Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Paljonko tuo korjuuketjun hinta metsävirmalta ostettuna sitten olisi ollut? Ilmeisesti paljonkin enemmän, kun ensimmäistäkään tarjousta ei tullut. Eihän sitä kantohintaa olisi paljoa jäänyt. Onhan sitä marginaalia olemassa, tämäkin esimerkki sen hyvin osoittaa. Kannattaa käyttää.
Kannattavuusongelmaan on se lääke, päästä osalliseksi puun korjuusta. Ei vastuulliseksi, vaan osalliseksi puunkorjuusta, metsäosaston alaisuudessa.
Jätkä on se metsäkone keksitty metsänomistajankin käyttöön, on vaan olemassa se este pystykauppa, jolla metsäkoneiden metsänomistajakäyttö on estetty.
Te vasemmistolaiset haluatte mieluummin haukkua metsänomistajia traktoreilla tai muulla siihen liittyvällä, ennemmin kuin olette valmiit sopimaan yhtään mistään. Pidätätte oikeuden itsellänne ja onhan tämä sellaista raukkamaista politiikkaa metsänomistajia kohtaan.
Teillä vasemmistolaisilla on ihmeellisiä käsityksiä oikeudesta metsätalouden tuottoihin. Eihän kysymys ole metsänomistajien pyrkimyksestä korjuukustannusten kustantamiseen, muussa kuin teidän omissa tavoitteissanne. Perustuvat tällaiseen yhteisomistukseen, kollektiivitalouteen ja metsävarojen kansallistamiseen, omien tavoitteidenne mukaisesti. Näille tavoitteille nykyiset puukauppatavat ovat olleetkin erinomaisen hyvin toimiva toiminta-alusta.
Kysymys oli kauppatavan muutoksesta, ei hankinnasta, jota edelleen tarjoillaan. Hyvin tuntuu herroille hankinta sopivan, siitä vaan ei ole ratkaisuksi metsätalouden ongelmiin.
Tuskinpa metsänomistajat ovat enempää vaatimassakaan, kuin mitä metsäkoneyrittäjille maksetaan. Olisivat tyytyväisiä siihen, jos pääsisivät haastamaan. Siinä vaan on se ongelma (este), että siellähän metsäkoneyrittäjät touhuatte meittin metsässä ilman, että siihen metsänomistajalla on juurikaan mitään sanomista. Puita on myytävä ja käytännössä toista vaihtoehtoa ei ole olemassa. Korkeintaan ne hankintapuut kerätään pois tien varsilta.
Hyvä kysymys. En ole haukkunut koneyrittäjiä. Tietoisesti en siihen ole edes pyrkinyt. Ei tässä nyt niin hölmöjä olla, vaikka kaikenlaista esitetäänkin. Lähtökohtani ovat olleet metsänomistajien puolesta, mutta siitä lähtökohdasta, että näitä korjuuhommia riittää molemmille tasapuolisesti ja että se on myös koneyrittäjien etu. Näin uskon.
Lienee kuitenkin selvää, että korjuu on kustannuskriisissä, sanoisin että jopa syvemmässäkin kriisissä, sillä avainasemassa olevat maa- ja metsätaloustuottajat eivät voi tässä nykyisessä tilanteessa auttaa. Menettelyä on pidettävä jopa raskauttavana, sillä toteutuuhan tämä nykyinen järjestely tuottajien elinkeinorakenteen sisällä.
Teollisuus ei ota vastuuta korjuun kustannuksista, on ottanut vain järjestämisvastuun ja koska korjuun kustannukset vähennetään metsänomistajilta, teollisuudelle ei jää vastuuta myöskään lopputuotteen hinnasta. Ei ainakaan korjuun kustannusten osalta, jotka eivät ole rasittamassa lopputuotteen hintaa. Teollisuuden toivoisi ottavan vastuuta muutenkin, sillä logistiikan kaikenpuolinen erinomaisuus ei riitä, sillä korjuun kustannusten miinustamisen jälkeenkin, teollisuuden pitäisi pystyä huolehtimaan kustannuksista.
