Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Aika huono nosto, tapansa on kelläkin kuitata metsänhoidon sekoilut. Sopii vaikka sellaiseen suojuspuu sekatyypin hakkuutapaan.
Olihan tuolla edellä suometsien Metsäkeskuksen taulukossa, poiminta ja pienaukkohakkuut oli luokiteltu uudistushakkuisiin. Niitä on perinteisesti pidetty kasvatushakkuina. Sekin kertoo jo jk:n uudistamisrajasta.
Metsuri motokuski: Meillä on erilaiset käsitykset jk metsänhoidosta. Tuo ”kaikki muu on jaksottaista”, sopii hyvin myös jk metsänhoittoon, joten tuskin kannattaa alkaa väittelemään. (Teksti on muutettu klo 22:44)
Sellainen käsitys on ollut, että harvennusmallit ovat riittävät ilman lakirajoja molemmissa hoitomuodoissa.
Käsitys on ollut, voin olla väärässäkin. Poistaisin lakirajat harvennushakkuilta, kun sitä taimettumista on huonosti saatu aikaiseksi ja poimintahakuuta tehdään usein pystymetsään liian suurilla poistumilla, jopa 2/3 osan poistumilla. Eri asia on tutkimus ja esim. Perko ja Arvo Kettunen, on kerrottu tarkemmista määritelmistä. Esim. Arvometsän poistumat ovat olleet 1/3 osan luokkaa ja siinä on metkittävä ero metsien kehittymisen ja säilymisen kannalta. Kuusi taimettuu varjoon, jos on taimettuakseen ja ei siinä mielessä ole riippuvainen lakirajoista.
Sopii kysyä, mitkä ovat jk metsänkasvatuksen määritteet? Ovat joka tapauksessa päällekkäisiä ja voidaan yhteensovittaa.
Tukea maksettaisiin hyvästä metsänhoidosta hoitotavasta riippumatta. Tukea ei maksettaisi yksittäisistä työsuorituksista, vaan suositusten mukaisesta metsänhoidosta.
Metsistä ei kannata luopua. Yhtiöt kyllä ostavat puuta myös vaihtoehtoisella tavalla toimitettuna ja kasvatettuna.
Metsuri Motokuski: Niin kuin täällä on kerrottu, taimikon ja nuorenmetsänhoidontuet ylläpitävät jaksottaista metsänhoitoa. Metsänhoidon tasapuolisuuden nimissä maksatus pitäisi lopettaa ja maksaa vastaavat tuet hyvästä metsänhoidosta. Suositusten mukaisesta ja kriteerit täyttävästä metsänhoidosta.
Metsuri Motokuski olet oikeassa, meno tällä hetkellä on sitä mitä kerrot. Mutta ei kannata unohtaa, peitteistä metsänhoitoa on harjoitettu menestyksellä julkilausuman aikaan ja sen jälkeen. Metsänhoitoa on tulkittu sikäli väärin, että hoitomuotona jatkuva kasvatus asetettiin sulkuun. Ei se minnekään ole kadonnut. Noremmilla sukupolvilla on vaikeus sitä tulkita ja metsänhoidolle on eduksi, että sitä tutkitaan.