ne nousevat, sillä AY-liike vaatii niin tehtäväksi. Harvennuksilla ja erityisesti JK:lla, se on heti kymppi pois puun hinnasta, vaikka hakataan samanlaista puuta. Myöskään metsänomistajien korjuupalvelua ei oteta huomioon, vaikka metsänomistajat ovat todellinen vaihtoehto ja kilpailutekijä puukaupassa ja korjuumarkkinoilla.
Ovathan ne hurjat lukemat (mitkä sitten lienevätkin?), ohjataan, suljetaan ja maksatetaan ja vielä puukauppa ohjataan avohakkuille. Ainakin minun mielestäni on selvää kusetusta.
Ei niiden tyhmien kannata lähteä könttänä myymään, on parempi pitäytyä entisessä?
Tuosta kaupan räätälöinnistä, kysymyshän ei ole vaihtamisesta, vaan metsänomistajan puilla käytävästä kaupasta. Mitä vaihtoa se sellainen on, jos erikoispuut menevät niitä jalostaville ja tilalle ei tuoda mitään. Hyvitetään puun hinnasta, no todellakin, sitä samaa bulkkia ovat, ja räätälöidään 0-eurolla metsäosaston bisneksiä. Näinhän se yleinen käytäntö menee. Vaihtoehtona hyvä könttä aina kannattaa.
Sitolkka: Könttä olisi selkeä ratkaisu avohakkuualueille. Jäisi kaupan räätälöinti pois ja onhan se räätälöinti myös metsänomistajan puilla käytävää kauppaa, joten könttä vapauttaisi metsänomistajat oleelliseen. Se voisi olla vaikka korjuun urakointia.
Vielä kun korjuu muutettaisiin laskutusperusteiseksi, saataisiin harvennuspuutkin könttänä (motomitalla) tien varteen.
Metsuri motokuski: Sellaiset softat metsänomistajalle, jotka osoittavat että toiminta on sitä mitä sen kuuluukin olla.
Motomitta on erinomainen ratkaisu, ei se siitä ole, vaan luotettavuudesta tai paremminkin luottamuksesta. Jos vielä kehitettävää on, niin sieltä ne kehittämistarpeet löytyvät. Olisi urakoitsijalle ja metsäosastolle eduksi, jos ne dokumentit löytyisivät. Eli pystyttäisiin aukottomasti osoittamaan koneella tehdyt toimenpiteet niin, että tuloksen manipulointi ei ole mahdollista. Näin ei kuitenkaan ole, vaan luottamuksella mennään ja se ei vielä tarkoita luotettavaa mittaustulosta.
Aina löytyy tuon hyvän työn pilaajia, tahtomattaan tai tarkoituksella. Voi olla tarkkakin ennakkotieto puumäärästä, mutta niinkin voi käydä, että 300 kuution metsästä tuleekin 200 kuution metsää. Kysymyshän on säädettävästä laitteesta ja taltioinnistakaan ei ole tietoa, ainakin tulosteista jää uupumaan.
Puuki tarkoitan myös viljelyn ja peitteisenä kasvattamisen välillä.
No, kannattaa kuitenkin metsänhoidon normien mukaan mennä, että ei määrämittaharsintaan mennä, mutta missä se lopulta kulkee se raja, mikä jaksollista ja mikä jatkuvaa?