Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Vesistöt ennallistuvat eli palautuvat alkuperäiseen tilaansa, kun valumat loppuvat tai niiden pääsy vesistöihin estetään. Myös ilman kautta tulevat laskeumat. Siitä on hyviä kokemuksia vesistöistä, joiden tilaa on tullut seurattua. Aikaa kuluu vuosikymmeniä, mutta näin väistämättä tapahtuu. Lietteen määrä ei tietenkään vähene, jos liete on pääsyt tukkimaan vesistön. Myös luonnon ennallistaminen toimii hyvin, ottaa sen muutaman vuosikymmenen ja on esim. 50-70 luvun ojitetuilla soilla monessa kohtaa toteutunut.
Sotkuun, ”jk metsänhoidon estäminen tai torjuminen”, voi olla parempi vaihtoehto keskutelulle, mitä täällä käydään.
Jatkuvaa kasvatusta valtamenetelmäksi ei ole tarkoitettukaan. Voihan se olla niinkin, että metsänhoitotieteen tutkijalla ei ole kovin paljoa annettavaa, kun kysymys on jk metsänhoidosta. Vedetään vielä Metsälehti mukaan tähän sotkuun, mitä täällä tarjoillaan. Lukija pääsee helposti väärään käsitykseen.
Aika paljon tarvitaan alveja, ennen kuin musta muuttuu valkeaksi. Ennen jk sulkua molemmat hoitotavat sopivat samaan metsään. Nyt on vastakkainasettelusta ja toisen hoitotavan pois sulkemisesta. Ei hyvä!
Torjuminen voi olla osuvampi ilmaisu. Kysymys ei ole vain kuntoilumuodosta vaan monella tapaa menestyvästä metsän hoitotavasta. Ei myöskään yhtiöiden tai urakoitsijoiden armoilla olemisesta. Paljoa ei pystykaupoista ja yhtiöiden sopimusurakoitsijoilta luvata, mutta todellisuus voi olla toisenlaista? Hyviä kokemuksia on hankintahaupoista, manuhakkuista, mutta myös omaan piikkiin urakoitsijoiden käytöstä. Toivottavasti ei kuitenkaan lukijan huijaamisesta?
Vesistöjen tila on parantunut ja vesistöjen kuormitus on vähentynyt. Tilanne on paljon parempi kuin edeltävinä vuosikymmeninä. Uusia turvesoita ei enää perusteta, metsäojitus on vähentynyt ja muut pilaavat vedet, kuten teollisuuden, taajamien ja maatalouden vedet ovat kotrollissa. Tilanne on paljon parempi edeltävään aikaan nähden ja se näkyy, hitaasti mutta kuitenkin vesistöjen tilassa. Mustaksi mennyt pienempi reittivesistö on palautumassa kirkkaaksi entiseen tilaansa tai teollisuuden ja yhteikuntavesien pilaama vesistö on palautumassa entiselleen. Ainakin sisävesistöjen tila on palautumassa hyvään suuntaan ja saasteet kerrostuvat vesistöjen sedimentteihin.
Visan pitäisi tietää, että jk on aina kuulunut Suomalaiseen metsänhoitoon. Sitä ei ole kukaan sinne metsiin ujuttanut tai tutkimuskaan ei ole sitä uudelleen kehittänyt. Se on siellä ollut olemassa ja tutkimus on sitä edelleen kehittänyt. Ja kerrottu on tuottavista hakkuista ja puiden uudistumisesta. Eikö kelpaa, vai haluatko mieluummin krollata? Toki jk hoitomuotona edesauttaa ympäristön ja suojelun hoidossa, mutta jk on myös merkittävä hoitomuoto kaikkialla talousmetsissä. Jatkuvaa kasvatusta ei ole, jos kaadetaan iso kuusi tai vaikka useampi kuusi ja jäädään odottamaan taimettuuko?
Kannattaako olla huolissaan, kun oppi tuntuu tarttuvan liiankin hyvin. Kannattaako myöskään perustella huipputuloksilla, kun ne tavan tulokset jäävät kauas taakse ja voisivat olla niitä tuloksia, joihin kannattaa verrata. Eihän se niinkään voi mennä, että ollaan valmiit kuseksimaan omille kintuilleen ja ollaan valmiit puolustelemaan tai jopa kehuskelemaan omat huonot tuloksetkin.
Sitä se on jk:n huono suosio, mitä raati täällä tarjoilee. Ei tarvitse ihmetellä tai noudattaa, sen paremmin kuin lain tai puukaupan suosituksia. Aika paljon kertoo tuo jk:n 2.7 % metsänhoidosta ja puukaupasta. Jk luokitellaan kasvatushakkuisiin eli samaan luokkaan kuin jaksottaisen tasaikäisrakenteisen hakkuut. Tilastoinnissa voi olla virhe, se ei kuitenkaan poista sitä, että paljon tehdään ”jk harsintaa” jaksottaisen metsiin.
Jatkuvan kasvatuksen hakkuutilasto kuukkelista ainakin. ”Metsäkeskus: Poiminta- ja pienaukkohakkuut”. Oliko jatkuva kasvatus tilaston mukaan keskimäärin vain 2.7 %. Tulos on tilastoitu metsänkäyttöilmoituksilta. Pystykauppa ei välttämättä ole se paras kauppatapa jatkuvalle kasvatukselle. Hankintakauppa ja omalla sopimuksella korjuuyrittäjä esim. kysyntää on.