Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Puuston ikä ei ole kriteeri jatkuvassa kasvatuksessa, kriteerit ovat puustopääomissa ja niiden tuotossa. Ovat vertailukelpoisia tavan metsiin verrattuna ja jopa moninkertaisia. Korjuun kannalta jatkuvan kasvatuksen metsät ovat harvempia, on siellä tilaa myös korjuulle.
On niistä tuloksista kerrottu, sokeus tuloksille voi olla se päällimmäinen ja periaatteellinen vastustaminen hyväksyä vaihtoehtoista hoitomuotoa. Tuskin kannattaa ramatisoida jk hakkuitakaan, ei ne ole sen kummallisempia kuin jaksottaisen hakkuut. Myös jaksottaisessa on varottava jäävää puustoa ja korjuuvaurioita tulee, jos on huolimaton ja ammattitaidossa on puutteita. On suojeltava taimistoja ja nuorta metsää myös jaksottaisessa. Tuskin näiden hoitomuotojen välillä on mainittavaa eroa, ainakin omassa toiminnassa olivat päällekkäistä toimintaa. Täällä vierastetaan jatkuvaa kasvatusta ja suorastaan torjutaan, ohjattu ja optimoitu jatkuva kasvatus. Siitäkin on kerrottu, Perko omistaan ja kuten Arvo Kettunen käytännön tuloksilla ja taulukoilla. On kerrottu moninkertaisista tuloksista jaksottaiseen verrattuna.
Höpö höpö, pahinta tässä on että ”satusedät” uskovat omia satujaan. Pitäkää vaan ominanne, toisaalta lain suositukset ovat puolellanne. Eihän 10 ppa puustopääomat tuota, ovat tuplattunakin vielä alarajalla, mutta kominkertaisina yltävät tasolla, jolloin harvennusta suositellaan. Tällä on yhteys metsien tuottoon ja esim. Arvometsä noudattaa tätä ylärekisteriä (vastaa jaksottaisen puustopääomia). Jk:n suosituksissa mennään taimettuminen edellä. Se tulee todella kalliiksi, on vajaatuottoisuutta metsien kasvussa ja hiilen sidonnassa. Tilannetta voitaisiin korjata esim. sallimalla jaksottaisessa metsänhoidossa luontainen uudistaminen, esim. taimettuminen. Säästetään kehityskelpoiset taimistot.
AJ: Hyvä kysymys, sitä rekuloit tuolla toisessa ketjussa. Kujala: ”Puustopääoma pitää olla riittävä että tulee kassavirtaa. Eikä tule maapohjan alihyödynnystä”.
Lähtökohta kuitenkin on, että tuottavan metsänhoidon pitää olla etusijalla. Mikä ihmeen monitavoiteoptimointiongelma. Ei ole ensimmäinen kerta, kun jatkuvaa kasvatusta ollaan sulkemassa metsänhoidon ulkopuolelle. Eihän jatkuva kasvatus hoitomuotona tarkoita suojelua, ei osittaista suojelua tai ilmastometsää, joita suunnitellaan perustettavaksi. Kosiskellaan jukisyhteisöjä ja yksityisiä vapaaehtoisia talkoisiin. Tuskin kuitenkaan jatkuvaa kasvatusta hoitomuotona suojelun piiriin. Onhan myös jaksottaisessa metsänhoidossa ryhdistäydyttävä ja kyettävä vastaamaan huutoon.
Alvien vähennysoikeudet olen käyttänyt, ei ole ollut mistään verottajan virheestä. Saahan sitä väittää?
On lukuisia tutkimuksia, jotka metäukon ”huolen” ovat osoittaneet todeksi ja omassa toiminnassani olen sitä noudattanut. Puustopääomat ne on jk metsissäkin, saadaan tuloksia aikaiseksi, tuplat puoleen jos toiseen.
Aukeaksi hakattavien metsien keskiarvokasvu on vähemmän kuin optimoitu puustopääomilla punnittu jk metsien kasvu. Jk metsät sopivat luonto ja hiilikadon torjuntaan talousmetsissä. Luulisi hoitomuodon itsessään vähentävän, kompensoivan suojelun tarvetta.
Voi olla, että Mhy:llä on avointa, niin pitäisi olla yhtiöilläkin, mutta ei aina ole?
Hankintakauppa puolustaa paikkaansa, puulla on hyvä hinta ja kulut/alv. olivatpa omia tai ostopalveluja, ovat vähennettäviä.