Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Metsät eivät uudistu pyytämättä ja yllättäen ja tuskin kannattaa tarjoilla tänne jätemetsiä jk metsiksi. Hoidetuissakin ensiharvennukset ovat nollatuottoa. Peitteinen tuottaa samassa ajassa moninkertaisesti ja euroissa vielä enemmän. Nämä ovat niitä tuotoslukuja ja jossa puustopääomilla on suuri merkitys.
Tuskin puuntuottajaa voidaan syyllistää, jos metsänhoidon suositukset antaa vääränlaisen tuloksen. Nämäkin ovat niitä käytännön asioita, eivät kuitenkaan ole peitteistä metsänhoitoa puolustavien suosituksia, vaikka niitä jatkuvasti omaksi tarjoillaan. Pitäkää vaan omananne, metsänhoidon alasajo ei kelpaa. Varsinkin, kun sitä tehdään peitteisen metsänhoidon kustannuksella. Oikeampi osoite valittamiseen olisi metsäasioista päättävät neuvottelukunnat.
Tuskin siitä voidaan puuntuottajaa syyttää, jos metsänhoidon suosituksilla saadaan metsien kasvu ja hiilen sidonta laskemaan. Sen puolesta raati täällä valitettavasti puolustuspuheitaan pitää. Ei huomata, ei ainakaan myönnetä ja sivuutetaan mieluummin tällaiset kysymykset. Tutkimus on siitä huomauttanut ja metsien tuotossa jopa selvästi ylittänyt vertailevat tuotot. Eikö olisi jo aika jotain myötää, kun nykyiset metsänhoidon suositukset kaikilta osiltaan, eivät ole johtaneet toivottuun lopputulokseen.
Satuja hyvinkin ja parturointia Visa. Onhan tuo aika huolestuttavaa, kun metsänhoidon kustannuksella ollaan karkottamassa teollisuutta maasta. Puunkysyntää ja puunarvoa ollaan nollaamassa ja pelotellaan toteutumattomilla investoinneilla. Siitäkin huolimatta kysymys on tulevaisuudesta ja sehän on loistava. Kiinnostavat investoinnit ovat tulevaisuutta ja kysymys on seikoista, jotka kulloinkin ovat voimassa. Kiinnostavaa on esim. puustopääomien kaksinkertaistaminen. Se toteutui aikoinaan, kun määrämittaharsinnasta luovuttiin ja siirrytiin lähemmäs normaalia metsänhoitoa ja puustopääomilla tuottamista. Valitettavasti tällä hetkellä ollaan palaamassa entiseen, metsien kasvu ja hiilen sidonta ovat kääntyneet laskuun ja siitä on syytäkin olla huolissaan.
Onhan se ymmärrettävää tuo mehtäukon huoli. Lakirajan ylittäminen tarkoittaa jo nollatuottoa, sitä alkaa olla myös metsänhoidon puolittaminen. Kannattaa lopettaa aukon tekeminen ja metsien vajaatuottoiseksi hakkaaminen ja säilyä mieluummin täysien puustopääomien tuotoissa. Toki hyvin ohjatussa metsänhoidossa myös eurotuotoissa.
Tuskin metsänkäyttöilmoitukset kertovat täyttä totuutta. Tuskin se on edes mahdollista, sillä lähtökohtaisesti kasvatettavien ja uudistettavien metsien välinen yhteys ymmärretään väärin. Eihän uudistettavat metsät voi olla kasvatettavia metsiä. Nykyisessä luokituksessa pienaukko/poiminta hakkuut luokitellaan kasvatettaviin metsiin, vaikka ovat uudistettavia metsiä. Luokituksessa ko. metsiltä ei vaadita edes uudistamisvelvoitetta, ei säästettäviä/valmiita taimistoja, ei metsän uusiutumista. Menettely on tehty helpoksi logistiikan kannalta ja toinen asia on sitten, mitä se tarkoittaa metsänhoidon kannalta. Luonnon taimistot ja uusiutuvat metsät, jos niille on vielä tilaa nykyisessä luokituksessa ja metsänhoidossa, ovat niitä kasvatettavia jk metsiä ja ohjautuvat jaksottaisen metsänhoidon piiriin. Siellä ovat myös tilastoinnin piirissä.
Kyllä noihin Visan ja muihin kerrottuihin lukuihin päästään, kun vältytään puustopääomien puolittamiselta (suositus). Ymmärtääkseni Arvometsän, myös Lähteen, painottavat riittäviä jaksottaisen metsänhoidon vastaavia puustopääomia. Mieluummin 20 + ppa kuin 10 + ppa lukuja. Sen lisäksi vertailuissa jää huomioimatta avohakkuun jälkeisen jakson o.o ppa. Eli minkä suuruinen metsän tuotto voisi olla ja jota seikkaa mm. Perko painottaa. Eihän metsien puustopääoman puolittamisella päästä tuloksiin, kun vielä avohakkuulla (puolittamisella) annetaan pettää itseään. Metsien uusiutumisen ja taimettumisen potentiaali on olemassa ja sitä voidaan metsänhoidossa ohjailla ja täydentää.
AJ: ”Puuston pohjapinta-ala jaksottaisessa on kekimäärin ehkä 20-35 m2/ha ja jatkuvassa 10-25 m2/ha. Ero on merkittävä ja sitä perustellaan pienemmällä puustopääomalla, uudistamisen varmistamiseksi”. Onhan tästä oltava huolissaan, sillä suosituksissa tähän on päädytty. Alentaa metsien tuoton ja alentaa hiilinielun. Eihän se näin voi mennä, kova on hinta uudistamisen varmistamiseksi, kun se uudistaminen usein epäonnistuu ja varmistetaan viljelemällä. Lähtökohtaisesti jatkuvapeitteisessä metsänhoidossa puustopääomat kuuluu olla samaa suuruusluokkaa kuin jaksottaisessa metsänhoidossa. Sillä varmistetaan metsien tuotto ja hiilinielut ja myös jatkuvapeitteisen metsän uusiutuminen. Eihän metsän uusiutumiseen tarvita puustopääomien puolittamista. Sen ovat osoittaneet mm. Arvometsä tutkimus ja käytännön tuloksillaan. Peitteinen metsänhoito on paljon muutakin, ei vaan taimettumisen varmistamista.
