Kannattaako törmäillä suomalaiseen mäntyyn ja määritellä: Puun (teho)tuotantoa lisäämällä metsänhoito sääntelee itse itseään ja sääntely on sillä hoidettu. Samaan aikaan ulkoiset paineet ovat olemassa ja niitä vaaditaan toteutettavaksi. Täällä vaaditaan myös; jk on uhka metsänkasvatukselle/ puuntuotannolle ja että, siihen voidaan vaikuttaa metsänkasvatusketjun valinnalla. Jk on hyvä metsänhoitomenetelmä, jolla voidaan tasapainottaa metsänhoitoon kohdistuvaa sääntelyä.

Myöskään jk metsien hoito ei ole ”välttämättömien toimien laistamista. Jk metsät ovat hoidettuja, hoitotoimenpiteitä on vaan vähemmän ja ajoittuvat pitkälle ajalle. Toiminta ei ole lakirajoja hipovaa. Aikoinaan (jk) metsiä/tiloja hoidettiin kasvatushakkuina, jopa yli 60 ha tila kasvatushakkuina, ettei tarvinnut tehdä ensimmäistäkään aukkoa tai siemen-/suojuspuuasentoa. Ei edes jälkiraivausta.

Täällä hetkellä logistiikka sanelee metsänhoidon tilan, lähes kaikki metsät ennakkoraivataan (avohakataan) ja viljellään. Valitettavasti joutuu kertaamaan, mutta jostain syystä taimettumisen ja metsän uusiutumisen ongelma ymmärretään väärin. Eihän taimettumisen ongelma paljaaseen maahan ole se ratkaisu. Vaan valmiit taimistot ja uusiutuvat metsät.   Aikaan, jolloin menetelmää (jk) vielä käytettiin, näin toimittiin. Vain uusiutumattomat ja kasvunsa päättäneet metsät avohakattiin ja viljeltiin.   Tällä hetkellä toimitaan päinvastoin, logistiikka sanelee metsänhoidon ehdot ja lähes kaikki metsät avohakataan. Tilaa ei jätetä peitteiselle metsänhoidolle ja sekin vähä, paljaaseen maahan ja metsiä pilaavan liiallisen harsinnan kautta.

Jos halutaan seurata puulajien luontaista kiertoa, kannattaa hyvän tuloksen aikaan saamiseksi valopuut uudistaa avovaiheen kautta ja kuusi viljeltynä OMT ja sitä rehevämpiin kohteisiin. Kannattaako kuusta, jos ajatellaan puulajien luontaista kiertoa, viljellä sitä karumpiin ympäristöihin. Sitä tehdään paljon, mutta kannattaako nämä ympäristöt säästää mieluummin valopuille ja saada aikaiseksi puulajien luontaista kiertoa. Uudistaminen avovaiheen kautta sopii myös jk metsän kasvatukseen ja kuusi luotaisena uudistuu miltei kaikkialle

Jk ei ole tasarakenteista metsänkasvatusta, eli yläharvennuksella poistetaan kaikki parhaat puut. Päästään sillä muutama vuosikymmen, kunnes metsä taantuu (kuten Puuki sanoo). Jk metsässä on kaikenkokoista puustoa ja aina lihotettavaa tukkipuustoa. Myös jk metsä perustuu parhaan puuston kasvattamiseen. Siitä on hyviä esimerkkejä, kuten Arvometsä/kump. ja vielä merkittävän suurilla puustopääomilla. Väittäisin virhe tehdään, jos mennään taimettuminen edellä ja hakataan siitä syystä metsiä vajaatuottoiseksi ja useinkin ilman tulosta. Menetetään metsän tuotto ja vielä metsän uusiutuminen.