Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kuusessa ollaan: Niinköhän hoitorästien syntymiseen tai pikavoittohakkuisiin on vain yksi ja ainoa syyllinen eli metsänomistaja, niin kuin väität. Tällaiset väittämät ovat tyypillisiä konemiesten etuuksiaan puolustavien väittämiä. Etpäs tule ottaneeksi huomioon sitä, mistä nämä pikavoitot ja hoitorästit tulevat. Eivät todellakaan ole metsänomistajien aikaansaannoksia.
Kyllä ne tulevat teollisuuden ja siinä mukana konemiesten, puukaupan ja korjuun järjestelyistä ja tavasta hoitaa puuhuolto. Ne tulevat teollisuuden pystykaupan, avohakkuiden ja metsänviljelyn kautta. Monopoli hoitaa hallitsee maksattaa ja pitää metsänomistajan ulkopuoleisena pystykaupan tapahtumista. Tämä on huono järjestely niille metsänomistajille, jotka haluavat olla toiminnassa mukana. Vähäisillä hankintahakkuilla ja tiedossa olevalla kustannusrakenteella ei rästejä pureta.
On esitetty kauppatavan muutosta mm. tästä syystä, että metsänomistajat pääsevät mukaan. Kauppatavan muutos on tarpeellinen myös konekaluston osalta. Eihän voida ajatella niin, että metsänomistajien puiden vastaanottoa rajoitetaan kauppatavan, logistiikan ja esim. mittaustavan osalta (motomitta), niin kuin tällä hetkellä tehdään.
Hankintahakkuu ei edelleenkään ole ratkaisu metsänomistajien puukaupan ja korjuun ongelmiin. Sitä konemiehet mielellään tarjoilevat ja säilyttävät pystykauppaan liittyvät oikeudet ja etuudet itsellään.
Metsänomistajien motoissa mittauslaite on tarpeeton, sillä metsänomistajien motomittaa puutavarayhtiöt eivät hyväksy. Metsänomistajille mieluummin omat ”motonsa”, niin kuin tarvitsevat oman kauppamuotonsa (hankinta), puiden vastaanoton ja mittausjärjestelmänsä. Kollektiivissa (pystykauppa) ei ole tilaa metsänomistajalle ja metsänomistajan tarjoamille puille?
Väittääkö Metsuri motokuski, että väärin mitattuihin metsänomistajan puihin ei oikeuden päätöstä tarvita? Ja että metsänomistajien puut mitataan aina oikein? Siihen ainakin oikeuden päätökset viittaavat. Ei ensimmäistäkään oikeuden ennakkopäätöstä väärin mitatuista puista. HALOO!!
Ne ovat sitten purkautumisia, tietämättömyyttä tai asiavirheitä. Ei silläkään tunnu olevan väliä, maksaako tiimin koneet millin tai vähemmän. Lopputulos on aivan sama, kallista on ja maksaa yli sietorajan. Väliä ei tunnu olevan silläkään, missä se metsänomistajan sietoraja kulkee. Riittää kun maksaja on tiedossa ja että maksaja ei pääse sotkemaan meittin bisneksiä ja markkinoita.
Ei täällä ole kyseenalaistettu metsäkoneyrittäjien oikeutta työhön. Kyseenalaistettu on metsänomistajien oikeus siihen samaan työhön.
Sitä oikeuttahan metsänomistajilla ei ole, että pääsisivät torjumaan vaikka otsakkeen heinäpeltoja tai purkamaan harvennusrästejä tai haastamaan monopolia kustannusten jaossa. Sillä metsänomistajien pitäisi tehdä se traktoreilla, joiden käyttö hyväksytään ja erityisjärjestelyt puukaupan ja korjuun osalta, mutta moton käyttöä, ainakaan sen mittaustulosta ei enää hyväksytä. Aika vaikea on näillä eväillä haastaa ja kun on osoitettu, että kysymys on myös metsänomistajien luottamuksesta? Perustellusti voidaan kysyä myös sitä, mikä se luottamus on siellä vastapuolella?
Pelleilyä tämä ainakin on siinä mielessä, että oikeuskäytäntö ei tunne ensimmäistäkään ennakkotapausta, jossa olisi todettu moton mitanneen väärin. Olipa se sitten tahallista tai tahatonta mittausta?
Kyllä ainakin meidän rattorit pyörivät omilla pyörillään ei niitä tarvitse narusta vedellä. Tunnustat kuitenkin että kyllä niillä jotain tekee? Yhden vaihtoehdon apostolit?
On aika mahtavaa arkirealismia tuo, miljoonakoneilla korjataan riukuja (tikkuja) metsässä ja kehutaan vielä, että suomen metsien tulevaisuus on siinä? Omitaan jopa ansiot hoito ja harvennusrästien purkamisesta. HALOO!! Hyvähän se on kehuskella, kun sopimuspalkka on taskussa ja maksaja on tiedossa. Ansiot on turvattu, eikä maksajan menettäminen ole tiedossa tällä hetkellä.
Eiköhän näiden hoito ja harvennusrästien purkajia ole metsänomistajat itse, eli kustannusten maksajat, jos niin päättävät? Menee lähinnä hyväntekeväisyyteen, ilmaista ja motolle mahdolliseksi tehtävää toimintaa. Ei siitä puutili paljoa perstaskua lämmitä. Omana työnä ei sen vertaa. Että onhan niitä meitä rahan ja tekemisen puutteessa olevia. Luulisi metsänomistajalle löytyvän arkiystävällisempiäkin tapoja toimia, kuin aukkojen perkaaminen.
