Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Aloitusmetsän tuloksena mm. Arvometsä pääsee päinvastaiseen tulokseen. Metsissä on myös lähes valmista jk metsää, jota tuskin kannattaa verrata jaksottaisen avohakkuuseen ja viljelyyn. Tulos jää huonoksi ja antaahan jk metsä vakiintuneena hyvän tuloksen.
Pitkäksi muodostuu tuottamaton aika, hyvinkin 20-30 vuotta ja siitä maksetaan vielä tukea 3-4 kertaan, ennen varsinaista metsän tuottoa. Yhteiskunnan kuluna tuplaantuu. En väitä, että olisi huono investointi, mutta kun väitetään, että jk on tuottamaton, sopimaton ja ties mitä. Jk on tuottavilla puustopääomilla jopa ylivoimainen.
Ei metsämaa ole luonnostaan vettynyt, jos on aukeaksi hakattu ja vettyy siitä syystä. Jk metsänhoidolla vettyminen voidaan välttää, vaikka jk ei olekaan yleismenetelmä. Peitteinen metsä ei luonnostaan vety. Väittäisin, että avohakkuilla on soistettu paljon metsiä, uuden haihduttavan metsän aikaan saaminen kestää jopa vuosikymmeniä. Vettyminen hidastaa kasvua ja esim. suometsissä uudistushakkuista 70 % on avohakkuita. On huonon suuntaista kehitystä ja eihän kaikkialla ole järkevää muokata ja kaivaa navero-ojaa.
Metrin mittaisella 50 vuotiaalla alikasvoksella kasvu on kaksi senttiä vuodessa. Vaatii jo poikkeuksellista tilannearviota. Visa toteuttaa piirun tarkkaa jaksottaista metsänhoitoa, jossa ei jää vertailukohtaa jk metsänhoidolle. Ei tuotonkaan osalta, jk:ssa ylletään samaan. Mitä tästä jää sitten jäljelle, jää taimistot ja kasvatettavat metsät. Ovat niitä elementtejä, joita jk metsänhoidossa tarvitaan.
Molemmista hoitomuodoista on esitetty hyviä tuloksia (tuottoja) ja tuskin kannattaa taimiaineksestakaan väitellä. Metrin mittaiset 40-60 vuotiaat alikasvokset eivät sovellu kumpaankaan hoitomuotoon. Ovat pois raivattavia ja edelleen kasvatettava taimiaines/puusto kelpaavat kyllä molempiin hoitomuotoihin. Niitäkin metsissä on, jos vain halutaan säästää.
