Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Milläs oikeudella se Mehtäukko täällä lipsuu ja käyttää oikeutta, jota toisilla metsänomistajilla ei ole, ei ole edes toisilla urakoitsijoilla. Kuorii kermat päältä. Siinä olet oikeassa, että Mhy ei ole edes hidaste ja MTK ei tee mitään, ainakaan toistaiseksi?
Metsänomistajat ovat heikoilla tässä kilpailussa. Vielä kun puukauppa ollaan siirtämässä urakoitsijoille, niin kuin on esitetty. Eli urakoitsijat korvaisivat yhtiöiden metsäosastot puukaupassa ja korjuussa. Ja mitä vielä; tietenkin kiinteistövero metsänomistajille ja metsätilakauppa sinne, minne raha kasautuu, eli urakoitsijoille. Siinäpä se puujalka metsäpään osalta tulikin käsitellyksi ja 100 % tuotot osoitetuiksi, eihän se paljoa vajaaksi jää tälläkään hetkellä.
Tuo sinun yhteistoimintasi metsäosastojen kanssa on aika paljonkin eri asia, kuin yleinen käytäntö puukaupassa ja korjuun markkinoilla. Sitä ei ainakaan yleiseksi käytännöksi voi osoittaa ja on näin yksittäisen toimijan malli. Niin erinomaisen hyvä malli kuin se onkin, siinä on vielä kehitettävää.
On kyllä metsänhoidon mallin mukaista, johon jatkumoon kustannuslaskentaakaan et tunnu tarvitsevan?
Olet omassa metsässäsi urakoinut metsäosastolle ja kauppamuotona on ollut pystykauppa? Se ei ole tavanomaista ja ei ole yleisen käytännön mukaista. Olet saanut korvauksen puusta ja korjuusta pystykaupan käytäntöjen mukaisesti? Se näyttää sopimusurakoitsijalle näinkin toimien onnistuvan. Ilmeisesti myös tarjoamasi motomitta on hyväksytty puukaupassa?
Metsätaloudessa tällä hetkellä, huonon puunhinnan ja ylivoimaisten kustannusten aikana, on erinomaista, että pääsee tienaamaan juuri näillä elementeillä. Vastakohtaisesti kysymys on tavoista, joilla metsätaloutta on ajettu alas jo vuosikymmenien ajan. Vielä kun saataisiin vastaava kehitys koskemaan myös metsänomistajia. Ainakin niitä, joilla on pyrkimys ja edellytykset toimimaan samoin, sillä siellä se iso raha pyörii pystykaupassa ja korjuun markkinoilla.
Että tämä hyvä keskustelu jatkuisi, tässähän hyvä tilaisuus asiasta kiinnostuneille laskea metsätalouden kannattavuutta ja korjuutyön tuottoja eri vaihtoehdoille, kuten pystykauppa, hankintakauppa ja mehtäukon oma sovellus. Jos tämä mehtäukon sovellus pitää paikkansa, siinähän on pystykaupan mallia ja mahdollisuus metsänomistajalle urakoida omasta metsästään puuta metsäosastolle.
Kysymys on toiminnallisesta siirrosta, jota mahdollisuutta tähän asti metsänomistajalla ei ole ollut. Se mahdollisuus on kuitenkin syytä palauttaa. Eikä ole epäilystäkään siitä, etteikö käyttäjiä ole. Sanoisin, että käyttäjiä on ja laittaa uuteen järjestykseen koko puukaupan.
Kyllähän se teille sopimusurakoitsijoille sopii, että tarjoilette metsänomistajalle näitä vanhoja hankinta, tehdas ym. sopimuksia ja pitäydytte itse puukaupan ja korjuun monopoliasemassa ja pystykaupassa. Siellähän se raha tällä hetkellä on pystykaupassa. Ei täälläkään niin tyhmiä olla, että lähdettäisiin vaihtamaan leiriä vastaavassa tilanteessa.
Näyttää olevan etuna sekin, että sopimusurakoitsijat pääsevät hakkaamaan omia metsiään, jota etuutta metsänomistajalla ei ole.
Ns. hankintalisä näissä metsänomistajalle tarkoitetussa puunkorjuussa on niin pieni, että se ei riitä kattamaan korjuun kustannuksia, tai riittäisi investoimaan kaluston hankintaan. On alihintainen senkin suhteen, kun sitä (hankintapuun hintaa) verrataan pystykaupan kantohintaan, josta korjuun kustannukset on jo vähennetty, tehtaan portille ja metsäosaston kustannukset mukaan lukien.
Ok. juuri näin.
