Tolopainen on oikeassa sukupolvenvaihdoksen ja lahjaveron suhteen ja Perko metsänhoidossa ja sen tuotoissa. Eihän tämä keskustelu etene, jos pitäydytään tiukasti vastakkainasettelussa ja tässä tapauksessa metsänhoidon suosituksissa, jotka eivät kelpaa jk metsänhoidon vaihtoehdoksi. Jk metsänhoito edellyttää taimettumista ja metsän uusiutumista. Eihän paljaan maan vaihtoehto kelpaa, sitä nyt tarjoillaan, mutta myös arvostellaan ja onhan se laissa. Hyväksytään sitten rusinat pullasta, otetaan 2-3 kertaa, jonka jälkeen viljellään. Ehkä tämä ei ole se tapa jk metsänhoidoksi, mutta onhan se urakoitsijoille mieleen. Eivät ole taimistot ja uusiutuvien metsien varominen haittoina ja saahan teollisuus puunsa halvemmalla ja helpommin.

Havaintona, mäntymetsien väri on poikkeksellisen hyvä, ainakin Pohjois-Suomessa ja enteilee hyvää kasvua ja lämpösummaa.

Viimeisintä jk metsää on tukkimetsää luokkaa yli 50 prosenttia tukkia ja hyvässä kasvussa. Samalla tilalla on avohakattua ja keinollisesti uudistettua taimikkoa, jossa on tyhjäkäyntiä vielä parikymmentä vuotta ja hoitotoimet. Ei ole epäilystäkää kummalle puolelle kallistun.

Hoidetuissa jk metsissä ei ole paljasta maata, sitä vastoin jaksottaisessa on tuottamatonta aikaa. Tuskin on kannatusta puuttua, jos hankinnalla pääsee samaan tai yli, valinta on selvä. Kalustoa on saatavilla ja sopii paremmin myös jk metsiin. Vaihtoehtoiset sijoitustuotot saa olla.

EDIT. Ei taida olla mitään ”velvoittavaa” myöskään teollisuudella tai koneyrittäjällä. Hoidossani oli molempia hoitotavan metsiä ja tein molemmantavan  puukauppaa ja käteiskauppaa. Että, ei nuo menettelyt vieraaksi ole jääneet.