Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Ei ole klusterin kammoa, päinvastoin, ei kirkollista liturgiaa, alvin palautuksia, ei muutakaan puutetta, paskan puhumista jne. Höpöjuttujasi, keskustelu jatkuu.
Voi olla, että puristeja ovat jaksottaiseen metsänhoitoon sitoutuneet. Joustoja ei hevin anneta ja kysytään jopa haavekuvista. Ne on saatu jo 50-60 luvulla ja vaikeus on, sovittaa niitä nykyiseen metsänhoitoon. Onneksi metsänhoito on säädetty vapaaksi, niin myös metsänhoidon suositusten osalta. Saa toteuttaa mieleistään metsänhoitoa. Siitäkin on etunsa, ei tarvitse tehdä tappiolla ja sääntely on suhteellisen vapaaksi säädetty. Ellei pidetä klusterin sidonnaisuuksia, metsänhoitoon ja puukauppaan sääntelyä rajoittavina.
Tuskin kukaan jk:ta on tarjoamassa kaikkialle ja siitäkin huolimatta luontainen metsänhoito on aktiivisesti käytössä. Sitä käytetään ja riippumatta siitä, kummastako hoitomuodosta on kysymys. Perisynti luontaiselle metsänhoidolle tuntuukin olevan, että hoitomuodot on pidettävä erillään. Siihen ei ole tarvetta ja tuntuukin oudolta, että niin vaaditaan tekemään. On muitakin keinoja suosia ja kannustaa luontaista metsänhoitoa. Mutta onhan toisaalta pää avattu ja luontainen metsänhoito alkaa siitä sujumaan, kun pahimmat purkaukset on saatu avattua.
Ymmärretäänkö todella, että Suomen metsät tulevat keinollisesti uudistaen hoidetuksi. Nyt tarjoillaan kunnon kloppia, joka ei missään olosuhteissa tule toteutumaan. Metsänhoidossa luontainen vaihtoehto on aina mukana.
Eiköhän jäävän puuston ja lakirajan välinen alue ole sitä vajaatuottoista. Sitä ei suositella käytettäväksi. On kolmanneksen käsiteltävästä puustopääomasta. Nyt kun näyttää jatkuvan kasvatuksen metsäkasvatutapoihin luetaan myös väljennys, ylispuu, suojuspuu, siemenpuu, verhopuusto, jopa kaistalehakkuu. Kanattaako puustopääomista enää tinkiä. Sitä ei tehdä jaksottaisessa metsänhoidossakaan ja sitä luokkaa ovat myös Arvometsän laskelmat. Eli kuutioissa 200-300 ja PPA 20-30 luokkaa. Ja hyväksytään jk:ta, eli peitteistä metsänhoitoa ajatellen valmiit kehityskelpoiset taimistot ja kehittyvät edelleen kasvatettavat metsät. Paljaan maan kasvattamisella ja vajaatuotoisilla metsillä, ei oikein ole kannatusta.
Taannoin jk:n osuudeksi on tilastoitu 2.7 prosenttia. On vähän siihen nähden, mitä jk metsänhoidon ongelma tuntuu olevan. Eihän (2014) kymmenessä vuodessa ole tilastoitu enempää. Tuskin myöskään harsintatalous tuossa ajassa on ehtinyt tuottamaan uusia taantuvia ja kasvussa hiipuvia metsiä. Toisaalta suorittava porras on oikeassa, mutta ei siinä, että olisivat jk metsiä. Pääasiassa ovat hoidon puutteeseen jääneitä jaksottaisen metsiä. Taannoin väiteltiin ensiharvennusten heikosta tuloksesta. Tätä selvitystyötä kannattaisi jatkaa, ovatko tulokset parantuneet ja mikä on jk metsänhoidon osuus tässä.
Olikohan menneisyydestä, jos kerrotaan jk metsänhoidosta. Se on faktaa, että metsä todettiin vajaatuottoiseksi (rauhoitettiin), jos harsitiin tai taimikkoa ei saatu määräajassa. Kysymys ei ollut lähellekään niistä vapauksista, joita tällä hetkellä sallitaan. Nyt saarnataan jaksottaisesta metsänhoidosta. Jk metsänhoito tuottaa saman ja enemmänkin, kuin jaksottainen ja tuskin kannattaa vedota teollisuuden ahdinkoon.
Arvometsän puustopääomat osoittavat päinvastaista.
Kovaa peliä Suomalaisessa metsänhoidossa. Luontaisella metsänhoidolla pyritään korvaamaan jaksottaisen metsänhoidon puutteita. Suojelun ja ympäristön hoidon puutteita ja pyritään korvaamaan vielä tavalla, joka lisää suojelun ja ympäristön koidon puutteita. Vajaatuottoiset ja hoidon puutteessa olevat metsät lisääntyvät. Ongelma nähdään jk metsänhoidon ongelmana. Arvometsä ja siihen liittyvä tutkimus osoittaa toista. Luontaisen metsänhoidon uusiutumisen ja sen tuoton. Huomattavan korkeilla puustopääomilla ja oikeilla valinnoilla myös jatkuvuuden. On aivan muuta, kuin jaksottaisen paljaanmaan uusiutumattomat, hoidon puutteesta kärsivät ja usein vajaatuottoiset metsät. Näkyy jo valtakunnan metsien inventoinnin tuloksissa.
Perkon metsät eivät ole ”virtuaali tai satumetsiä”. Ovat jatkuvan kasvatuksen metsiä, tällä hetkellä ilmaistaan mieluusti jatkuvapeitteisen metsinä. Tuskin Perkon metsiä on tehty ”mihin vaan metsään”. Missä ovat vastustajien jk metsät, esiinnytään kuitenkin asiantuntijoina. Hoidetut jk metsät eivät ole alempi tuottoisia, siitä on näyttöä ja tuloksia on esitetty näilläkin palstoilla. Sitä vastoin suositusten mukainen jk aiheuttaa paineita jaksottaiseen metsänhoitoon. Tuetaan myös, maksetaan tukea tällä hetkellä viiden vuoden välein. Jk metsänhoitoon ei ole maksettu. On huomattava pääoman tuki jaksottaiseen metsänhoitoon. Jk metsänhoitoa suositellaan mieluummin suojelun ja ympäristön hoitoon metsinä. Ei hyvä.