Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kysymys oli pystykaupasta, metsänomistajia ei ole hyväksytty puuntoimittajina pystykaupassa, että metsäosasto maksaisi korjuusta metsänomistajalle, antaa katkontaohjeet, hyväksyy metsänomistajan oman koneen käytön, hyväksyy mitan ja luottaa laadun, aikataulut jne. että metsänomistaja voisi toimittaa puuta samoilla ehdoilla metsäosaston muiden toimijoiden kanssa?
Nykyään kehityskelpoisia taimistoja jo säästetään, eivät ole enää korjuun ja viljelyn tiellä kustannuserinä?
Tuolla aiemmin Timpan 80 % liikevoitosta. Ilmeisesti pystykaupassa Timpan laskelmissa korjuun kustannukset (keskimäärin) yli 50 % puunhinnasta, ei katsota kuuluvan puunmyyjän menoeräksi, vaan miinustetaan lopputuotteen hinnasta. On vaikea uskoa muuten mahdolliseksi ja tuskin vielä senkään jälkeen.
Timpan mukaan valtaisa määrä metsäomistajia puuhastelee. Minusta niitä metsänomistaja puuhastelijoita ei ole yhtään enempää, kuin ne, jotka puukauppaa käyvät. Ja se, että (Timppa) valtaisa määrä metsänomistajia alkaisi puuhastella asiassa (tark. korjuuta). Hänen mukaansa kustannukset nousisivat, kantorahatulo vähenisi, mentäisiin kustannuskriisiin ja jopa metsäteollisuutta ulosliputettaisiin. Minusta tässäkään tapauksessa ei ole puuhastelemassa yhtään enempää metsänomistajia, kuin ne jotka puukauppaa käyvät. Mutta se, että korjuusta maksettaisiin metsänomistajalle, ei se nosta päälukua, eikä toteutus vaikeutuisi, päinvastoin, kustannukset alenisivat. Mutta tällä kohtaa mennäänkin sitten ongelman ytimeen. Mennään sossujen reviirille. Etuuksille, jota varjelevat kuin valtiosalaisuutta, ettei vaan metsäomistaja pääse apajille.
Onhan se uskomatonta, että itseään sivistysvaltioksi kutsuvassa maassa korruptio on niin syvää, että metsänomistajaa ei hyväksytä elinkeinon harjoittajaksi omassa metsässään?
Ei mitään uutta, halutaan keskustella muusta kuin varsinaisesta ongelmasta metsätalouden kannattavuudesta. Vaikka harsintajulkilausumasta, jolla ei ole mitään tekemistä pystykaupan ja metsän jaksollisen kasvattamisen kanssa. Ne tulivat vasta myöhemmin ja liittyvät puukaupan ja korjuun haltuunottoon ja koneellistamiseen 60-70-80 luvulla.
On ymmärrettävää, että raatilaiset eivät halua keskustella esim. pystykaupan korruptiosta.
Rane2, ei ollut metsätalouden taantumisesta, vaan teollisuuden vaatimuksesta tuottaa puuta edullisemmalla mahdollisella tavalla avohakkuilla ja puukauppa (korjuu) haltuun ottaen.
Ei täällä valiteta vaan osoitetaan. On kohtuutonta, että metsätalous osoittautuu metsänomistajien kannalta anhittomaksi.
On tiedossa, että Metsälehti on tämän nykyisen suunnan pää-äänenkannattaja, mutta myös se tiedetään, että esim. metsähoidon ja korjuun emeritukset ovat esittäneet eriävän mielipiteensä, vaikka ovatkin saman puolueen kannattajia.
Epäilen raatilaisten kuvitelmia ja käsitystään kehityksen huipulla?
Aivan!
Kysymys ei ollutkaan utopioista, vaan raatilaisten päätelmistä. Tulipahan tarkistettua….
RR. On aivan turha kysellä miksi, vastauksia ei tule, sillä kysymys on poliittinen, ideologinen ja on vähän samantapainen kehityspolku kuin puunhinta, ei kerrota mistä se koostuu.
Jaksollinen kasvatus, pystykauppa ja siihen kun lisätään palvelusyhteiskunta ja kiinteistövero, ollaan sisällä siinä ideologiassa, josta raatilaiset eivät poikkea. Heti kun joku rohkenee esittää eriävän mielipiteen, myllytys alkaa.
Metsänomistajalle pystykauppakin olisi hyvä vaihtoehto, jos se korjuualustana olisi käytettävissä.
Käsitykseni mukaan Mehtäukko olet niitä harvoja keskustelijoita, joka välillisillä töillä ja menetelmillä pyrit paikkaamaan talouttasi. Siitä onnittelut. Jos se toteutuu pystykaupan ehdoilla, niin vielä parempi?
Keskustelu metsänhoidon paremmuudesta on tarpeetonta, jos lähtökohdat ovat pielessä. Metsänhoitotavoilla ei ratkaista yhtään mitään, eikä sillä ole väliä noudatetaanko jaksollista tai jatkuvaa tai molempia, sillä valinta menee kulloisenkin (sopimus) tilanteen metsän ehdoilla.
Mutta sillä on jo väliä, minkälaisilla sopimuksilla ja kauppaehdoilla voit niitä valintoja tehdä. Niitä vaihtoehtoja ei vaan ole olemassa, jotka toisivat rahaa metsänomistajan kassaan.
Mielestäni vanhat kuusikot soveltuvat huonosti jatkuvaan kasvatukseen, ne tulisi uudistaa ja aloittaa uutta kiertoa valopuilla. Muutoinkin jatkuva kasvatus ostettuina palveluina, ei jätä paljoa pussin pohjalle, joten tästä syystä metsänhoidossa ja muussakin hakkuutoiminnassa, olen pyrkinyt avaamaan metsänomistajien mahdollisuuksia menestyvään metsätalouteen.
Harrastelijalta hyvä ulostulo metsätalouden kannattavuudesta. Eihän se muuta voi ollakaan palveluelinkeinona, korjuun viljelyn hoidon n. 70 %, lisättynä veroilla ym. menoerillä. Eihän sieltä muuta voi olla odotettavissakaan, kuin vähän käyttörahaa. Hyvä käsitys myös jatkuvasta kasvatuksesta, mitä se oli ennen ja mitä se voisi olla tänäkin päivänä.
Visakallo. EU integraatio tarkoitti aikoinaan luonnonvarojen haltuunottoa, niin EU kuin myös kansallisella tasolla ja sitähän se totisesti on ollut.