On Mm. ja mehtäukon mielikuvituksen tuotetta tuoda tallintakusen rautaromut ja vanhat valmetit keskusteluun ja mollata niillä metsänomistajaa.
Mehtäukko olet yhtiön sopimusurakoitsija ja se on aika paljonkin eri asia kuin metsänomistaja. Sillä metsänomistajaa ei hyväksytä urakoimaan yhtiölle omista metsistään. Ollakseen sopimusurakoitsija, se onnistuu ainakin sinun tapauksessa, mutta on myös toisenlaisia tapauksia. Yhtiö ei hyväksy sopimusurakoitsijaa urakoimaan omasta metsästään, vaan hakkuuttaa toisella urakoitsijalla.
Asia olisi pihvi, jos metsänomistaja hyväksyttäisiin urakoimaan omasta metsästään. Nyt ei puhuta hankintakaupasta tai muusta heikosti tuottavasta, vaan pystykaupasta ja kauppatavan muutoksesta.
Näin minäkin tekisin. Ammattimiehelle mututuntuma on aivan riittävä sovellus tehdä asioita, hoitaa metsiä ja tehdä puukauppaa. Edellyttää kuitenkin, että sitä asiantuntemusta on, joka korvaa parhaatkin metsäsuunnitelmat ja kannattavuuslaskelmat ja että on perillä metsäyhtiöiden puukaupasta ja korjuusta ja niihin liittyvistä ”metkuista”, että voi soveltaa omaa toimintaansa sen mukaan.
Valitettavasti suurin osa metsänomistajista ei sitä ole ja ovat puutavarayhtiöiden talutusnuorassa. Saavat yleensä puunsa myydyksi ja metsänsä hoidetuksi jollain tavalla, mutta ei enää estämään esim. puutavarayhtiöiden metsänomistajan puilla käymää kauppaa?
Metsähoitoa ilmeisesti teet metsän ehdoilla, mutta saisit kertoa enemmän puukauppatavoistasi, minkälaisilla sopimuksilla ja miten laajasti hajautat puutoimituksiasi, kuten erikoispuukaupan. Pelaako luottamus laadun suhteen ja hyväksyykö yhtiö tarjoamasi motomitan mukisematta? Ovatko nykyiset puukauppasopimukset esteenä toiminnallesi ja sille, että metsänomistajien omaehtoinen toiminta voisi lisääntyä laajemminkin. Käytätkö Mhy palveluja? jne.
Visakallon kohteesta 3. Energiapuun tuotto menee korjuun kustannuksiin ja tulevaisuuden olettama lienee sama. Kohteella on energiapuutuotanto, jonka tuotto on jo korjuukustannusten perusteella nolla?
Näätä: ”Metsänomistajat eivät saa senttiäkään puun jalostuksesta. Sen vuoksi metsänomistajien on optimoitava sitä omaa ydinliiketoimintaansa”.
Kieltämättä metsänomistajien liikkumavara on ahdas ja tuotto on marginaalinen. Millä metsänomistajien tuottoa sitten voisi optimoida paremmaksi. En usko ainakaan lisääntyvillä kustannuksilla ja vaikea on uskoa myöskään tekniseen kehittämiseen, että sekään toisi ratkaisua. Kehittämistyö kuitenkin jatkuu, ei se ole jatkuvassa kasvatuksessakaan, mutta sanoisin että noudatettavassa puukaupan ja korjuun järjestelmässä se on. Sitä kehittämällä on mahdollista päästä eteen päin.
Eivät ne JK metsät hoitamattomia ole, hoito on vain erilaista. Vähemmän on tai ei ollenkaan metsänviljelyä, samoin taimistonhoitoa ja kustannukset ovat alemmat. Eiköhän ne hoitamattomat metsät ole enemmän jaksottaisen kasvatuksen metsissä, ainakin hoitorästit puhuttavat.
Tuohon kannattavuuden ihmetykseen on voinut vaikuttaa esim. vanhat metsät, jotka alkavat olla nyt hakatut. Niillä on tehty tiliä tänne asti ja tehdään vieläkin. Toinen samansuuntainen seikka lienee läpimittaluokkien poistaminen?
Eiköhän kustannuslaskenta tästä eteenpäin anna aivan toisenlaisen tuloksen, kuin mitä se on voinut olla vastaava aikajakso taaksepäin? Eiköhän kannattavuus ole mennyt huonompaan suuntaan ja siinä on syytä vaihtoehtojen etsimiselle aivan riittävästi?
Mehtäukko: Tarkoitan kauppatavan muutosta eli siirtymistä toimituskauppaan, joka on sama kaikille ja että yhtiöiden metsäosastot säilyvät, niin kuin täällä yleisesti todetaan.