Kauppatavan muutos on perusteltua. Se on sitä myös näiden uusien tavoitteiden perusteella. Kustannuskriisi yhä syvempään kustannuskriisiin ei voi kuitenkaan olla perusteltua. Sen korjaamiseen tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jossa maaseutuelinkeinojen tarjoamat mahdollisuudet on syytä ottaa huomioon.
Huolenne on aiheellinen ja johonkin mittaan nähden jopa todennäköinen. Yksi Lauri Vaaran teemoista on metsienhoito ja nimen omaan pyrkimys avohakkuiden vähentämiseen ja metsien peitteisenä kasvattamiseen. Näin ollen tämä tavoite ei ole itseään poissulkeva, vaan yhdensuuntainen tutkijaryhmän 68 tavoitteiden kanssa.
Aloituksessa kyllä todetaan perusteluista keskustelemista varten. Valitettavasti en ole osallistunut Lauri – laskurista käytyyn keskusteluun, korruptiosta käytyyn kyllä. Ovat eri asioita, mutta liittyvät kyllä toisiinsa.
Mehtäukko: En lähtisi uhoamaan. Esitetyt perustelut eivät kuitenkaan ole sinulle kelvanneet, uskoisin niitä olleen esillä aivan riittävästi. Omat louganisi ovat jotain vailla totuuspohjaa olleet. On epäuskottavaa kuitata korruptoituneen pystykaupan kehittäminen traktoreilla ym. menneisyyteen liittyvillä seikoilla, sillä edes tutkimus ei anna sellaista tulosta. Tutkimus antaa aiheen mukaisen tuloksen ja se mitä siitä mahdollisesti tulee käytäntöön otettavaksi, ei ole meidän päätettävissä. Toki mielipiteen voi esittää, mutta senkin kanssa kannattaa olla tarkkana. Ei kannata väittää mustaa valkeaksi, sillä valistunut lukija kyllä tietää mikä on totta ja mikä tarua.
Mehtäukko: Uskoisin tutkijan etiikan tarkoittavan myös sitä, että tutkijana Lauri Vaara on jäävi heittäytymään avoimeen keskusteluun julkaisemastaan tutkimuksesta. Eiköhän hänen väitöskirjansa: Toimitus- ja pystykauppapuun hintasuhteet ja puunkorjuun rationaalisuus löydy vaikka häneltä itseltään.
Eipäs ”paavo puuntuottajakaan” ota huomioon määrittelemänsä ”muun edun” lisäksi sitä, että kantohinnasta on jo vähennetty korjuun kustannukset, eli verrattaessa pystyhintaa hankintahintaan, on hankintahinnasta vähennettävä vielä korjuun kustannukset, että hinnat olisivat vertailukelpoisia. Hankintahakkaajalle tämä tarkoittaa suoraa tulonsiirtoa metsäyhtiön hyväksi.
Esim. tukilla kun pysty/hankinta lähtöhinnat ovat samat: Portti – 75 – 15 – 60 pysty/hankinta 60 – 15 – 45 portti.
Mehtäukko: Myös metsäpuoli on keskittymässä hyvää vauhtia yhä suurempiin kokonaisuuksiin ja siitä metsänomistajien on syytä pitää kiinni. Kysymys on elinkeinosta, siinä kuin muutkin elinkeinot, mutta joka on jollain tavalla hämärtymässä tällä hetkellä. Siihen vaikuttaa juuri nämä kysymykset, joita täällä käsitellään. Kysyt korruptiosta. Siitä on eftaa tietoa aloituksen linkissä ja toisaalta kysyt tutkijan etiikasta. A. Jalkanen tuolla edellä valottaa tutkijan tehtävästä.
On ollut pakko pohtia sitä, mistä tässä on oikein kysymys. Onko saavutetuista etuuksista vai tietämättömyydestä. Uskoisin, että monellekin metsänomistajalle tulee yllätyksenä, missä laajuudessa ovat rahoittaneet korjuun kustannuksia ja sitä, että yleensä rahoittavat.