Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Hoidetuissa ja tuottavissa jk metsissä ei ole mitään kantohinta tai metsänkäsittelyeroja. Saahan sinne kerrata risut/kannot, bonukset ja ”hintaerojen” sijoitustuotot ja vaihtoehtoisesti harrastaa jk laskentaa ja unohtaa olennainen. Ovat hyvinkin laskennallisia ja tapauskohtaisia. Esim. Timo Pukkala on näilläkin palstoilla osoittanut päinvastaista ja Kujala tapauskohtaisesti omissa laskelmissaan.
Kannattaako yksinkertaisista asioista tehdä monimutkaisia. Julkilausumassa kiellettiin määrämittaan harsinta, se jo yksin riittää tuplaamaan puustopääomat ja tuoton. Toki on muitakin kehittämiskohteita, mutta se, että nykyisin suositellaan ”määrämittaan” harsintaa, tarkoittaa hyvinkin entiseen paluuta.
Visa: ”Voisiko Jovain kertoa meille, mikä nykyisin enää estää metsämomistajaa toteuttamasta jk:ta tai mitä muuta hoitotapaa metsissään”. Voin kertoa ja mikään ei enää estä… Mutta on huipputuottajalta huonoa ”politiikkaa”, määritellä metsien tuotto omien tulosten perusteella. Valtakunnan metsien tuotto on kaukana siitä ja on vähän kuin Valtion talous. Velkavipu tuottaa, mutta se ei ole sitä todellista tuottoa. Puujalka on turva hyvinvoinnille, mutta mistä sieltä otat, kun metsienhoito itsessään tuottaa jo alijäämää?
Tyhjää puhetta siinä mielessä, että eihän jatkuva kasvatus ole tarkoitettu; ”nauttia ketken aikaa hyvästä arvokasvusta”, tai saattaa Suomen metsät taantumaan. Hoitomuoto on tarkoitettu pysyväksi ja pitkäaikaiseksi hoitomuodoksi talousmetsissä. Ei myöskään suojelun ja ympäristön nimissä toteutettavaksi. Sisäpiirin valitus tuntuu jatkuvan ja kohdistuu jatkuvan kasvatuksen talouskäytön rajoittamiseen.
Voihan sitä metsänkasvatusta häiriköidä vaikka jaksottaisella metsänkasvatuksella ja väittää, että jaksottainen metsänkasvatus on parasta jatkuvaa kasvatusta. Voihan sen näinkin ilmaista, siinä vaan unohtuu muutama lähtökohta. Jaksottaisen luontaista metsänhoitoa tarkoittavat kohdat (kriteerit), eivät vielä tarkoita jatkuvaa kasvatusta. Visan luontainen, vastaan viljely, on tyhjää puhetta siinä mielessä, mutta toisaalta on myös arvokasta puhetta. Hoitomuotoja yhdistelemällä voidaan päästä hyvään lopputulokseen.
Tuon videon metsän voi tulkita myös hyväksi jatkuvan kasvatuksen metsäksi. Eihän tuuli ja kuoriaistuhojen uhka tarkoita vielä hoitomuodon menettämistä. Metsä näyttää terveeltä ja tuulituhoja ei ole havaittavissa. Ja eihän taimettomuus ole uhka hoitomuodolle. Taimettumista voidaan edistää, videolla kerrottiin maanpinnan rikkomisesta ja aina valopuut voidaan uudistaa. Mennä esim siemenpuuvaiheen kautta tai viljellä tarvittaessa. Videon kohde näyttäisi olevan hyvä jatkuvan kasvatuksen kohde. Metsän kasvatusta voidaan jatkaa ja taimettumiselle ja metsän uusiutumiselle näyttäisi olevan hyvät edellytkset olemassa. (Jatkuva kasvatus perustuu jatkuvaan puun tuottamiseen ja metsän uusiutumiseen.)
Ei tarvitse kovin kaukaa katsella nykyisiä puunkasvatuksen reseptejä. Näkee tien varsilla esim viimevuonna toteutunutta metsätilakauppaa, sen jälkihoitoa. Aukeaksi tilakohtaisesti, ei ole jätetty kuin muutamia riukuuntuneita nuoren metsän puskia. Sopii hyvin nykyiseen lainkohtaan, hyvään puunhintaan ja kelpaisiko mehtäukon kauppa ja hoitotapoihin?
Ei auta lääkityksen korjauskaan. Ei ole myöskään havaintoa katkoksista puukauppassa tai metsänhoitoon liittyen. Puukauppa on toiminut kauppa ja hoitotavasta riippumatta, eikä ole liiemmin kyselty mistä ovat. Se on valitettavaa, että mehtäukolle ei kelpaa. Kelpaa vain yhdellä kauppatavalla ja yhdellä tavalla kasvatettu puu?
