Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
”Jaksollinen kasvaa paremmin”, niin väitetään. Kannattaako jaksollista metsänhoitoa uhrata reservaatiksi hiilinieluille, sillä perusteella että kasvaa paremmin. On metsänhoidon yksinkertaistamista.
Työn tekeminen Suomessa on niin kallista, ettei sitä Suomalaisten kannata tehdä. Ei näemmä Ukrainalaistenkaan, otetaan mieluummin luukulta ja enemmänkin. Hyvinvointi maksaa ja velatkin on jossain vaiheessa maksettava pois.
Metsänhoidon vertailu ei ole Arvometsän varassa, samansuuntaisia tuloksia on saatu muistakin tutkimuksista ja selvityksistä. Riippuu aika paljonkin siitä, kuka tutkii ja mitä tutkitaan. On vähän kuin korko vaikuttaa tulokseen, mutta ei sijoitus ulkopuolisiin tuottoihin pitäisi vaikuttaa.
Hyvää tulosta Visa teet, tulosta tehdään myös jk metsissä. Ei tarvitse välttämättä odotella taimien varttumista. Vielä kymmenluvulla metsäviranomainen määräsi ns. ”vajaatuottoiset” metsät avohakattavaksi ja viljeltäväksi. Valitettavasti sen aikaiset kriteerit eivät antaneet tukeaan metsän edelleen kasvattamiselle. Tehtiin puhdistushakkaus ja nyt reilussa kymmenessä vuodessa metsä on täyttymässä. Hyvä tukkileimikko on seuraavassa vaiheessa.
Jos puhutaan metsänhoidon paremmuudesta, siihen tuskin kuuluu vertailu ulkopuolisiin tuottoihin. Sen paremmin kuin vertailu vajaatuottoisiin metsiin. Metsänhoidossa voi hyvinkin olla omaa syytä, on se käsitys ja ohjelma oltava.
Tuskin on soveliasta laittaa päätehakkuutuloa vertailuun kahteen kertaan, kun ei ole sitä parempi hintaista ensimmäistäkään kertaa. Hyvistä jk tukkileimikoista maksetaan samat ja enemmänkin, kuin avohakkuu leimikoista. Voihan se Visan huono paikka löytyä jostain ja väittäisin, vajaatuottoisia metsiä löytyy ja paljon. Niillä ei ole tekemistä jk vertailun kanssa.
Ymmärtääkseni kysymys on metsänhoidosta ja sen vertailusta, ei mistään ulkopuolisista tuotoista. Ei myöskään kantorahatulojen eroista. Ei pidä väittää, että hyvästä tukin tuotosta maksettaisiin vähemmän. Tai että, päätehakkuutulo vaaditaan vertailuun ”toiskertaan”. Seuraavalla seurantajaksolla päätehakkuutulo on vertailussa mukana. Paljon tarjoillaan tois-sijaisia väittämiä.
Saahan sitä selitellä, tarkoitushakuisuutta on vastineissakin. Ylimääräistä korko ja päätehakkuutuottoa esim. Tuskin metsän käsittely ja kiertoaikoja toisaalta, voidaan verrata Heinävedelle.
Eihän jatkuvassa kasvatuksessa tarvitse erikseen huolehtia siemenpuista. Metsä siementää ja muutoinkaan tarvitseeko jk metsän rakenteesta huolehtia kuviokohtaisesti. Myös aluekohtaisesti metsä voidaan pitää erirakenteisena ja kerroksellisena. Saadaan valoilamasto, kasvatustila ja puustopääoma vastaamaan paremmin suosituksia. Tuskin kuitenkaan nykyisillä jk suosituksilla, mutta jaksottaisen metsänhoidon luontaiset vaihtoehdot siihen yhdistettynä.
Gla, ei noin sokea tarvitse olla, ”yhteiskunnassa vaikuttaa jaksollisen kasvatuksen kieltämiseen tähtääviä voimia”. Tuskin kuitenkaan jaksottaisen kieltämiseen tähtääviä. Koetaan kielteisenä, mutta eihän kehitystä voi tapahtua ellei syynätä. On siihen aihettakin, liiallinen vapaus voi synnyttää monenlaista lieveilmiötä.