Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei mitään uutta käytyyn keskusteluun. Metsänomistajien motomittaa ei hyväksytä, ei hyväksytä puuntoimittajina. Kauppatavat säilyvät ennallaan jne. Ihmetellä täytyy MTK:n jähmeyttä kärkihankkeista huolimatta.
Jätkä: Täytyy ihmetellä, että tuollainen idiootti on täällä keskustelupalstalla. Ei ole soveliasta edes viitata ihmisten terveydentilaan, senhän kieltää jo keskustelun ohjekin:
Jätkä viljelee perätöntä ”faktaa” täällä. Hänellä ei tunnu olevan käsitystä siitä, mikä on totta ja mikä tarua. Ei ainakaan käsitystä siitä, mikä on soveliasta väittää täysin perätöntä ihmisten terveyden tilasta. Eivät osu oikeaan nämä väittämät Jätkällä.
Jätkä Laiskuri siellä ainakin kuseksii kintuilleen, vai onko nämä nyt sitten niitä takapotkun omaisia reaktioita. Sitä sopii epäillä, ettei vaan ole yleistä kuseksimista kintuille vappuna. Ainakin veloista on tullut saatavia ja puukaupastakin on tullut vapaakauppaa.
Eipä se niinkään metsänhoidosta taida olla kiinni eikä kalustosta. Vielä 60 luvulla ei muut tehtykään kuin jk:ta. Eikä taida olla vaikutusta silläkään, tehdäänkö hevosella vai metsäkoneella, molemmille taipuu. Mutta sillä on jo vaikutusta, mitkä tahot sitä jk:ta tekevät. Metsänomistajille sillä on jo aika paljonkin vaikutusta.
Sitäpä on turha lähteä arvailemaan, mitä kulisseissa tapahtuu. Täällä vaan keskustellaan ja kuseksitaan omille ja toisten kintuille. Ja onhan ne edusmiehensä metsänomistajillakin, jotka nekin sen kusettamisen jalon taidon osaavat.
Kympin säästö puutavarayhtiölle ja ongelmahan se on. Urakoitsijat vaativat harvennukselta sen kympin enemmän taksaa ja rinnastavat jk:n 2-luokan harvennukseen, joten ilmatteksi ne tukit tahtovat mennä ja ihan tämän taksavaatimuksen seurauksena? Puutavarayhtiön olisi syytä tulla vastaan tällä kohtaa ja maksaa puun myyjälle se kymppi enemmän, eli ainakin se avohakkuuta vastaava tukin hinta.
Sama se on hankinnalla, jos saat jk tukista sen kympin enemmän, niin korjuun saatkin sitten tehdä jo ilmatteksi.
Saatikka, mitä se sitten olisikaan pystykauppamuodon uudelleen järjestelyn jälkeen? Ainakin nykyinen järjestelmä sulkee jk:n tehokkaasti metsänkasvatuksen ja logistiikan ulkopuolelle ja saman se tekee myös metsänomistajien osalta, puun toimittajina.
Eiköhän Laurilla Vaaralla ole tutkimustensa jatkotoimet tiedossa.
Tuosta globalisaatiosta, jos keskustellaan puukaupan (pystykauppa)taakanjaosta, puhutaan vähän eri asioista.
Eipäs Puukikaan ota huomioon sitä, minkälaista tuloa korjuu voi merkitä metsänomistajalle ja vielä suuremmalla syyllä, sillä korjuusta on muodostunut jopa se pääasiallinen tulonlähde puukaupassa. Tässä vertailussa perinteinen hankintakauppa jää auttamattomasti tappiolle.
Onhan se tili mahdollista metsänomistajallekin, mutta se edellyttää mukaan tuloa korjuun markkinoille. Ja että metsäosasto maksaa metsänomistajalle puusta ja korjuusta ja mahdollisesta kuljetuksesta ja että päädytään porttihintaan, niin kuin tälläkin hetkellä päädytään urakoitsijoiden osalta. Ei kuitenkaan puusta perintään tai kompensoituun puunhintaan, niin kuin tällä hetkellä toimitaan.
Väitän järjestelyn vaikutusten logistiikkaan olevan uskottua vähäisemmät. Puuhuolto voi jopa tehostua siitä, jos kahdet erilliset toimintamallit yhdistetään.
Pilottihanke pystykaupan purkamisen vaikutuksista ja uuden toimituskauppa kulttuurin luomisesta on hyvinkin perusteltu hanke toteuttaa.
Keskustelussa tämä ei ainakaan aukene ja kohtaa todella rajun vastustuksen. Tunnekuohujen vallassa mennään ja väitän, että asiasta ei myöskään olla perillä. Tuottaa vaikeuksia, niin omalla, kuin monen muunkin kohdalla seurata. Väitän kuitenkin, että mistään höpöhommasta ei ole kysymys.
Sopiihan näitä palopuheita maailmaan, ettei vaan ole vappu jo tulossa.
On luonnollista että konemiehet vastustavat, eivät halua metsänomistajia kilpailijoiksi korjuun markkinoille. Teollisuus myös vastustaa, onhan heillä korjuun monopoli 85/15 ja varma maksaja metsänomistajat ja on vielä poliittinen vasemmisto, työtä, toimeliaisuutta ja toimeentuloa, saavutettua etua ei saa poistaa. Mitä jää jäljelle?
Puuki: Sunnilleen sama hintahan se on korjuulla, mutta tukista saat pystynä saman kuin hankinnalla. Korjuu onkin sitten jo ilmaista, ettei peräti tappiollista.
Laitan tuohon tällaisen vapaamuotoisen esimerkin. Portti 70 – 5 – 10 = 55 pysty/hankinta 55 – 10 – 5 = 40 portti. Ja edelleen toimituskauppana 55 + 10 + 5 = 70 portti.
Pystyn hinta on kompensoitu hinta, jolla houkutellaan tekemään pystykauppaa, eli metsänomistajat maksavat siitä, että saavat tehdä pystykauppaa.