Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Eihän täällä mitään vallankumousta olla tekemässä. Se on totta, että jaksottainen metsänhoito pitää sisällään kaikki luontaisen metsänhoidon vaihtoehdot, mutta pitäisi sen sitten paremmin näkyä myös metsänhoidon tuloksissa. Tuosta metsänhoidon kannattavuudesta, kuten Arvometsä/Kujala/Pukkala/Kettunen jne. tulokset ovat jatkuvan kasvatuksen hyväksi.
Eihän jaksottaista metsänhoitoa kukaan ole kieltämässä, päinvastoin. Pidetään kuitenkin kiinni myös luotaisesta metsänhoidosta. Hyväksyntä ja sympatiat tuntuu olevan jaksottaisessa metsänhoidossa, joka kieltämättä pitää sisällään myös kaikki luontaisen metsänhoidon vaihtoehdot. Ja ulos ollaan sulkemassa lain mukainen kirjaus jatkuvasta kasvatuksesta. Onhan siihen aihetta, mutta jos ketä ollaan osoittamassa, menee lain laatijan piikkiin. Metsänhoitoa voidaan toteuttaa myös niin, että otetaan huomioon molemmat hoitomuodot. Metsänhoito voidaan yhteensovittaa, metsissä on runsaasti luontaista tarjontaa. Turha vaihe on uusiutumattomat alueet, joita laki suorastaan tuputtaa avaamaan ja joilla ei ole uudistamisvelvollisuutta. Niistä on muodostunut eräänlaista uudenlaista metsänhoidon kulttuuria.
Mikä sitten metsänhoidossa on se parempi suunta, ”luontaisia menetelmiä käytetään myös jaksottaisessa mallissa”. Niin käytetään, mutta tuskin kuitenkaan on vastaus kysymyksiin. Sitä pitää ihmetellä, minkä takia pitää mennä kaksilla rattailla. Luontaisesti tuotettu puu kelpaa jaksottaisessa mallissa, ei ongelmia, mutta niistä kun tulee ”jatkuvan kasvatuksen” puita, ongelmat alkavat. Kieltämättä onhan laissa jatkuvan kasvatuksen määritelmä aika outo.
Riskien kannalta ongelmat ovat samat molemmissa hoitomuodoissa.Tuulituhoja vastaan käytetään suojakaistoja, varsinkin jos avataan pystymetsään. Avonaiset reunukset, vesistöjen rannat, jaksottaisen altapäin avattavat metsät ovat herkät tuulituhoille, suojakaistoja tarvitaan.
Tilaa järjestyi, mutta toteutuiko Konneveden metsän korjuu suunnitelmien mukaisesti? Suunnittelu oli osaavissa käsissä. Oliko poistuma suunnitelman mukainen. Paljonko oli lähtöpuusto ja paljonko oli jäävä puusto. Aloitus oli pystymetsään ja tavoiteltiin jk metsän ensimmäisen vaiheen metsärakennetta. Oleellista on poistuma, se oli nyt 175 m3/ha. Menikö korjuussa jotain pieleen, että poistuma muodostui näinkin suureksi, vai noudatettiinko esim. lain ja metsänhoidon suosituksia, pienaukko ja poimintahakkuuta. Ne voivat olla huomattavan suuria ja mitä sitten metsä kestää. Voi olla kaukanakin Kettusen ja Arvometsän suosituksista 1/3 osaa.
Metsäkeskuksen selvityksessä kysymys oli avohakkuista metsänkäyttöilmoituksilta poimittuna. Kasvatushakuut luokitellaan ja tilastoidaan erikseen ja eiköhän se ole tullut selväksi, että niitä hakataan liian harvaksi ja liian nuorena molemmissa hoitomuodoissa. Tuo Konneveden tapaus on outo, siinä on toteutettu 2/3 osan poistumaa, joka yleensä on metsän tuhoksi. Ainakin, jos se toteutetaan umpimetsään. On vastoin Arvometsän ja Kettusenkin suosituksia.
Jk metsä säilyy jk metsänä sukupolvenvaihdoksessakin. Vakuusarvot kestää ja riittää, riippuu puustopääomasta ja metsästä. Voivat jäädä alle ohjearvojen myös jaksottaisessa, siitä kertoo Metsäkeskuksen vebiseminaarin tulokset ja esim. Savon Sanomat lauantaina. 40-60 % metsistä uudistetaan liian nuorina ja neljännes harvennetaan liian harvaksi.
Onhan täällä aika paljon sitä yksinkertaisuutta esitetty. Ketjun aloitus on hyvä esimerkki siitä. Ei kuitenkaan metsästä, jonka varaan voi mitään rakentaa. Sitä kuitenkin tehdään, jopa kustannuslaskentaa harrastetaan. Ja enemmänkin siitä, että tilaa jk metsänhoidolle ei anneta.
Niinkö todella uskotaan, että törkypuheilla voidaan asema säilyttää, jos sitä on ollutkaan. Hoitomuodot ovat yhdenvertaisessa asemassa, mitä tulee esim. vakuuksiin ja sukupolvenvaihdoksiin. Niin myös puustopääomat hoidetuissa metsissä, arvon ja määrän suhteen. Niissä ei ole merkittävää eroa, menee usein jk metsän hyväksikin. Viranomainen ei ”miinusta” ja siihen ei ole aihettakaan. Sitä harrastetaan täällä, sanoisinko höpöjuttuina? Lahjana menee suunnilleen -verot ja kulut/1-2 hehtaaria puustoista metsää/100 ha metsää. Uutta metsävähennystä saa kun ostaa uutta metsää.
Visan kannattaa siirtyä Viroon, siellä on lauhkeampi ilmasto ja kun kiinnostusta jk metsänhoitoon tuntuu olevan?