Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Sinä voit mehtäukko mennä sinne kuumatkalle aivan vapaasti ja ottaa nuo toverisi mukaan. Vatukoissanne kyllä riittää selvittelemistä. Sillä esim. metsänomistajien mukaantulo ei tarkoita puuvirran kulun pätkimistä tai rahan makuuttamista katkotussa puutavarassa. Ei myöskään pienempää palkkaa metsänomistajalle ja itsensä pettämistä, vaan päinvastaista, työtilaisuuksia ja parempaa toimeentuloa, joka nykyisessä kakun jakautumisessa on oleellista. Korjuun kokonaiskustannukset ovat jo ohittaneet puunhinnan ja loput voidaan vähentää metsän kasvattamisen ym. kustannuksista. Siitä vaan ei päästä minnekään, että päähuomio ja metsätalouden kannattavuus on palveluissa.
Eihän tässä ole mitään uutta, näinhän se kuuluu ollakin, toimiva logistiikka on olemassa, se kehittyy ja sitä kehitetään edelleen. Ei täällä kukaan ole esittänyt, että palataan menneeseen. Korkeintaan vastustajat sitä tekevät ja tekevät sen omista lähtökohdistaan, ja kokevat uuden kehittämisen jopa uhkaksi omalle toiminnalleen.
Jo 80 luvulla kiinnitettiin vakavaa huomiota kustannusten kalleuteen ja onhan tälläkin hetkellä teollisuuden oma tutkimuslaitos Metsäteho ilmoittaa korjuun kustannuksien olevan jo yli puolet puunhinnasta.
Esille nousevatkin kaksi seikkaa, toinen on kustannusten kalleus ja toinen metsänomistajien osallistuminen. Väitän metsänomistajien osallistumisella olevan ratkaisevan vaikutuksen kustannusrakenteeseen. On vaikutusta myös logistiikan kehittämiseen, mutta nämähän ovat aiheita, joista ei haluta keskustella.
Kyllähän metsäkonemiehet jaksavat jauhaa jatketusta lähikuljetuksesta, onhan ymmärrettävää, mutta ei ajankohtaan ja esillä olleisiin suunnitelmiin sopivaa ja on vain pieni juonne korjuun ja kuljetuksen kokonaiskustannuksista. Eipäs aloituksen metsänomistajan rahojen tuhlaus anna aihetta, onhan se kuitenkin noin kymmenen euroa kuutiometriä kohden.
Rane2: Linkkisi metsän omistamisesta ja metsätöiden keskittämisestä on hyvä esimerkki metsänomistajan toiminnasta ja siitä, että tarjolla olevat metsätalouden tuotot voidaan ottaa haltuun ja avata kilpailu. Se kyllä edellyttää kauppatavan muutosta ja sitä että metsänomistajat pääsevät kilpailemaan samoilla ehdoilla ja samoista rahoista urakoitsijoiden kanssa toimittaessaan puita metsäosastolle. Se tarkoittaa toimituskauppaa ja samaa sopimusta eri muodoissaan. Eihän voida ajatella niin, että puiden toimitustavan perusteella metsänomistajat jaetaan kahteen ryhmään, hankintakauppaan ja pystykauppaan. Eihän siinä ole mitään järkeä, ja vielä kun se hankintakauppa on syöty anhittomaksi. Toki toimitetaan tänäkin päivänä toimituskauppana ja jopa tehtaan portille, kuten ilmeisesti tämä Rane2 linkin esimerkki on, mutta myös näin yleisellä tasolla pitäisi päästä samaan kauppa- ja toimitustapaan. Eihän pientoimittajilla käytännössä ole mahdollisuutta ohittaa pystykauppaa ja toimittaa puitansa tehtaan portille asti.
Kehitystä ei olla viemässä taaksepäin. Se vaan tuo kehitys jostain syystä näyttää menevän eteen päin. Mutta sen hyväksyminen joillekin mutustelijoille näyttää olevan vaikeaa. Savotointikin on kehittynyt 60-luvulta ja kantelleiden sahauslaitokset.
Visakallo: Pystykaupan kantohinnasta ne kulut on jo vähennetty, korjuun, kuljetuksen ja metsäosaston yleiset ym. kustannukset, eli vähennetään puun bruttohinnasta, tehdashinnasta ja metsäyhtiö tekee nämä vähennykset. Puunmyyjän tappioksi siinä mielessä, että metsänomistajat eivät pääse kilpailemaan näistä rahoista. Pystykauppa on se järjestely, jolla metsänomistajat on suljettu toiminnan ulkopuolelle.
Pystykaupan lakkauttaminen ja siirtyminen toimituskauppaan. Siinähän se on puukaupan ja korjuun ongelmiin ratkaisu. Eikä siinä auta Jätkän ja monen muun siipiveikon mutustelut.
Saahan sitä selitellä. Tarjoukset eivät kuitenkaan kelpaa. Hankintakaupasta ei edelleenkään ole kilpailijaksi pystykaupalle. Siinä sitä on riittävästi syytä metsänomistajien lähes täydelliseen puuttumiseen puuhuollosta.
Kiitos vaan tarjouksesta, joka ei kuitenkaan kelpaa, sillä hankintakaupasta nykymuodossaan ja laajuudessaan ei ole kilpailijaksi pystykaupalle.
Siitä nyt ilmeisesti voimme olla samaa mieltä, että metsänomistajat on pystykaupalla suljettu puumarkkinoiden ulkopuolelle ja kun näin on, heillä ei myöskään ole oikeutta tulla kilpailemaan korjuun markkinoille. Eli kilpailemaan omista rahoistaan, jotka metsäosasto pidättää yrittäjien korjuupalveluja vastaan puun hinnasta. Ja sitä oikeutta kun metsänomistajilla ei ole, tulla kilpailemaan korjuun markkinoille, metsäosasto hoitaa korjuun monopolina ja maksattaa metsänomistajilla. Eli pakottaa metsänomistajat ostamaan korjuun palveluina metsäosastolta. Minusta tässä on kartellin ainekset kilpailun estämisestä.