Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Mehtäukko aukosta: ”Jalostetut potit kiitävät puoli metriä kesässä, kun jk aukkosi puskee horsmaa”. Niin se vaan on, että Jk puskee tukkia tuonkin ajan. Otan mieluummin tukin tuottamisen, kun sinun aukkosi puskevat vain massaa, tuonkin ajan.
Ei vedätä jk:n hyväksi, siinä on eroja puoleen jos toiseen. Mutta Kujala osoittaa tuoton samassa ajassa ja samalla puumäärällä. Siitä myös voidaan laskea kannattavuuteen eroja.
Eihän jk:n tarkoitus ole tuottaa uusiutumattomia aukkoja eli vajaatuottoisia joutomaita. Siitä on turha syyttää jk:n puolesta puhujia täällä. ”Hetken aukkona viikon”. Kujalan laskelma osoittaa hyvin, mitä avohakkuu metsän tuoton kannalta tarkoittaa.
Minusta Kujalan laskelma on hyvä esimerkki jk:n puustopääomasta ja sen tuotosta. Verrattuna jaksottaisen vaihtoehtoon, jossa metsän tuotto samassa ajassa ja samalla puumäärällä ei yllä jk tuottoon.
Mistä niitä jk metsiä riittää korjuuseen, kun 50 vuotta on hoitomuodon sulkemisesta ja hyväksymisestä tällä hetkellä 10 vuotta. Taimettumisen ehtii havaita 10 vuodessa, mutta korjuussa olevat metsät eivät sitä ole. Ovat jaksottaisen metsiä ja niitä pidetään virheellisesti jk metsinä. Ainakin niiden metsien osalta, joista löytyy huomautettavaa. Jos tässä hoitomuotojen välistä vertailua tehdään, jaksottaista metsänhoitoa verrataan jaksottaisen metsänhoitoon. Paljon sieltä huomautettavaa löytyykin ja olihan myös metsäkeskuksella huomautettavaa.
Suorittava ei pidä ymmärtää kirjoitustani väärin. Sori, olen minäkin jo 60 luvulla leimannut aukkoja, jos muutakin metsää. Omissa metsissäni jaksottaista oli n. 2/3 osaa. Tuo mitä kirjoitin, on puhtaasti jk metsänhoidon edellytyksistä. Liiallisesta harsinnasta ja sellaisen etenemisestä olen samaa mieltä. Siitä myös kirjoitin.
Tuskin Visankaan kannattaa empiä. Jk parhaimmillaan on jatkuvaa tukin tuottamista. AJ: Ei ole sama-asia: ”puuntuottajalle, klusterille vai kansantaloudelle”. Tuskin metsänomistajalle riittää sivurooli omassa metsässään. Tarvitaan erilaista lähestymistapoja puukauppaan ja metsänhoitoon. Mehtäukon kasvatusmallit ovat jaksottaista metsänhoitoa. Niissä ei ole pätkääkään verrattavissa jatkuvaan kasvatukseen. Se, että jk metsänhoito vaatii riittävän puustopääoman, jopa satoja kuutioita. Ei ole esteenä taimettumiselle tai metsän uusiutumiselle. Jk metsänhoito voi olla kuviokohtaista, mutta myös alue/pinta-ala kohtaista. Toimii paremmin, jos luontainen vaihtelu ja kasvurytmi otetaan huomioon. Umpimetsään pakottamalla antaa huonomman tuloksen ja palvelee jaksottaista metsänhoitoa.
Ei ne ole kohdillaan mehtäukollakaan, väittämiä ovat ja enimmäkseen paikkansa pitämättömiä. Jatkuvasta on vastaavia prosentteja esittää ja jos hyvitettäviin (väittämiin) mennään, potti kasvaa samassa suhteessa. Ei luulisi jaksottaista ihan olemattomia tarjoiltavan.
Hoidetut metsät tuottavat, niin tuottaa myös jatkuvan kasvatuksen metsät. Jos selvitetään hoitomuotojen välistä paremmuutta, siihen vertailuun ei kuulu metsän ulkopuolelle tehtävien sijoitusten tuotot. On paljon muitakin tuottoja, joiden katsotaan (väitetään) hyvittävän jaksottaisen metsänhoidon tuottoa.
AJ: ”Näistä ei siis pitäisi olla enää epäselvyyttä vai onko?” Tuskin näin merkittävässä asiassa voi tehdä yksipuolista päätöstä ja tuskin se metsälehden keskustelupalstalle kuuluukaan. Tuloksista on kerrottu. Vallankin, kun tukea on haettava metsän ulkopuolisista sijoitusmuodoista.