Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 4,011 - 4,020 (kaikkiaan 4,479)
  • Jovain

    Koitahan mehtäukko palata sieltä menneisyydestä, sillä tunteenpurkauksesi eivät riitä perusteluiksi traktoreista. Täällä ei kukaan ole väittänyt, että traktorit olisivat ratkaisu korjuun ongelmaan. Kysymys on aivan muista asioista mitä täällä on tuotu esille.

    Herää kysymys, mikä sinusta metsänomistajana tekee oikeutetun ja antaa taidollisen valmiuden hallita koko ruletista!!? Olethan kertonut hakkaavasi, niin olen ymmärtänyt, omalla metsäkonekalustolla omia metsiäsi. Kun sitä oikeutta ei toisilla ole?

    Jovain

    Metsänomistajien mukaan tulo korjuun markkinoille koetaan hankalana. En tiedä mikä siinä on niin hankalaa, jos työstä maksetaan palkkaa tekijän mukaan. Eli metsäosasto maksaa työstä metsänomistajalle ja palvelusta urakoitsijalle ja metsänomistajan työ on verotettavaa ja palvelu vähennettävää. Puusta, korjuusta ja katkonnasta sovitaan kauppakirjalla, ja että softa saadaan metsäosastolta. Kauppa voidaan tehdä myös tien varteen, jolloin kuljetus, joka on hyvin pitkälle metsäosaston logistiikan ohjausta, jää metsäosastolle.

    Tämän tyyppisellä järjestelyllä voidaan sivuuttaa pitkään puukauppaa ja korjuuta hiertäneet karikot ja avata vapaa kilpailu puumarkkinoille.

    Jovain

    Eihän tutkimuksessa mukana olevat elementit tarkoita sitä, että ne on otettava mukaan käytännön toiminnassa. Käytäntö kyllä karsii sen mikä on otettavissa ja mikä ei. Eikä tutkimuksen tarkoituskaan voi olla noin yksinkertainen. Myöskään Lauri Vaaran esittämät perustelut eivät ole köykäisiä, vaan sanoisin niiden olevan raskauttavia.

    Se nyt lienee selvää, että pelinvaraa kustannusten nousuun ei ole. Eiköhän pyrkimys lisätoimitusten vastaanottamiseen tehtaan portilla sitä tarkoita. Työn tekeminen on liian kallista ja jos se tehdään nykyisillä metsäkoneilla, se on edelleen kallista. Edullisemmin asian voisi hoitaa ottamalla metsänomistajat mukaan puuntoimittajina. Edellyttää sen kauppatavan muutoksen.

    Jovain

    Metsänomistaja voi myydä puunsa minne haluaa, mutta ei voi hoitaa korjuuta itse. Pystykaupanjärjestelmä estää sen. Teollisuus hallitsee yksityismetsien korjuuta n. 80 % osuudella ja metsänomistajilla ei ole mitään sanomista siihen, muuten kuin puun myyjinä, tai bulvaanin kautta valtakirjalla (pystykauppa), tai korjuupalvelun kautta, tai korjata itse, jotka ovat hankintakauppoja. Voi myydä toimituskauppana suoraan, mutta se on yksittäiselle metsänomistajalle epäkiitollinen tapa kilpailla monopolia vastaan. Vaatii ainakin huomattavat toimituserät.

    Niinpä on Lauri Vaara esittää pystykaupan lakkauttamista ja toimituskaupan käyttöön ottamista, jossa myös metsänomistajat voivat olla mukana puuntoimittajina.

