Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kysymykseen, voidaanko jaksottaista metsänhoitoa pitää kerroksellisena metsänhoitona ja voidaanko hoitotavat yhdistää. Ei se ole ”jaksottaisen mosaiikkia tai sukkession sopivaa vaihetta”. Ei ole myöskään avohakkuutonta jatkuvaa kasvatusta. On jotain siitä väliltä. Voisiko se olla jatkuvapeitteistä metsänhoitoa, johon sisältyy molemmat hoitotavat niin, että voitaisiin puhua yhdestä ja samasta hoitotavasta. Ennen aikaan näin hoidetut metsät olivat enemmän erirakenteisia ja kerroksellisia metsiä. Näitä metsiä ei enää ole tai on hyvin vähän. Näitä metsiä ei siihen aikaan pidetty erikseen avohakkuista tai ns. jatkuvasta kasvatuksesta johtuvina. Molempia oli saman metsänomistajan mailla ja metsissä ja niitä käsiteltiin (hakattiin) ja hoidettiin kokonaisuuksina. Periaate kuitenkin oli, että aina parasta puustoa jätettiin kasvamaan ja olihan metsänhoito siihen aikaan tiukkaan valvottua.
Löytyyhän se ”mosaiikki” monikerroksellinen metsä neliökilometrien alueelta, joka perustuu jaksottaiseen metsänhoitoon ja sen kehitysluokkajakautumaan tai voi olla sukkessiovaihe ja sillä perusteella voidaan pitää monikerroksellisena metsänä. Mutta se ei ole aitoa monikerroksellista metsänhoitoa, jota sillä perusteella voitaisiin pitää riitävänä hoitotapana esim. hoitomuotojen yhdistämiselle.
Olikohan väliä moneenko kertaan käsitellään. Muistini mukaan on Visan alunpitäen käyttämä ilmaisu, kuusen suojuspuuhakkuu. Eli tällaisessa metsänhoidon vertailussa, jaksottaista metsänhoitoa on verrattu jaksottaiseen metsänhoitoon. Mutta onko sillä väliä, tällä voidaan tarkoittaa vaikka hoitomuotojen yhdistämistä.
Suojuspuuhakkuun luokituksen voi tarkistaa metsänkäyttöilmoitukselta ja sitä käytettiin jo 60 luvulla samassa tarkoituksessa. Suojuspuuhakkuu luokitellaan uudistushakkuisiin, ei kasvatushakkuisiin, jota jatkuva kasvatus on. Tietenkin, jos hoitomuodot voidaan yhdistää, siinä vaiheessa metsänhoidon luokitus menee uusiksi.
Kysymys alunpitäen oli suojuspuuhakkuista ja kun tiedetään mitä se tarkoittaa. En ole puuttumassa metsänhoidon mosaiikkirakenteisiin suojelussa, sen paremmin kuin metsänhoidossakaan. Ja onhan Metsähallituksen jatkuvapeitteisen mallin määrittely hyvä asia, mihin suuntaan kannattaa edetä. Yhdistää metsänhoitotavat, tuskin metsänhoidossa kaksilla rattailla kannattaa edetä ja onhan nykymuotoisessa metsänhoidossa luontaiset vaihtoehdot otettava huomioon.
Visan koealat eivät olleet jatkuvan kasvatuksen metsiä. Tuskin myöskään ”satumetsiä”, mutta jk:ssa puut ovat nopean kasvun viheessa ja tyhjäkäyntiä on vähemmän.
Visan kuusen suojuspuuhakkuut eivät ole jatkuvan kasvatuksen hakkuita.
Kyllä, Erkki Lähteen jatkuvan kasvatuksen tutkimukseen on uskominen. Kysymys on 80 luvulta alkaen kenttäkokeista, joita lehti tietojen mukaan hänen tutkijaryhmänsä ovat seuranneet ja mitanneet näihin päiviin asti. (Kysymyshän oli hyllytetystä tutkimuksesta)
Tuo AJ:n ehdotus esim. Silva Ry näytealasta, muutama tai vaikka yksi edustava, on loistava ehdotus.
Palataan illemmalla.