Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mehtäukko: Mistähän se metsäkonekalusto metsänomistajille olisi päässyt sikiämään, kun korjuun osuus metsänomistajien toimesta on vain reilut kymmenen prosenttia? Varastoonko niitä metsäkoneita olisi pitänyt ostaa? Vai vähäisillä hankintapuilla ja veroeduillako metsäkoneiden hankinta olisi muodostunut edulliseksi?? Kiistatta monopoliasema on konemiehillä ja metsäosastoilla ja suhtautuminen näyttää olevan sen mukaista, muutokset koetaan uhkana.
Uhkista huolimatta, metsätalouden kannattavuus on heikentynyt kokoajan. Jo joskus 80-90 luvulla siihen kiinnitettiin vakavaa huomiota. Luultiin ja toivottiin, että ongelma voidaan ratkaista logistiikkaa kehittämällä. Toisin on kuitenkin käynyt. Kustannukset ovat lisääntyneet ja korjuun kustannukset ovat jo teollisuuden oman (Metsäteho) tilastoissa keskimäärin yli 50 % puun hinnasta ja siihen kun lisätään viljelyn ja hoidon kustannukset päälle, niin jokainen voi päätellä missä mennään. Tätä taustaa vastaan en koe väärin, jos metsänomistajien osuutta taakanjaossa lisätään.
Mikähän se on Jätkän lähes täysimääräinen korvaus, kun hankintatukin ja JK- tukin hintaa verrataan pystykauppatukin hintaan, jonka hinta on jopa korkeampi, vaikka siitä on jo korjuun kustannukset vähennetty ja hankintatukista ne on vielä vähennettävä. Ei ole lähelläkään Jätkän täysimääräistä, vaan jää huomattava hintahaarukka metsänomistajan tappioksi. Se siitä maksajanpaikasta ja loput pystykaupoilta, jota tarkoitettiin.
Mehtäukko: Ei ollut uudesta konstista, vaan olevasta käytännöstä, senhän tuossa kirjoituksessasi myönnätkin. Tarvitaan kokonaisuudistusta, mitä kaikkea se sitten pitääkin sisällään. On poliittinen kysymys ja keskusjärjestä tasolla.
Kantohinta on jäännöshinta sen jälkeen, kun korjuun kustannukset on vähennetty. On senkin jälkeen korkeampi hinta tukilla kuin hankintahinta tai JK:sta maksettava hinta, ja ilman kulujen vähentämistä? Kuka ne korjuun kustannukset sitten maksaa, jos ei metsänomistaja maksa? Ei niitä siirretä lopputuotteen hintaan, niin kuin esim. Jätkä väittää.
Onhan tämä vähän erikoista keskustelua. Saadaan laskelmilla, jopa tappiollinen toiminta kannattavaksi, jättämällä korjuun kustannukset pois?
Tolopainen: Metsänomistajat toimijoina pystykaupassa ei ole tarkoitettu, on viitattu etuihin, mutta toimituskauppana kyllä. Edellyttää kauppatavan muutosta ja pystykaupan lakkauttamista.
Metsänomistajilla on potentiaalia. Pystyvät kyllä puuta toimittamaan. On metsänhoitoyhdistykset, osuuskunnat, yhteenliittymät, yhteismetsät, on yksityiset toimijat, yrittäjät jne.
Tuosta JK menetelmästä ja se hinnoittelusta. Kokemuksen mukaan metsäyhtiöt ovat haluttomia ostamaan jatkuvan kasvatuksen metsää. Jos ostavat, rinnastavat sen toiseen harvennukseen, jonka hinta on huomattavasti alempi. Hankinnalla ostavat kyllä, mutta tukista maksetaan jopa vähemmän kuin vastaavasta pystykauppapuusta. Kannattaa huomioida, että pystykauppapuusta korjuun kustannukset on jo vähennetty, hankintapuusta ne on vielä vähennettävä. Marginaali menee jatkuvan kasvatuksen ja metsänomistajan tappioksi, eikä sovi ihmetellä jos hinnoittelulla suljetaan, on tehokasta ohjausta.
Pitkin näitä metsäkeskusteluja ratkaisuksi on tarjottu kauppatavan muutosta eli toimituskauppaa, joka erityisesti tähän jatkuvan kasvatuksen ongelmaan sopii oikein hyvin. Pääsisivät myös metsänomistajat tarjoamaan laatupuuta kilpailukykyisellä hinnalla ja myös kohentamaan metsätalouden kannattavuutta talouttaan.
Sotien jälkeen metsätöissä ei muuta tehtykään kuin jatkuvaa kasvatusta, silloin ei vielä kyselty jatkuvaa kasvatusta tasaikäisessä metsässä, avohakkuut kyllä aloitettiin pohjoisesta alkaen, pallo on pyöreä ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat.
Olikohan laskelmissa korjuun kustannukset otettu huomioon ja millä tavalla ne on otettu? Jossain vertailussa siellä niitä ei ainakaan ole otettu huomioon. Eihän siitäkään voida lähteä, että korjuu on metsänomistajalle ilmaista. Vaikuttaa lopputulemaan ratkaisevasti ja pois jätettynä osoittaa kannattavuuden ylioptimaalisena. Nämä kustannuksethan on kätketty puun hintaan?
Timppa. En tarkoittanut kirjoittaa biologista vaan biologiasta. Sori kirjoitusvirheeni. Hakkuukiellon osalta kysymys on pystykaupasta ja siihen liittyvistä rajoituksista, niin kuin on kerrottu.
Kyllä Timppa. Lähtökohtani toimituskaupassa on, että metsänomistaja hakkaa omassa metsässään. Toki voi myös hakkuuttaa urakoitsijalla tai metsäosasto hakkuuttaa urakoitsijalla, miten sovitaan. Minä en ainakaan lähde aliarvioimaan metsänomistajan ammattitaitoa omassa metsässään, sen paremmin kuin urakoitsijoidenkaan ammattitaitoa.
Kuusessa ollaan tuolla edellä. ”Muutaman aktiivisen metsänomistajan varassa ei tämän maan metsätalous pyöri”. Eihän se pyörikään. Heti kun saadaan sopimus aikaiseksi metsänomistajien toimituskaupalle, alkaa pyörimään. Näin veikkaan. Sen jälkeen ei koeta enää jatkuvaa kasvatusta ongelmaksi, niin kuin se koetaan tällä hetkellä. Ensiharvennukset tulevat tehdyksi ja tuottavat myös metsänomistajalle. Kysymys on sopimusasioista. Puun tuotto lähtee nousuun ja kustannukset alenemaan. Ja mikä tärkeintä, metsätalouden kannattavuus paranee. Eipä silti, onhan tuo metsään sijoittaminen puunmyyntituloilla tulleet katettua tähänkin asti.
Valitettavasti raatilaiset tulivat ne hetelmät käyttäneeksi. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö halukkaita metsänomistajia ole, eikä se ole kiinni kalustosta, vaan luvasta ja niistä sopimuksista. Edellyttää kalustoa, mutta vaihtoehtona sijoittaminen metsään, ei sekään auta, jos tuotot menevät palveluihin ja hyötyjinä ovat metsäosasto ja urakoitsijat. Näin perin ne asiat tällä hetkellä ovat. Ei sitä lupaa metsänomistajilla edelleenkään ole.