Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
”kukaan ei ole edes väittänyt”, sanoo mehtäukko, vaikka kaikenaikaa vedetään keskenkasvuisia ja hyvässä kasvukunnossa olevia metsiä lattiaan. Joko niitä mehtäukolla alkaa vaihtoehtoja löytymään? Tuossa ärrän viestissä ei ole mitään uutta, ovat väittämiä, mitä täällä on tapana esittää. Omasta puolestani uskon tutkimuksen tuloksiin, olen ollut niissä mukana, läheltä seurannut ja myös omissa metsissä käyttänyt. Nyt ei ole enää omia metsiä, joten siinä mielessä, ei ole enempää annettavaa.
Kaksoisnikki keskustelee siellä keskenään. En kasvata valopuita alikasvoksena ja tuskin sitä tekee tutkimuskaan. Ihmeellisiä väittämiä täällä. Ei tule mieleenkään, että hakkaisin tuottavan metsän aukeaksi ja jäisin odottamaan tulevaa tuottoa vuosikymmeniksi. Säästän mieluummin kasvussa olevan metsän, jossa tuotto ja arvokasvu ovat parhaimmillaan. Ei se ole siellä taimessa. Tuntuu olevan ylivoimaista kyväksyä vaihtoehtoinen metsänhoito. Hakataan mieluummin aukeaksi, keskenkasvuisia ja hyvässä kasvukunnossa olevia metsiä ja väitetään vielä, että tällä voidaan korvata jk metsänhoidon jatkuva tuotto.
Olen pitänyt arvokasvun tuottamisessa jk metsänhoitoa parempana vaihtoehtona. Siinä tukkia tuotetaan koko ajan ja pidän sitä etuna, jaksottaisen arvokasvun tuottamiseen verrattuna. Ja onhan jaksottaisessa arvokasvun tuottamatonta aikaa toinen puoli. Veikkaan, kun saadaan jk tuottamaan jatkuvana tai ainakin huomattavasti pidempinä kiertoaikoina, haastaa se jaksottaista metsänhoitoa. Se ei kuitenkaan tarkoita liian alhaiseksi (tuottamattomaksi) tiputettuja puustopääomia. On ollut esillä näilläkin palstoilla tutkimusten tuloksissa ja niihin liittyvissä kuvissa (Pukkala). Arvokasvua jätetään runsaasti kasvamaan, lihomaan seuraavaan kertaan ja onhan mm. Perko antanut lukuja ja kertonut tuloksista.
Ei tunnu mielikuvituksella olevan rajoja. Taimi on jo tukkia tuottava ja paljaaksi hakattu aukko tuottaa tukkia saman tien. Menee siihen se odotus aikansa 40-80 vuotta ja ei tule sen nopeammin tasarakenteisen metsän kuvioltakaan. Tuntuu ajouralle itäneet koivutkin olevan jo valmis koivikko. On siinä se odotus aikansa ja tukin arvokasvu telee vasta myöhemmin. Jk metsä tuottaa arvokasvua koko ajan.
Missä ovat Suomen tukkimetsät, uhkaavasti näyttää tukkimetsät loppuvan. Voihan tämän suuntaiset havainnot olla harhaa ja tilastot osoittavat tukkimetsien lisääntyvän. Voi olla siitäkin, mihin ajankohtaan verrataan. Huipputuottajat ovat tässä paremmassa asemassa (myös jk), tuottavat tukkia, hoitavat metsänsä ja eivät hakkaa metsiään keskenkasvuisina. Mutta on tässäkin tuottamisessa odotusaikansa, kunnon tukkitiliin menee aikaa 40-80 vuotta (jaksottainen) ja tästäkin ajasta suurin osa on kuidun tuottamista. Omavalinnasta on tietenkin niilläkin, jotka hakkaavat metsänsä keskenkasvuisina ja jättävät metsänsä hoitamatta.
Luokitus tuo metsänhoitotapoihin eroja ja tarkoittaa jaksottaisessa metsänhoidossa omavalintaa. Onko se riittävä tapa metsänhoitoa, jos puulajivalinta tehdään aina maapohjan ja suositusten mukaan. Kieltämättä muutamat tuottajat pääsevät huipputuloksiin, mutta voidaanko sitä yleistää. Edellyttää ainakin oikenlaisia toimia ja toteutusta ajallaan. Näin ei kuitenkaan aina ole. Metsät kärsivät hoidon puutteesta ja tulokset jäävät kauas siitä, mitä on tavoiteltu. Metsien tuotto ei välttämättä kata kustannuksia, ei ainakaan siihen nähden, mitä tuotto voisi olla, hoidettuna tai vaihtoehtoisella tavalla. Uskaltaisin väittää, että nyt metsänhoidon vapauttamisen (2014) jälkeen, syödään metsien puustopääomia.
AJ: On nykyisten suositusten mukaista, että mo. joutuu odottelemaan syntyykö taimia vai ei. Tuskin kannattaa siihen vaiheeseen mennä, sillä toimivan ja kehittyvän jk metsän lähtökohta on valmiit kehityskelpoiset taimistot ja uusiutuva metsä. Ainakin edellytykset taimettumiselle ja metsän uusiutumiselle on oltava. Tuohon arvokasvuun, jk metsä tuottaa arvokasvua koko ajan.
AJ: Ei se ole puuston rakenteesta, vaan tavasta toteuttaa jk metsänhoitoa. Huonoksi koettu tapa jk metsänhoitoa on paljaaseen maahan. Mahdollista on sekin, mutta toisaalta, mikä estää toteuttamasta jk metsänhoitoa hoitotavasta riippumatta. Nyky suosituksilla toimiva tapa jk metsänhoitoa on, käyttää kehityskelpoiset taimistot ja uusiutuvat metsät hyväksi. Tarkoittaa jk metsänhoidossa, jää turha vaihe pois ja odottelu, taimettuuko vai eikö taimetu, uusiutuuko vai eikö uusiudu. Tällaiset uusiutumattomat metsät kannattaa ottaa heti suosiolla jaksottaisen metsänhoidon piiriin. Konsultointia siinä varmaan tarvitaan.
