Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Kaiketi jatkuva kasvatus hoitomuotona edistää suojelun ja monimuotoisuuden tavoitetta. Ja onhan avohakkuiden osuus kaikista uudistushakkuista tuon 70 prosenttia. Sitä on pidettävä korkeana. Taisi olla Metsäkeskuksen kyselyssä; vain muutama prosentti metsänomistajista ilmoittaa uudistavansa metsiään muuten kuin avohakkaamalla. Peitteinen metsänhoito (jk) soveltuu kaikkialle metsiin ja sitä on pidettävä valitettavana, että sitä suositellaan vain ympäristön ja suometsien hoitoon ja sinnekin vain soveltuviin kohteisiin.
Joo, aivan oikeaan suuntaan ollaan menossa. Ei tänne ihan satuja kannata tulla kertomaan. Tuo ”puulla parempiin päiviin” on hyvä lougan ja sopii hyvin myös tähän päivään. Ylilyönnit kannattaa aina korjata.
Taimikon ja nuoren metsän tuet suosivat ja ylläpitävät jaksottaista metsänhoitoa. Tuki tässä muodossaan pitäisi lopettaa tai lopettaa kokonaan. Muuttaa esim. metsänhoidon tueksi. Maksetaan tukea hoitomuodosta riippumatta ja akriteerinä suositusten mukainen metsänhoito. Aikaan sidottuna, esim. kiertoaikaa vastaava aika.
AJ: Ok, tearkoitin tietenkin turvemaiden uudistushakkuita ja avohakkuiden osuutta (70 %) niissä. Metkittävää eroa kivennäismaiden uudistushakkuisiin ei tunnu olevan.
Kyllä Metsäkeskuksen taulukko antaa avohakkuiden osuudeksi suometsissä tuon 70 %. Osuus on ilmoitettujen uudistushakkuiden kokonaispinta-alasta vuonna 2024.
Metsänkäyttöilmoituksella uudistushakkuita ei luokitella avohakkuisiin ja luontaisen uudistamisen hakkuisiin. Kyllä ne kuuluvat samaan luokitukseen uudistushakkuisiin.
Ei pidä yksittäisen metsänomistajan tuudittautua liialliseen optimismiin, että tilanne valtakunnassa on hyvä tai vielä parempi. Avohakkuiden osuus kaikista hakkuista luokitellaan jopa lähes 70 prosentiin. Se on paljon ja aika kaukana paremmasta suojelusta ja metsien monimuotoisuudesta. Siitä syystä peitteisen metsänhoidon toivoisi lisääntyvän. Eikä metsätalous Suomesta ole loppumassa, vaikka metsänhoidon tapoihin kiinnitetään enemmän huomiota. Aikoinaan julkilausumalla pelastettiin myös määrämittaan harsinta, johon valitettavasti valtakunnan tasolla ollaan palaamassa. Vajaatuottoiset metsät ovat lisääntyneet.
Edellä todettua Raisa Mäkipää: ”Kuivenpien kangasmetsien lisäksi myös suometsissä avohakkuiden osuun on pysynyt samalla tasolla viimeisten viiden vuoden aikana. Samaan aikaan hakkuita on tehty niin paljon, että metsien ilmastopoliikan kannalta tärkeä hiilinielu on lähes hävinnyt. Siinä yhteudessä suometsistä on tullut iso pysyvämpi päästölähde”.
”Oletin ja toivoin, että edistyttäisiin nopeammin. Olemme suositelleet jatkuvapeitteistä kasvatusta pitkään, eikä toteuma siltä nyt näytä. Suositus ei kuitenkaan muutu, sanoo tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta”.
Ilmaston muutokseen tarvitaan fossiilisten raaka-aineiden käytön lopettaminen. Niitä korvaamaan uusiutuvien raaka-aineiden käyttö ei riitä. Eli kulutusta on vähennettävä tai teknologisilla ratkaisuilla fossiilisten raaka-aineiden käytön haittoja on poistettava. Ongelmana voidaan pitää; sekä fossiiliset että uusiutuvat raaka-aineet käyteteään samaan aikaan.
Paikkansa pitämättömiä väittämiä esitetään, valitettavasti. Onhan se nähty, jos ”klusterin” linjasta poiketaan, heti ollaan muistuttamassa. Puuttuu vielä, MHY/MTK liittyvät julkisesti klusterin informaatioon ja puuttuvat metsänomistajan (puuntuottajien) aktiivisuuteen. Sen tekevät jo toiminnassaan ja klusterin hallinta (monopoli) syvenee entisestään.