Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Voisiko tuloeroa verrata ensiharvennukseen tai harvennuksiin ennen päätehakkuuta. (Kokonaishinta on näilläkin ja se on merkittävästi alempi kuin päätehakkuulla.)
Tuskin on tarpeen kehuskella jaksottaisen parhailla tuloksilla. Se paremmin kuin peitteisen vastaavilla tuloksilla. Valtakunnan tasolla mennään jo tuplaten alemmalla tasolla ja peitteisessä senkin alle. Tilanne on sekava ja ehkä päivittämiseen on tarvetta. Voi olla , että peitteisen metsänhoidon osalta on tehty vääränlaista tilannearviota. Veikkaisin, että lisää vertailevaa tutkimusta tarvitaan, jos entiset eivät riitä. Ja nimen omaan luontaisen kiertoon soveltuvista metsistä. Eli peitteiseen metsänhoitoon soveltuvista metsistä.
Seuraavaa aivopierua odotellessa. Parhaat tuotot ovat tulleet harsintametsistä. Ei määrämittaan harsituista, mutta julkilausuman jälkeen hoidetuista jk metsistä. Viranomaisen rauhoittamista metsistä ja metsänomistajan edunvalvonnan suosituksilta säästyneistä metsistä. Vaihtoehto olisi ollut avohakkuu, katkos puuntuotossa ja vuosikymmeniä kestävät hoitotyöt. Työn määrän näkee siinäkin, kun vanhat kuusikot uudistaa avovaiheen kautta.
Eihän keskenkasvuista puuta lasketa kassaan, mutta vaihtoehtoisen jk lasketaan. Joskus 70 luvulla rauhoitetut metsät tuottavat vielä tänäkin päivänä, ovat uusiutuneet ja tuotto jatkuu edelleen. Jotain on tehty oikein ja oliko kysymys suuremmasta riskistä, kun väitetään, ”että uudistaminen on epävarmempaa luontaisessa uudistamisessa ja jk:ssa”. Tuskin näin voidaan määritellä, ollaan kuitenkin aika paljon äärellä, sillä luontainen vaihtoehto katsotaan onnistuvan ja on suhteellisen riskitöntä, siellä missä edellytykset ovat olemassa. Mutta jos jk:ta käytetään yleismenetelmänä ja tavoitellaan suunnilleen kaikkialle, ilman tarkempaa määrittelyä, epäonnistumisen riskit ovat olemassa.
Alkaa vauhti olla sitä luokkaa, ettei tunnista enää omia kirjoituksiaan. Hyvä suositus jk metsiksi voisi olla esim. 1/3 osaa. Täällä ei ole kukaan vaatinut metsänhoitoa muutettavaksi jk metsiksi. Tai, että jatkettaisiin 50-60 luvun harsintametsinä. Hoidetut jk metsät eivät vähennä metsien tuottoa ja tuo julkilausumaan johtanut harsinta ei vastaa sitä jk:ta, jota tällä hetkellä tavoitellaan. Hoidetuissa jk metsissä puustopääomat ovat huomattavasti korkeammat, kuten Arvometsä/tutkimus osoittaa ja kertoihan Erkki Lähde kesällä omia tuloksiaan. Toki puuta voidaan tuottaa myös ohjatusti, siitä Perko on kertonut.
Tuntuma tällä hetkellä jk metsän hoitoon on huono ja aina voidaan kysyä, voiko sitä 40-50 vuoden siirtymäajan jälkeen parempaa ollakaan. Alan tutkimus hyllytettiin ja jäikö tutkimus vaiheeseen. Ainakin täällä keskustelussa esitetään poskettomia väittämiä. Niitä jk metsiä eli kelvollisia taimistoja ja kehittyvää jk metsää on tälläkin hetkellä, mutta eivät kelvanneet vanhan lain aikana ja uusi laki tunnistaa niitä huonosti. Aukeaksi vaan kaikki, se tuntuu olevan metsänhoidon malli tällä hetkellä. Metsien tuoton kannalta se tarkoittaa tietenkin, eletään hyviä aikoja, mutta se perustuu metsien tähänastiseen tuottoon ja voidaan pitää metsien parturointina.
Aiheesta tai aiheen vierestä. On siellä ne alikasvoskuuset oltava valmiina, jos aikoo jk metsää tai sp:lla uudistaa. Hyvä keino on myös maanpinnan rikkominen tai muulla tavoin, metsän uusiutumisen ja taimettumisen edistäminen. Vaikka pidetään jk:hon kuulumattomana. Puuki ja Berza kirjoittavat asiaa. Mikä sitten on jk:ta, jos ei jk metsänhoidon edistäminen. Jaksottaisen metsänhoidon toimintaperiaate on päinvastainen. Alustat putsataan, ennakkoraivataan ja nuoret metsät ohjataan viljelyn kohteena olevalle puulajille. Huonosti tällä ohjelmalla saadaan jk metsiä aikaiseksi. Ja tuskin niitä edes nähdään jk metsinä, ainakaan kunnollisina ja väittämät ovat sen mukaisia.
