Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Tämä keskustelu ei johda mihinkään, on vain väittämä väittämää vastaan. Samanlaiseksi Pelleksi voi myös Visa laskea itsensä. Uskon tutkimuksen tuloksiin, jotka osoittavat metsänhoidon yhdenvertaisuuden. En ota todistustaakkaa itselleni, vaikka on yli 60 vuoden ajalta kokemus myös jk metsänhoidosta. Visalla ja monella muulla on vain väittämät ja ei ole ainuttakaan todellista jk metsänhoidon tulosta esitettäväksi. Olikohan jatkuva kasvatus huvikseen otettu lakiin.
Sos.dem puolueena ja vasemmisto, siitä vastustus ja myllytys, mitä täällä käydään. On yleistä puhetta ilmaiseksi tuottaminen; luonto tuottaa, järjestelmä tuottaa ja paljon on ”lainattua”. Ottaa logistiikan haltuun ja ”alkuperäistuottajalle” jää mitä jää. Standardien ja markkinoiden haltuunotolla ohjataan alkutuotantoa, ei vaan metsätaloutta. Voit saada omiasi takaisin, siinä usein onnistut, mutta ”takiaiset” ovat kimpussa. Metsätalous (puujalka) on standardeilla ohjattua ja toteutetaan markkinoiden ja logistiikan haltuun otolla.
Se on Timpalla huono vertailukohta kun vertaa aikanaan pilalle harsittuihin metsiin. Onhan sieltä puustopääomat saatu nousemaan tuplaten jopa monin kertaisesti. Tuskin kuitenkaan on tekemistä tämän päivän jk metsien kanssa, joissa puustopääomat ovat jaksottaisen luokkaa, joihin pitää verreta. Uudistamisen koplauksista puhumattakaan.
Kysymys on paljon laajemmasta kysymyksestä, ei vaan yhdestä puukauppa ja metsänhoito tavasta!
Kysymyksiä on monia? Metsäsektori on ajautunut hyvin pitkälle teollisuuden toimialaksi ja jk metsänhoito on auttamatta jäämässä puuhuollon puristuksiin. Sitä käytetään vielä ulkopuolelta tulevien paineiden tilkkeenä, ympäristön ja suojelun kysymyksissä. Näin sen kuuluu ollakin, mutta miksi metsänhoidossa ei yleisesti voida toteuttaa sopeutusta, kun nimen omaan jaksottainen metsänhoito aiheuttaa sen sopeutustarpeen. Eli yhteensovitettaisiin metsänhoitoa, jolla huomattavasti voitaisiin vähentää sopeutustarvetta, ainakin huomattavasti lieventää sitä. On myös kustannuskysymys ja uskallikkoja aina tarvitaan.
Havaintojen mukaan pieniä vesistöjä liete on tukkinut, lammet ja vastaavat, kuten ne vähäiset saostusaltaat. Virtaavissa vesistöissä liete kulkee mukana ja isoissa vesistöissä kerrostuvat pohjasedimenteiksi. Oli tarkoitus kertoa, että vesistöt puhdistuvat, kun valumat loppuvat. Sinne kerrostuvat vesistöjen pohjakerroksiin ja tietenkin poikkeuksellisen suuresta impulssista oli kysymys ja saastekuormasta, viime vuosikymmenien aikana.
Höpö höpö Metsuri motokuski, mitä todistustaakan kantajia ne jk metsän kasvattajat ovat, kun ette ole siihen valmiit itsekään.
Suorittava hyvä, kuvaamiasi realiteettejä ei ole olemassa, ainakaan mitä tulee hallittuun jk metsänhoitoon. Ei ole myöskään ilmaisia ihmeiden tekijöita, jotka pilaisivat jk metsänhoidon. Mutta tuo jälkimmäinen on kirjoitustasi on valitettavan totta. Hyväksi käyttäjiä Suomalaisessa metsänhoidossa on paljon.
Vesistöt ennallistuvat eli palautuvat alkuperäiseen tilaansa, kun valumat loppuvat tai niiden pääsy vesistöihin estetään. Myös ilman kautta tulevat laskeumat. Siitä on hyviä kokemuksia vesistöistä, joiden tilaa on tullut seurattua. Aikaa kuluu vuosikymmeniä, mutta näin väistämättä tapahtuu. Lietteen määrä ei tietenkään vähene, jos liete on pääsyt tukkimaan vesistön. Myös luonnon ennallistaminen toimii hyvin, ottaa sen muutaman vuosikymmenen ja on esim. 50-70 luvun ojitetuilla soilla monessa kohtaa toteutunut.
Sotkuun, ”jk metsänhoidon estäminen tai torjuminen”, voi olla parempi vaihtoehto keskutelulle, mitä täällä käydään.