Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Yksinkertaista on myös jk metsänhoito. Kannattaako kokeilla ainakaan täällä vastustajien opeilla. Lisätään esim. valon määrää, joka on olennainen osa metsän kasvatusta. Jos se ymmärretään väärin, voi olla haitaksi. Valon määrää on lisätty, sanoisin ruhtinaalisesti, mutta tulokset ovat olleet huonoja. Tulokset voisivat olla parempia, jos annettaisiin luonnon hoitaa sen valon määrän. Eli annettaisiin luonnon kasvattaa (osoittaa) uusiutuvat metsät. Pakottamalla metsä uusiutumaan antaa sen huonon tuloksen ”Keskitytään mieluummin kasvattamiseen”, AJ antaa hyvän ohjeen, mutta kuitenkin yleimenetelmästä kaikkialle metsiin, ei vaan suojelun ja ympäristön hoitoon.
Jk metsänhoidon tarkoitus ei ole aiheuttaa voimakkaita valosokkeja. Jostain syystä näin toimitaan ja jopa suositellaan. Jk metsät ymmärretään vähäpuustoisina ja vajaatuottoisina. Puustopääomat on oltava myös jk metsänhoidossa, mieluummin samaa tasoa kuin jaksottaisessa metsänhoidossa. Jk:n tarkoitus tai IDIS ei ole paljaan maan metsänhoidossa.
Jostain syystä miljoona hehtaaria hoitorästejä on päässyt syntymään. Konemiehet vastustavat, mutta hoidettava ne on nekin. Ilmeisesti on pidettävä hoitovirheenä, kun ei ole saatu purettua. Jk metsät ovat erikseen.
Jk:n myyntitulot eivät ole heikommat, yhtiöt ostavat puuta ja myös maksavat siitä. Siirtymävaihe ei myöskään ole heikompi. Hyvä siirtymävaihe on, kun kasvatettavaa metsää, taimistoa tai muuta metsää on valmiina. Tyhjäkäyntiä tulee vähemmän ja säästöä metsänhoitoon. Paljaan maan laskelmilla ei oikein ole kysyntää. Eihän siinä, jos rahastot ja muut metsään sijoittajat ovat tämän huomanneet, mutta usein myös kielteisessä tarkoituksessa. ”Putsari paikalle” ja helposti tuplattuna.
On ollut molempia jaksottaista ja jatkuvaa kasvatusta kaikissa olomuodoissaan. Puukin paljaan maan laskelmat ovat tietenkin oikein. Niitä ei ole ollut, kun en pidä sitä laskentaa oikeana jähtökohtana jk metsänhoidolle.
Myös jk pääoma tuottaa eli kasvaa tuottoa koko ajan. Ei se ole risuilla, maksetuilla alemmilla hinnoilla tai vaihtoehtoisilla korkotuotoilla kuitattavissa. Ovat väittämiä, eivät vaihtoehtoisia tuottoja. Myös jk pääoma tuottaa ja myös niille on helposti löydettävissä vastaavia ”vaihtoehtoisia tuottoja”.
Se on vähän kuin oljenkorsi tarjotaan hukkuvalle. Eihän savottakaan ole valmis, ennen kuin sen viimeinenkin korsi on korjattu. Saadaan risut tuottavaksi ja se varsinainen tuote, puu yhteiseksi hyväksi. Ihmeellinen on voima tulonsiirroilla ja tavalla hoitaa metsiä. Mitä sitten, jos kompensaatiotkaan eivät riitä. Paljon on käytetty erilaisia tukia yhteiseksi hyväksi ja metsänhoitoon. Ja niin väitän, korvaamaan metsänhoidon ja korjuun alempia tuottoja.
Visa, ei näissä kertomuksissa ole ritiriitaa. Suorittava porras ja Perko ovat molemmat oikeassa. Suorittava kertoo ongelmasta, joka on todellinen ja Perko tavasta, jolla voidaan toimia.
Tuolla toisessa jk ketjussa suorittava porras toteaa: ”Tuskin monikaan yrittäjä haluaa sotkea näppejään toivottomissa olosuhteissa ja kärsiä lopun ikäänsä mainehaittaa siitä, että on moiseen savottaan sotkeutunut”. Hyvin sanottu, mutta valitettavasti tähän on tultu. ”Punapääoma” hallitsee Suomalaista puukauppaa ja korjuuta. Väitän, että tilausta vaihtoehtoiselle toiminnalle on. Sillä toteutetaan sitä metsänomistajan ”unelmaa”. Monet sitä käyttävät ja noin laajemmassa mitassa voidaan todeta, että ”trumpismille” on tilausta myös Suomalaisessa metsänhoidossa.
Mitkähän nuo tarkoitusperät mahtaisi olla. En pidä hyvänä, että metsänhoito eriytetään. Ns. jatkuva kasvatus ansaitsee enemmän, kuin suojeluun tai ympäristön hoitoon tai suometsänhoitoon. On yleismenetelmä Suomalaisessa metsänhoidossa. Kieltämättä aiheeseen liittyy paljon erilaisia tarkoitusperiä.