    Jovain

    Siellä ne ovat historian hämärässä olleet (ks. aloitus), niin teollisuuden herrat kuin metsätalouden narrit, yhteisesti päättämässä toimituskauppojen ja hintasuositusten lopettamisesta ja siirtymisestä pystykauppoihin ja kantohintaan. Samalla käytännössä luovuttiin maataloustraktoreiden ja metsäomistajien käytöstä puun korjuussa. Siirryttiin nykyiseen kollektiivitalouteen, jossa metsänomistaja ei ole isäntä omassa metsässään. Tällä hetkellä vuosikymmeniä jatkunut toimintamalli on kulminoitunut vaikeuksiin, joita tässäkin keskustelussa on kuvattu ja vaatii kyllä päivittämistä. Eiköhän kysymyksessä ole edunvalvonnasta vastaavien osapuolien välinen asia.

    Jovain

    Ei tunnu olevan ainakaan vasemmistolle pelkkää turhaa lässytystä. Näyttää punakynä tekevän riemuvoittoja. Onhan se aika uskomatonta, että vapaassa maassa poliittinen vasemmisto hallitsee poliittista enemmistöä. Näin ainakin metsätaloudessa ja pitää voimissaan metsätalouden sosialisoimista ja saavuttamia etuuksiaan. Pitää kuristusotteessaan tavalla, että metsätalous ei pääse kehittymään.

    Näin todetaan mm. aloituksen insertssä: Puunkorjuussa ei sosialisoida metsäomaisuutta; siinä sosialisoidaan vain metsien käyttö ja taloudenpito. Juridinen omistus ja maksajan velvoitteet jäävät metsänomistajalle.

    Jovain

    Teen pystykauppaa ja tätä nykyistä hankintakauppaa, ja myös toimituskauppaa.

    Jovain

    Olen puuntoimittaja.

    Metsänomistajat ovat kyllä ”ymmärtäneet” pysytellä niistä hommista erillään. Ei omasta tahdostaan, vaan heidät on pakotettu siihen, eli pystykaupassa metsänomistajia ei ole kelpuutettu puuntoimittajina. Siinä sinä olet oikeassa, että ei ole kelpuutettu, mutta maksavat kyllä korjuun kustannukset, kuljetuksen ja paljon muuta, myös metsäosaston yleiskulut aina tehdashintaan (porttihinta) asti. Korjuunkustannuksia ei kuitenkaan laskuteta, mutta metsäosasto perii kustannukset puunhinnasta ja (maksaa) tilittää urakoitsijoiden osuuden tilitysmenettelynä urakoitsijalle. Eli pystykaupan kantohinta on hinta, josta korjuunkustannukset on jo vähennetty. Totta kai metsäomistajat maksavat palveluistaan. Agenda kuitenkin on, että metsänomistajat pääsisivät tienaamaan korjuun kustannuksilla. Edellyttää kuitenkin kauppatavan muutosta, mutta onhan heillä siihen täysi oikeus.

     

    Jovain

    Koilis lappi: Korjuun löysästä rahasta ja toimintatapojen muuttamisesta. Kannattaa tutustua aloittajan linkkiin, pystykaupan korruption lopettamisesta: Isännättömän rahan tuhlaus puunkorjuussa: Pystykauppa on Suomessa puolirikollista toimintaa jne.

    Pystykaupalla metsäosastot hallinnoivat yksityismetsien puuhuoltoa n. 80 % osuudella, loput ovat metsänomistajien omaa tarjontaa. Yleisesti todetaan myös, että Matti Meikäläiset eivät pärjää tässä kilpailussa. Eivät pärjää, mutta on otettava huomioon myös se, että se meikäläisten osuus on nihrattu (”ostettu”) lähes olemattomiin. Olisihan se merkittävä lisä metsätalouden tuotoissa, jos metsänomistajat pääsivät tienaamaan myös puun toimittajina. Pelkkä puun tuottaminen alkaa mennä anhittomaksi. Rahaa kyllä on ja nimen omaan on sitä löysää rahaa (isännätön raha) ja onhan se metsäomistajien maksamaa rahaa.

    Jovain

    Korjuustakin maksettiin urakoitsijalle, nyt se piilotetaan puun hintaan.

Esillä 10 vastausta, 4,011 - 4,020 (kaikkiaan 4,479)