Käyttäjän Jovain kirjoittamat vastaukset
-
Poimintahakkuut varsinaisesti eivät ole jk hakkuita. Jk hakkuiden käsite on paljon laajempi. Hyvin riittää Pukkalan, Kujalan, Kettusen, monen muun ja omat kokemukset jk metsäksi. Hoidetuissa jk metsissä on vähän raivaustarvetta ja sen ajankohta on mieluummin hakkuun jälkeen. Ennakkoraivattavat, alta putsattavat ja toisaalta hoidon puutteessa olevat metsät ovat jaksottaisen metsiä. Saadaan niistäkin jk metsiä, mutta nyt huomattavan suuret hoitorästit pyritään purkamaan, esim. tukiaikaa puolittamalla. On hyvä metsänhoidon toimenpide sekin.
Taimettuu metsä kuusellekin ja ei tarvitse pelätä maan-nousemaa. Ei ole paha ongelma enää keskisessä Suomessa ja Savo-Karjalassa. Mutta voihan metsänhoidossa käydä huonosti, kuin Suomen budjetille, tuhlataan enemmän mitä tienataan. Huonosti voi käydä metsänhoidossa, kasvu-uralle olisi päästävä siinäkin. Paksun puun kasvattaminen tuottaa aina ja sitä voidaan tehdä hoitomuodosta riippumatta.
Voi välttyä myös liialliselta heinän ja vesakon torjunnalta. Pääomavaltaisissa metsissä hoidon jälkitöitä on vähemmän. Ns. vesakoitumisen ja heinettymisen kynnysarvo pitää siitä huolen ja vähentää luonnostaan hoidon tarvetta. Riittääkö viisi vuottakaan ”roinan” kurissa pitämiseen. Ainakin puukauppatili viivästyy.
Se on mehtäukolla ylivoimaista sisäistää. Niin kuin kerroin, en ole ensimmäisiä vapaaehtoisia maksamaan puukaupasta ja metsänhoidosta. Ja jos siihen sisältyy vielä ylimääräistä. Olipa sitten laillistettua tai laitonta metsänomistajan puilla käytävää kauppaa. Voi olla suoranaista pöllimistä. Totean vaan, siinä on marginaalia metsänomistajan toimia myös omana toimialana. Etunsa on tässäkin ja se määritetään ja arvotetaan eri tavalla. Yhtiöt ostavat puuta myös tienvarresta. On myös uhkia, joilta voi välttyä, esim. metsien liian vähäpuustoiseksi tai harvaksi hakkaamiselta.
Ei taida mehtäukon meuhkaamisesta paljoa jäädä kerrottavaa. Tuskin riittävät jutun kirjoittamisen aiheeksi. Vielä vähemmän puukaupan tai metsänhoidon ohjeeksi.
Samoilla linjoilla menokurista. Hyvinvointivaltio velalla aikaansaatuna ja ylläpidettynä on itsepetosta ja voidaan pitää näennäisenä hyvinvointina. Miten vararikon partaalla olevaa yhteiskuntaa voidaan pitää hyvinvointivaltiona. Jopa kansainvälisissä vertailuissa kärkisijoilla. Hyvinvointiin Suomella on kaikki edellytykset, mutta purkutoimia sen hyväksi joudutaan tekemään. Tiukka vastakkaianasettelu pitää kulissia yllä. Eikö olisi parenpi pyrkiä sopuratkaisuihin, ennen kuin rahoittaja ja Eu joutuvat sen tekemään.
Aika raflaavaa keskustelua, voi olla joskus pettynyt. Väitetään ongelmien kasaantuvan samoille henkilöille ja pidetään jopa periytyvänä sorttina? Aika vähän täällä on keskustelua puukaupan ja korjuun ongelmista. Metsänhoitoa on pidettävä samaan aihepiiriin kuuluvana.
EDIT
Apsolutistista on vaikea saada aineiden vaikutuksen alaista. On aika huono puolustus, jos petetään jo kaupan teko hetkellä. Pystykaupassa pyöritetään paljon isännätöntä rahaa ja alvitonta puuta.
En ole niitä ensimmäisiä vapaaehtoisia maksamaan, jos siihen vapaaehtoisuuteen sisältyy vielä ylimääräistä. Tuo mehtäukon isännätön ja alviton raha on vähän kuin metsänomistajan puilla käytävä kauppa. Raha muuttuu helposti isännättömäksi ja puut alvittomaksi. Ilmeisesti sopii mehtäukolle ja on täällä puolustamassa laittomuuksia.
Tuskin kuitenkaan, jos pöllitään hyötymistarkoituksessa. Harmaalle alueelle mennään ja väitän kyllä, että puukauppa ei ole niin auvoista, mitä täällä väitetään. Suoranaisia väärinkäytöksiä tapahtuu. Puuntuottaja maksaa metsänhoidon ja korjuun kustannuksista ja kontolle voi tulla vielä ylimääräistä. ”Tuhtaata” niin kuin sanotaan, valitettavasti on toimijoita jotka tätä harrastavat. Jäähän sieltä vielä isännälle, mutta nämä ovat sopimusrikkomuksia ja tuomittavia.