Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Erkki Lähde: ”Aidon jatkuvan kasvatuksen kenttäkokeet ja noin kymmenen vuoden välein toistuvat inventoinnit osoittavat, että puusto kasvaa 10-30 prosenttia enemmän kuin nykykäytännössä eli jaksottaisessa puupeltomaisessa kasvatuksessa”. Sitoo enemmän hiiltä, ei aiheuta luontokatoa, ei tuota lisää ennallistettavaa, tuottaa enemmän arvokasta tukkipuuta eli rahaa metsänomistajalle.
Edelleen vedotaan, ettei jatkuvasta kasvatuksesta ole näyttöä. Mielestäni sitä on runsaasti, näilläkin palstoilla monen tutkijan taholta esitettynä. Ja onko sillä väliä, jos metsä on 50 luvulta tai tähän päivään. Ratkaisevaa on miten jk metsänhoito ymmärretään. Tarjotaan erilaisia rääseikköjä, mutta ei niistä kovin korkeaa arvosanaa voi antaa. Antavatko laskelmatkaan, ei ole olemassa kaksia hintataulukoita tai korkotuottoja, jotka ratkaisevat. Tai avautuisiko jk metsän uudistaminen jossain vaiheessa. Jk metsät ovat erirakenteisia ja ovat kerroksellisia. Se antaa enemmän tilaa valopuille ja aina jk metsähoidossa voidaan käyttää keinollista uudistamista. Kaikki metsät ja maapohjat eivät ole otollisia luontaiselle uudistamiselle.
Sitäkin voidaan kysyä, mitä vikaa on jatkuvassa kasvatuksessa? ”Tavallaan luonnossa ei siis ole suoraa vastinetta metsänhoidolliselle yläharvennukselle eikä poimintahakkuulle”. Mitä muuta se voisi olla, jos puut vanhuuttaan kuolevat pystyyn. Erkki Lähteen tutkimus jatkuvasta kasvatuksesta on perusteltu. Jos vaikka virallista statusta tutkimuksella ei ole, on kerrottu. Kentäkokeita on seurattu ja inventoitu säännöllisesti ja tulokset kertovat metsänhoidon puolesta. Suometsien hoito on tietenkin ongelmallista, vesistöjen pilaavaa vaikutusta ei voida toistaa. Toisaalta riittääkö puuston haihduttava vaikutus. Voiko se taivaallekaan haihtua, jos vettä ei oikein minnekään voida laskea. Ennallistetavaa joka tapauksessa riittää, mutta myös avohakkuiden soistavaa vaikutusta voidaan välttää. Kasvattamalla metsää enemmän peitteisenä.
Väittäisin, että jostain 70 luvulta on pitkä aika tähän päivään ja 60 luvulta jo 60-70 vuotta, on auttamatta pitkä aika metsämiesiässä. Voi olla, että nuoremmalle väelle on jäänyt vain käsityksiä jk metsistä. Kovin vähän niitä jk metsiä on, joista on voinut saada vertailupohjaa ja eihän suositusten mukaiset jk metsät ole saavuttaneet sitä suosiota, joka niille kuuluisi. Onhan sekin mahdollista, että nykyisissä suosituksissa on valuvikaa. Ennen aikaan metsän peittoa ei menty avaamaan, ennen kuin jk metsä oli valmiina ja jonka hyväksi toimenpide tehtiin. Nyt jk metsiä tehdään paljaaseen maahan, joita joudutaan sitten viljelemään. Tästä seuraa, että ennen aikaiset metsät olivat jo metsinä ja metsiköinä erirakenteisia. Ja ne metsät, jotka vanhuuttaan tai muusta syystä katsottiin uusiutumattomiksi, ne metsät avohakattiin ja viljeltiin.
Onhan jk metsänhoito luettava hyväksi suojeluun ja ympäristöön kuuluvaksi, mutta on myös yleinen hoitomuoto kaikkialle metsiin.
”Voihan se maapohjan tuotto olla hurjaa”. Taimet on laitettu, mutta tuottavatko. Siinä ajassa jk:n puustopääoma tuottaa koko ajan. Ei tuota Puukillakaan, vähäiseksi jää, menettää vielä jk:n puustopääoman vaihtoehtoisen tuoton.
Onhan niitä uusavuttomia olemassa ja jaksottaisessa metsänhoidossa niitä on paljon. Myös metsänhoidossa voidaan epäonnistua. Ennen aikaan ”liiallisesta” harsinnasta metsä rauhoitettiin, nyt kiitellään. On noudatettu metsänhoidon ohjeita.
Onhan niitä tietenkin paljon ihan hoitotavasta riippumatta pilattuja metsiä. Tuskin kuitenkaan keinollisesti Suomen metsät tulee hoidetuksi. Miten suhtaudutaan esim. häiriötekijöihin, niitäkin on. Voi olla tilanteita myrskystä, aina epäonnistumiseen metsänhoidossa. Aloitetaanko alusta, vai voidaanko sopeuttaa uuteen tilanteeseen tai luonnon valinnat metsässä. Nekin voivat tarjota uutta huomioon otettavaa. Vaikea on kuvitella metsänhoitoa pelkästään tasarakenteisena vaihtoehtona, vaikka ”tasapäistäminen” tuntuu olevan sekin muotia.
Höpö höpö. Ei kelpaa jk tuottajalle, näissä on sitä ihteään, tallintakusia. Ei pidä paikkaansa myöskään puun hintataulukkojen osalta. Alemmat hinnat ovat väittämiä, voi olla hiljainen sopimus, mutta hinnat taulukoista puuttuvat. Ei näy myöskään maksetuissa hinnoissa. Jk puusta maksetut hinnat ovat vertailukelpoisia. En voi sanoa, että olisi maksettu alempia hintoja.
Ainakin pitäisi? Timppa hyvä, ei nuo päättömät jk vertailut kelpaa edes jk tuottajalle. Jos niissä on huomautettavaa, sitä pitää kysyä lain laatijalta. Ei ole kelvanneet jk tuottajallekaan. Helpoimmalla pääsee tuottaja, joka ulkoistaa totuuspohjankin. Nimi paperiin ja rahat tilille, saa loikoilla pankolla ja pureksia kynsiään.