Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Valitettavasti Raivoojan kokemusta jk metsistä ei voi jakaa. Kokemus jk metsistä aina 50/60 luvulta lähtien on toisenlainen. Rakenteelliseen häiriödynamiikkaan voi sopia, mutta ei luontaiseen. Kuvatunlaisia ongelmia ei ole ollut. Ensiviikkoon, on mentävä.
Suuret häiriöt kuuluvat matsänhoitoon ja mikä estää jk:ta uudistamasta avovaiheen kautta tarvittaessa. Kysymys oli nimenomaan sekametsistä, puulajien (sukkessio) normikierrätyksestä ja metsien luontaisesta uudistumisesta, myös luontaisten taimistojen uudistumisesta. Ei kuitenkaan nykysuositusten mukaisesta pienaukkohakkuusta, se on luonnon vastainen ja jää usein uudistumatta. Ei siinä auta hyvätkään siemenvuodet, jos ei uudistu ei uudistu ja uudistuminen jää usein puutteelliseksi. Eri asia on metsän luontainen uudistuminen ja valmiit luotaisesti uudistuvat taimistot. Voidaan ja on suositeltavaa metsänhoidossa ottaa huomioon.
On pitänyt hirviä vahtia taimikoilta talven aikana ja näyttää, ensimmäinen häätö alkutalvesta tehonneen, hirvet eivät ole palanneet. On mieleinen paikka hirville, vanha jk metsä, vanha kuusikko, jonka kasvatusta ei enää voinut jatkaa. Avohakattiin noin 10 ha alalta, kannon-nosto ja luontainen kylvö nostojälkeen. Nyt seuraava vaihe on ensiharvennus. Metsän tuleva käyttö antaa mahdollisuuden pitkäaikaiselle kierrätykselle. Sekametsänä ensin ensipainotteisesti koivulla noin 40-60 vuotta. Männyllä 80-120 vuotta ja lopuksi kuusella ja onnistuessaan kierrätystä voidaan jatkaa. Niin kuin aukeaksi hakatun vanhan kuusimetsän kierrätystä olisi voitu jatkaa. Pitkä jk sulku aikanaan on sen estänyt ja kasvatusta on jatkettu jaksottaisen metsänä.
Pettymys se olisi ja suuri pettymys, jos metsänhoidosta keskustelu kiellettäisiin? Tuntuma on, että kunnolla alkuun ei vielä ole päästy? Vastakkainasettelu on ollut vahvaa, ei siinä auta sivut ja vuosiluvut, kestoaiheesta on kysymys ja eiköhän keskustelu muodossa tai toisessa tulee jatkumaan.
Ei voida pakottaa, jos puhutaan eriasioista. Esim jatkuvien kiertoaikojen jatkumo ei kuulu jatkuvaan kasvatukseen, sen paremmin, kuin vajaatuottoisuus metsissä. Ymmärrystä vaille jäi esim ”tuplat”, sen varsinaisessa metkityksessä. On selvää tarkoitushakuisuutta ja nykyisyyden puolustamista ja hyvinkin moninaiset keinot tuntuvat olevan käytössä ja sallittuja? Tuskin joukkovoima riittää ratkaisemaan metsänhoidon kysymyksiä?
Visa, kyllä se aika vielä koittaa, jos Perkon ja tänne annetut luvut eivät kelpaa. Luvut ovat kyllä olemassa ja onhan niitä esitelty. AJ: ”Mitkä ovat lukusi..”. PPA 10 antaa 100 m3/ha ja PPA 20 antaa 200 m3/ha. Eli tuplista on kysymys ja tavanomaisista metsän tuotoista. Sen kummemmista kasvun ihmeistä (luvuista) ei ole kysymys. Valitettavasti PPA 10 käytetään ”kusitolppana” ja hekumoidaan paremmilla metsän tuotoilla. Toisaalta se on aivan totta, mutta totta on myös se, että tuota lailla vapautettua alemman tuoton ”porsaanreikää” käytetään hyväksi. Metsiä putsataan ja hyväksikäyttöä toteutetaan nimenomaan jaksottaisen metsänhoidon metsissä. Metsiä putsataan hyötymistarkoituksessa. Visa, eihän niitä jk lukuja kymmenessä vuodessa ole ehtinyt muodostua, kun niitä jk hakkuitakaan ei ole. Tilastojen mukaan vain muutaman prosentin verran vuodessa.
Konsta: ”Suurempi puustopääoma taas aiheuttaa suuren tappion suhteessa päätehakuupuuston tuloon”. Minkä tappion, tuskin laskennallisilla sijoitustuoton menetyksillä voidaan osoittaa metsänhoidon paremmuutta, kun tutkimus osoittaa myös, että puustopääoma tuottaa ja ei ole jäämässä alemman tuoton tai hinnan vaihtoehtoja?
Jatkuvan kasvatuksen tuotto poikkeaa olennaisesti, jaksottaisen kasvatuksen kehitysluokkajakaumaan perustuvasta tuotosta. Jatkuvassa kasvatuksessa ei tule tuottamattoman kasvun vaiheita (aukko), ei myöskään jaksottaisen alemman tuoton vaiheita (nuorimetsä). Vaan tuotto säilyy tasaisena kiertoajan/kiertoaikojen ajan ja yli. Väitetään, että jaksottaisen kasvatuksen loppuvaihe riittää kompensoimaan, jaksottaisen kasvatuksen aloitusvaiheen tuoton. Eihän se näin mene, jos jatkuvassa kasvatuksessa käytetään vastaavia puustopääomia. Tarkoittaa tuplat suositusten mukaisiin puustopääomiin. Sen on myös tutkimus osoittanut, kuten Kujala ja monet muut, ovat näillä palstoilla osoittaneet.