Antaahan uusi metsälaki mahdollisuuden keinottelulle, sillä läpimittaluokkien poistaminen toimii metsätilakaupan ja metsien lähes rajoittamattomien hakkuiden, lähinnä avohakkuiden hyväksi. Ei kun puut pinoon ja pohjat kiertoon. Onhan se erään laista keinottelua (korruptiota) tämäkin. Metsätilat ovat hyvin kysyttyjä ja kun rahaa on, tekevät hakatut metsätilatkin (heinäpellotkin) kauppansa. Bisnes on bisnestä ja sillä on valitettavan vähän tekemistä metsänhoidon kanssa. Toisaalta ahdinko se on metsänomistajallakin, jotka ovat pakotettuja myymään metsätilansa ja tekevät sen vielä edulliseen hintaan.
Vanhastaan myös pystykauppa ohjaa avohakkuille. Tottahan avohakkuu on puun ostajalle ylivoimaisesti edullisin ja tehokkain tapa hankkia puuta ja on kustannustehokaskin siinä mielessä, että on varaa maksaa puusta vielä metsänomistajallekin. Avohakkuut toteutuvat kuitenkin muun metsänhoidon kustannuksella ja varjopuolena on tukkimetsien loppuminen tai ainakin niiden merkittävä väheneminen. Tukista on puute ja sitä sahataan jopa 10 – 12 sentin latvaläpimittaan. Varjopuoleksi on luettava myös metsänhoidon jälkityöt, jotka jäävät metsänomistajan vastuulle ja kustannettavaksi.
Onhan nykykäytännölle kääntöpuolensa, aihe josta ei haluta keskustella. En tiedä minkälainen mörkö metsiin on pesiytynyt, mutta aihe muuttuu vasten mieliseksi viimeistään, kun mennään uusiin sisältöihin ja ehdotetaan muutoksia nykykäytäntöihin tehtäväksi?
Oli miten oli, mutta tuosta metsälaista. Lienee kompromissi erilaisten metsänkäsittelymuotojen välillä. Laissa läpimittaluokista ja uudistamisvelvoitteesta tingittiin uusien metsänkäsittelymuotojen (Jk) hyväksi. Katsottiinko, että ei sitten tarvita muussakaan metsänhoidossa?
Käytännössä toiminnassa ovat sitten ristiriidassa keskenään. Tavoitteena hyvä, mutta käytännössä ei ole toteutumassa. Ei sovellu teollisuudelle ja jos vaikka soveltuu, se on hintakysymys. Hinnasta heti kymppi pois hyvästäkin leimikosta ja tukkitarjonnasta. Kysymys on korjuun hinnasta ja hintavaatimuksesta (Ay), joka tehokkaasti ohjaa puukauppaa avohakkuille. Tilannetta heikentää vielä se, että metsänomistajilla ei ole mitään asiaa korjuun markkinoille vastata tähän huutoon.
Jos keskustellaan metsätalouteen liittyvistä kääntöpuolista, kuten puukauppaan, korjuuseen ja metsänomistukseen tai metsänomistajan oikeutukseen liittyvistä asioista, osoittautuu hyvin pian vähälahjaiseksi. Mutta se kuitenkin kannattaa tehdä ja perehtyä asioihin. Kysymys ei ole normaalista yhteiskuntakehityksestä, eikä siitäkään, että näitä vähälahjaisia ritareita on täällä enemmänkin.
Tuki on tarpeellinen monestakin syystä. Sillä aktivoidaan nuori metsä alkuun. Tilanne voisi olla paljon huonompi, jos tukea ei myönnettäisi. Tuki on tarpeellinen myös puuhuollon kannalta, hakkuut voidaan ohjata avohakkuille. On tarpeellinen myös metsänomistajien kannalta, mutta ei välttämättä metsänomistajan lähtökohdista.
Muuttaisiko tuen puute metsänkäsittelytapoja peitteiseen suuntaan, josta tukea ei makseta. Tuskin kuitenkaan tuen puute, eiköhän ne esteet ole toisaalla. Puun ja korjuun hinnassa ja monopolin ohjauksessa, ettei peitteinen pääse yleistymään, ainakaan metsänomistajien toimesta.
Visakallo: Valitettavasti väärin sammutettu. Ei ollut mistään normaalista yhteiskuntakehityksestä. Tarkoitin bisneksellä muuta kuin metsänomistajien tulon muodostusta metsätaloudessa. Metsätaloutta kyllä, mutta valitettavasti metsätalouden päämarkkinaksi on muodostunut muut bisnekset kuin puun tuottaminen. Kuten puunjalostus metsässä, yhtiöiden metsänomistajan puilla käymä kauppa, metsätilakauppa ja tämän tyyppiset seikat, joita käydään myös metsänomistajan kustannuksella. Eikä näiden tuotto ole vielä niissä korjuun miljoonissa (isännätön raha), joita on laskeskeltu. En väitä että raatilaiset, ainakaan tietoisesti olisivat langenneet, mieluummin uskon heidän voittaneen, mutta esim. tämän viestiketjun korjuupalvelu. Toimiihan se niin ahtaissa rajoissa ja onhan näillä bisneksillä myös seurauksensa, jos ei muuta, niin ainakin metsäomistajan tappioksi. Tarkoittaa myös sitä, että metsänomistajien pitäisi torhakoitua, mutta tuppaa olemaan myös niin, että se toisen hyöty on toisen tappio.