Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Saahan sitä vänkätä, mutta… Sopiihan sitä tyhjänpäiväistä tarinaa näillekin palstoille, kun tarkoitus ei tunnu olevan muuta, kuin tarjoilla yhtä hyvää…. Samat ne luotaisen metsänhoidon ongelmat ovat olleet sata vuotta sitten, kuin ovat tänäkin päivänä. Että aivan turha niitä on tuputtaa tänne, tämän päivän metsänhoitoon ja yrittää todistella metsänhoidon paremmuutta. Myös jatkuvaa kasvatusta on tutkittu ja kaiketi sen tutkimukseen panostetaan tällä hetkellä entistä enemmän. Jo tämän hetken tutkimukset osoittavat hoitomuodon kelpoisuuden ja jopa paremmuuden.
Voi olla 25000 julkaistua selitystä Visa. Vieläkö niitä pilalle harsittuja metsiä tulee vastaan. Niitä kun ei ole olemassakaan, ei ainakaan alueilla, joilla on harjoitettu edistyksellistä metsänhoitoa. Kuten aikoinaan Rautalammin reitin vesistöalueella Iisvedellä, on ollut merkittävä puukombinaatti, sahakeskittymä ja muuta puuteollisuutta. Havainnot pilalle harsituista metsistä on jääneet huomaamatta ja tuskin kannattaa uskoa, että pilalle harsinta olisi ollut hallitseva ominaisuus muuallakaan maassa. Mutta nyt uuden lain ja metsänhoidon vapauttamisen jälkeen tilanne on toinen. Siitä metsäviranomainen on huomauttanut ja on kertonut myös tuloksista. Tilaisuus tekee varkaan ja luettelointia metsänhoidon puutteista voisi jatkaa, mutta toisaalta myös. Kannattaako valtaapitävien väittää ihan mahdottomia, siinä voi käydä huonosti?
Tuolla edellä. ”Tuetusta tappiollisesta toiminnasta”. Ettei vaan ollut metsänhoidon ja korjuun kalleudesta, nekin ovat metsäpoliittisia tavotteita. Tai muutamasta kehityskelpoisesta taimesta? Sulun aikana oli metsien kokonaisvaltaisesta ohjauksesta. Tai, ”Jos pystystä saa saman kuin tienvarteen ajetulla miksi pohtia asiaa”? Ei kuitenkaan meittin metsästä.
Ainahan makkaran voi kääriä mieleisekseen. Onko tarvetta tuen maksatukselle, jos tuotto on sitä luokkaa, ettei tarvetta tuen maksatukselle ole. Muistaakseni tuen maksatusta perustellaan tappiollisella toiminnalla. Ja onko sopivaa ylvästellä oikeudesta tukeen, jos tukea ei makseta luokittelemattomille metsille. Tai jos metsänhoidon paremmuutta verrataan hoitomuodon sisällä. Onhan siellä eroa metsänhoidon välillä, mutta ovatko sitten jk metsänhoitoa, on eriasia.
Puiden kasvu ja metsän tuotto ovat niitä arvoja ja ”tuho-aikana” voidaan pitää hoitamattomia (tuottamattomia) metsiä. Niiden hoitoon viranomainen on toden teolla joutunut puuttumaan. Viisi vuotta nuorissa metsissä (taimistoissa) on pitkä aika, että pysytään säädetyssä hoidon tasossa. Sitä ei vähennä yhtään maksetut tuet, sillä uutta hoidettavaa ja tuettavaa tulee koko ajan lisää. Kolmannes metsistä on tuen piirissä, mutta onko enää tarvetta tukea harsinnan korvaamisesta, eli avohakkuista. Taitaa paremminkin kääntyä niin päin, että peitteinen metsänhoito alkaa haastamaan jaksottaista metsänhoitoa.
Paljon on tullut vastaan viranomaisen kaadettavaksi määräämiä puita ja metsiä. Eivät ole täyttäneet jaksottaisen metsänhoidon kriteerejä kasvatettavasta metsästä. Suositus on käynyt uudistaa (avohakata) metsät, metsän tuottavimmatkin osat, mutta onneksi kaikkeen ei ole ollut pakko suostua. Tänäkin päivänä on vielä metsäkäräjien ja jk sulun aikaisia tuottavia metsiä. Ja itse asiassa vanhat metsät, joita on riittänyt näihin päiviin asti, ovat peitteisen metsänhoidon, jatkuvan kasvatuksen metsiä. Hyvin ovat kelvanneet ja voi olla, että niiden tuottoa jäädään kaipaamaan. Toisin on tänä päivänä, kun ei ole oikein käsitystä peitteisestä metsänhoidosta ja tarjoillaan jk mallia, jossa kasvatettavan puuston luokitus puuttuu. Perälaudaksi lakirajat tuskin riittää ja käsitys hoidetuista jk metsistä ja kasvatettavista puustopääomista ontuu. Jk vastaavilla puustopääomilla ja jatkuvasti tuottavana, menee ylikin jaksottaisen tuoton.
Yksi laadukas koivunrunko riittää hyvänä siemenvuotena siementen (norkkojen) keruuseen ja kylvöön hajakylvönä. Aloittajan kannon-nostojälki on ihan hyvä vaihtoehto siihen. On toiminut. Norkkojen kuivaus esim. huoneen lämmössä ja säilytys viileässä kuivassa varastossa. Kilossa kuivattua koivun siementä on 1-2 milj. itävää siementä, että kyllä niillä metsää saa aikaiseksi. Vähällä vaivalla ja lähes nollakustannuksilla. Jälkitöitä riittää, mutta myös hirvet sen tietävät. Herkkuturvat viimeistään juhannuskesällä, kun taimet ovat parhaimmillaan, ottavat osansa.
Kysymyksen asettelusta mieluummin kuin villeistä väittämistä. Tuskin on kiistäminen sitäkään, että Jk metsänhoito ja jk puusta käytävä kauppa ovat vaiheessa. Jos pitää paikkansa, että metsänhoidon suosituksissa kasvatettavia puustopääomia ei ole määritelty, ei ole luokiteltu, on vain lakirajat. Samoin puukaupassa, luokitellaan alempiin. Perälauta jää uupumaan, mutta tuskin siitäkään on epäselvää – perälautoja haetaan, mutta se tapa miten niitä perälautoja haetaan, menee helposti valtaapitäviltä hoitomuodon torjumiseen.
