Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Se omistus jossain muualla kuin puustossa, ei kerro metsänhoidon paremmuudesta.
Näin se on. Mehtäukon ja kumppaneiden tallintakuset eivät kiinnosta, kannattaa mieluummin hoitaa metsää.
Täällä on alle kymmenen henkilön aktiiviryhmä, jotka eivät tiedä mistä puhuvat. Metsänhoidolta on pelastettu jokainen hehtaari, joka tuottaa saman tai enemmän, kuin jaksottainen metsänhoito. Miljoonien hehtaarien hoitorästit eivät ole jatkuvaa kasvatusta, ovat jaksottaista metsänhoitoa, mutta kieltämättä, myös jatkuvan kasvatuksen uusiutumattomalla vaihtoehdolla lisätään hoitorästejä. Niin, että jaksottaisen metsänhoidon kannattajien kannattaisi kestää housuissaan ja huolehtia omistaan. Jota huolen aihetta jatkuvan kasvatuksen metsissä ei ole.
Tuskin kannattaa rakastua omiin metsiinsä, jos se estää näkemästä vaihtoehtoja. Toisaalta onko siihen tarvettakaan, jos tuntee pärjäävänsä omillaan. Myös Perko jatkuvatuottomyynti periaatteella (vastusteluista huolimatta), tuotaa puuta tasaiseen tahtiin. Tuskin Perkokaan vielä, tulee mullistamaan suomalaista metsänhoitoa, mutta vaihtoehtona peitteinen metsänhoito tulee lisääntymään.
Puuki se jaksaa tarjoilla, ovat laskennallisia. Helpomman korjuun takia, parempaa kantorahatuloa ei ole olemassa. 1/4 osan puusto jk metsäksi on metsän hävittämistä. Ja että se voidaan toteuttaa korkeammilla korjuun kustannuksilla ja sillä hyvittää jaksottaisen tulosta. Ei kuulosta jk metsältä, hyväksyntä ja tuki kuitenkin tuntuu olevan ja vaihtoehtokustannus vielä rasitteena.
Aivan, voi mennä näinkin. ”Näivettääkö sukkessio jatkuvan kasvatuksen metsää”. Näivettää, mutta ei välttämättä siinä tarkoituksessa, miten se ymmärretään. Kuusi on puolivarjopuu ja uudistuu varjoon. Sukkessiota voidaan pitää onnistuneena, jos muodostuu kasvatettavia puulajeja, kuten kuusimetsä. Näin ei kuitenkaan useinkaan tapahdu. Mitä rehevämpi alusta ja mitä enemmän avataan, sitä enemmän sukkessio valtaa alaa. Lopputulema on tuottamattomassa aluskasvillisuudessa, heinää roinaa vesakkoa.. Metsänhoidolla tähän voidaan vaikuttaa. On syytä pyrkiä ns. kynnysarvon paremmalle puolelle, jossa metsän kasvu pitää aluskasvillisuuden kurissa. Jos metsää ei saada uudistumaan, aina voidaan mennä avovaiheen kautta ja viljellä.
Ei se kassavirta siitä tule huononemaan, jos hakee laajempaa vaihtoehtoa. Tuskin kahden korin toimialana tulee säilymään. On tietenkin vastenmielistä teollisuudelle ja alan toimijoille, mutta tuskin peitteinenkään vaihtoehto on tarkoitettu vain suojelulle ja ympäristölle. Yhteensovittamista tarvitaan ja saadaan toimiva vaihtoehto sen käyttäjille ja metsänhoitoon kaikkialle metsiin.
Siellä Ketolan taulukoissa on hyviä asioita, kuten puuston ikään 50 – 100 vuotta tuomia etuja. Näin äkkiä laskien, puustopääoma 2,5 kertaistuu, menee tukin hyväksi 5,8 kertaisesti. Puuston arvo 3,9 kertaistuu ja arvokasvu kuidusta tukiksi säilyy ja suunnilleen 4,0 kertaistuu. Tällä hetkellä suositaan lyhennettyä kiertoa, näissä talukoissa on normikierrosta. Puhutaan myös jatketusta kasvatuksesta ja siinä mielessä jopa hoitotavasta riippumatta. Täydentävät toisiaan.
Kysymys ei ole pelaamisesta, ei teoreettisista laskelmista, ei edes paikallisesti. Vakiintunut ja hoidettu jk metsä kestää pystyssä siinä kuin jaksottainen metsä. Täällä tarjoillut jk metsät pystymetsään ja vallankin korjuu liian suurilla puustopääomilla, on eri asia.
Voi olla, että kevytnimimerkit ja trollit eivät kuulu tähän keskusteluun. Ei ainakaan, jos pyritään rajaamaan keskustelun ulkopuolelle. Sulkuja asetetaan mutta toimiiko, ainakaan metsänhoidossa ei ole toiminut.