Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Niinhän ne taulukot kertovat. Olen koko ajan protestoinut sitä vastaan, ettei jk hakkuita tehtäisi ns. paljaaseen maahan, jos taimettumisen ja metsän uusiutumisen edellytykset puuttuvat. Eikö olisi parempi kieltää tällaiset hakkuut ja jatkaa jaksottaista metsänhoitoa, jos lopputulos on tämä. Pidän jk:n edellytyksenä taimettumista, valmiita taimistoja ja metsän uusiutumista. Paljaalle maalle hakataan vielä poskettoman alhaisille pohjapinta-aloille ja kun otetaan huomioon aloituksen PPA, joka usein on enemmän kuin tuo taulukon 20. Päästään helposti 2/3 osan poistumiin, joka ei ole tarkoituksen mukaista. Vallankin, jos metsän uusiutumisen edellytyksiä ei ole olemassa. Näin kuitenkin toimitaan. Toimii vielä riitävän suurilla puustopääomilla (esim. 200-300), jos kiertoaikoja halutaan merkittävästi jatkaa. (Tähän ei pitäisi sotkea siemen- suojuspuu tai kaistalehakkuita.)
On myös havaittavissa tiettyä tarkoituksenmukaisuutta jk metsänhoitoa vastaan. Väitetään, että ei ole tutkittu, ei ole tuloksia ja että tulokset ovat paikkansa pitämättömiä. Tuloksena voidaan pitää sitäkin, että hoitomuoto onnistuttiin pitämään sulussa vuosikymmenien ajan. Ja vielä tällä hetkellä jk:ta pidetään jopa lain suosituksilla toimimattomana ja tuottamattomana. Ja hoidon takaporttina pidetään tänäkin päivänä viljelyä. Yhdellä tavalla tarkoituksenmukaista olisi väittää jaksottaisesta metsänhoidosta, että ei pidä paikkaansa. Tulokset ovat epäuskottavia ja vaatii varmentamista.
Mehtäukko pitää vaan omanansa, järjen juoksun, tuntuu välillä tussahtelevan. Hoidetut jk metsät eivät ole rääseikköjä, ovat hoitamattomina jaksottaisen metsiä. Puustopääomilla ja oikeilla valinnoilla jk metsä tuottaa. Vielä takavuosina (tämän hetken tilannetta en tiedä), Metsäkeskus yhdisteli kuviotietoja sopivan kokoisiksi kuvioiksi. Olisivat sopineet myös jk metsäksi, mutta menivät jaksottaisen hyväksi. No, eihän suosituksia aina tarvitse noudattaa.
Ei ole mitään järkeä hakata metsä harveikoksi ja tuottamattomaksi ja usein myös uusiutumattomaksi. Saadaan helposti laskennalista etua metsänhoidosta, korjuusta ja puukaupasta jaksottaisen hyväksi. Aina on häirinnyt paljaan maan taktiikka, kun vaihtoehto on valmiit taimistot ja uusiutuva metsä. Mutta saadaanhan korjuu ja puun saanti ”häiriöttömäksi” teollisuudelle.
Kannattaako korjuu ostaa kalliilla ja puuta myydä halvalla, kun metsät ovat vielä harveikkoja. Saahan siitä laskennallista pesämunaa ja korkoa korolle.
Männyn hyväksi vanhoja kuusikoita on uudistettu ja kylvämällä, kun on onnistunut silläkin tapaa. Välttämättä kuusi ei ole se ensisijainen, varjopuuna sen aika voi tulla myöhemmin. Ja onhan kuusen uudistamisen helppous (istutus) ja hyvä tulos, lisänneet paljon kuusen viljelyä. Siihen kun lisätään hirvituhot ja katkeamaton peitteinen metsänhoito, lisäävät nekin kuusettumista. Aika paljon on ollut painetta kuusen hyväksi. Mänty on myös hyvä vaiohtoehto ja muut valopuut. Riittää haastetta, ja kun kysymys on peitteisestä metsänhoidosta, mutta myös jatkuvuudesta, uudistaa avovaiheen kautta.
Se on vähän makuasia minkä laisen kannan tuosta ottaa. Aineksia on molempiin. Sijoitetulle pääomalle on hyvä tuotto tullut hoitomuodosta riippumatta. Omalla kohtaa olen toteuttanut molempia. On avohakattu, taimistoja on vapautettu ja kasvatusta on jatkettu. Esim. kaikki vanhat kuusikot on uudistettu avon kautta kylvämällä. Muokkausta ja sekasiementä käyttämällä ja valopuut edellä. On hyvää jk metsänhoitoa tämäkin.
Hyviä kala ja marjapaikkoja ei pidä kertoa kenellekään ja metsiasiat kannattaa pitää omana tietona. Metsät kasvavat ilman kaksoisnikkejä, mutta jos näkee istutusalueilla kellastuneita kuusen taimia, kannattaa olla huolissaan. Tuholainen voi olla juuriniluri, taimille ei anneta juuriston torjunta-aine käsittelyä.
Tuskin on tarvetta sotkea asioita, mutta onhan pienaukko ja poimintahakkuu usein paljaaseen maahan ja uusiutumattomana ongelma. Tuloa yleensä saadaan jo ensiharvennuksesta, mutta kattaako vielä kustannuksia ja jk:sta heti ensimmäisestä hakkuusta. Eihän Kujalan esimerkissä ole metsän uudistamisen eli viljelyn kustannuksia, sillä niitä ei jk hoitomuodossa ole. Mitä sitten hoitomuodoissa on ja ei ole ja jatkuuko miten pitkään. Sitä listausta käydään, mutta periaate on kuitenkin hyvä tunnistaa. Kuusella on omat tuholaiset, ei tukkimiehentäi.
Vähillä hoidon toimenpiteillä olet päässyt Timppa. Metsän kasvun potentiaali menee sinne, minne se on tarkoitettu ja vähentää hoitotöitä.