Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
VJJ on oikeutetusti ottanut kantaa paremman puukauppatavan ja valvonnan puolesta. ”Klusterin eri auto- ja koneyrittäjät tekevät sopimuspohjaisesti tilatut vientimarkkinan vaatimat määrät puuta laitoksillle”. Villi veikkaus. Joskus ostaneet seutukunnan parhaat tukkileimikot, seutukunnan parhaalla hinnalla. Mutta valitettavasti seutukunnan huonoimmalla palautteella. Puukauppatili jäänyt jopa puoleen.
Ei se ole paluuta menneeseen, jos metsänomistaja haluaa metsiään käsiteltävän, niin kuin hänen kokemuspiirinsä edellyttää. Jos metsänomistaja ohjeensa esittää, se on varmuudella ennakoitua, jota on syytä noudattaa. Urakoitsijan ei pidä asettua poikkiteloin ja vedota toimintamalleihin. ”Vallan kammarit” ne on MTK:ssakin, jotka estävät paremman yhteistoiminnan metsänomistajan suuntaan.
Voihan se olla monopoli metsänhoidossa yhtä kuin monopoli kansantaloudessa. Sekö se on paras vaihtoehto, jos ajaudutaan EU:n (alijäämä) menettelyyn. Meno hiipuu entisestään ja alkaa olla myöhäistä siinä vaiheessa. Mikä sitten on se paras vaihtoehto metsänhoidossa. Parasta voi olla, kun metsänhoito toistaa itseään. Taantumassa mennään myös metsänhoidossa, paljon on hoidon puutteessa olevia metsiä ja vajaatuottoiseksi hakattuja metsiä.
Ei ole tapoina nöyristellä mihinkään suuntaan. Monopoli metsänhoidossa ja puukaupassa ei myöskään miellytä. Ei tarkoita uhrautumista ympäristön hoidolle, mutta ei myöskään negatiivisia vaikutuksia ja vallan verkostoa. Monipuolisempaan toimintaympäristöön olisi päästävä. Siihen on paineita.
Paljon riippuu myös suutarista, minkä laisia tussahduksia päästää. Hyvä tästä vielä tulee. Koneen Säätiö jakaa apurahoja. Ei vaan suojeluun ja ympäristön hoitoon (positiiviset ympäristövaikutukset), vaan myös metsänhoitoon (metsänhoitotavasta). Tutkailee myös tehometsätalouden negatiivisia vaikutuksia, vallan verkostoa ja sen vaikutuksia suomalaiseen metsäpolitiikkaan.
Voihan se olla, että lain ja metsähoidon suosituksien määrittelyssä on käytetty ehdotuksia ja arvailuja. Jk tutkimuksen tuloksiakin olisi ollut. Täällä vaaditaan jk kasvattajilta lukuja, niitä on annettu ja esimerkkitasolla on kerrottu. Pakottamalla jk metsää ei saada aikaiseksi, ei siinä auta lain ja suositusten likiarvot tai lakirajat. Jos ei taimetu ei taimetu. Luonto on tässä mielessä parempi konsultti ja sitä kautta pitäisi hakea jk metsän kriteerit. Lakirajat toimimattomana pitäisi poistaa. En usko Arvometsän ja siihen liittyvään tutkimukseen, että eivät ole ottaneet näitä asioita huomioon. Painottavat metsän uusiutumista ja riittävän suurista puustopääomista ovat huolehtineet. Metsissä näkee paljon ”lakirajoille” hakattuja metsiä, ovatko sitten jk metsiä vai mitä ovat, ainakaan tilastojen mukaan jk metsiä eivät ole. Paljon niitä tehdään ja yhtiöiden ja urakoitsijoiden välillä on merkittäviä eroja. Ainakin SE:n hyväksi on luettava, huolehtivat esimerkillisesti riittävistä puustopääomista ja valtapuustosta, Voi olla arka aihe, paljon hakataan metsiä harvaksi ja vajaatuottoiseksi. Siitä Metsäkeskus on huomauttanut ja näkyy jo metsien inventoinnin tuloksissa.
Tiukassa on käsitys jk metsänhoidosta. Ei se ole yhdestä puusta ja sen iästä, vaan jk metsästä ja kuviotasolla tapahtuvasta jatkuvasta myynnistä. Jaksottaisessa se voi olla hyvinkin sen sata vuotta, ennen kuin tukkisato on myytävissä jakson lopulla. Tuosta taimettumisesta. Metsänhoidon suosituksissa on se huoli, ettei vaadita jk metsältä taimettumista ja metsän uusiutumista. Mitä jk metsänhoitoa se sellainen on, jos metsä ei taimetu ja ei uusiudu. Pitäisi vaatia, ne voivat olla valmiina metsän rakenteessa ja mikä estää käyttämästä myös jk metsänhoidossa uusiutumista auttavia viljelyn toimenpiteitä.
Laki sallii ”tehdä omissa metsissään kuten parhaaksi näkee”. Sallii, mutta sallii myös tehdä hölmöjä päätöksiä. Tehdä vaikka kuusen ”alikasvosnäivetyisistä” jk metsää. Tuo on jo huippua, tehdä kavukuntonsa menettäneistä alikasvoksista jk metsää. Jo nimikkeenä alikasvos on harhaan johtava. Kehityskelpoiset taimistot kuulostaa jo paljon paremmalta. On myös vaihtoehtoisia tapoja tehdä hyvää metsänhoitoa. Tuskin kolmoisnikkien synkistely auttaa päätöksen teossa.
